Peter Lynchin virheet, Yhteenveto

Virheet

Lynch puhuu välillä salkunhoitajan ja välillä yksityissijoittajan roolissa. Aina ei ole selvää kumpi Lynch on äänessä. Nämä ristiriitaisuudet vaikuttavat hänen virheidensä arviointiin. Siksi jätän niistä joitakin mainitsematta. Rooleissa on eroa muun muassa verotuksen suhteen. Verotus voi muuttaa kaupanteon haitallisemmaksi, kun kyseessä on yksityishenkilö. Myös Lynchin virheet voivat olla väärää toimintaa tai ajattelua. Hän ei aina toiminut, kuten hän käski ajatella. 

Lynchin käyttämä etulyöntiasema termi sanoo, että sijoittajan tulee keskittyä tilanteisiin, joista hän löytää sellaisen. Hän rikkoi tätä ajattelua vastaan. Hän myönsi, että jätti monta hyvää tilaisuutta käyttämättä jättämällä väliin sijoitukset sijoitusrahastoyritysten osakkeisiin. Salkunhoitajana hänellä oli parhaimmillaan hajautus 1400 eri yrityksen osakkeisiin. Kenelläkään ei voi olla etulyöntiasemaa noin monen yrityksen ymmärtämisessä muihin sijoittajiin verrattuna. Lynchilla ei voinut olla sitä edes kaikkien puolet hänen salkustaan muodostaneen 100 yrityksen osalta. Hän rikkoi yhtä tärkeimmistä säännöistään. Suuri hajautus rikkoi myös hänen toista sääntöään eli tunne sijoituskohteesi tarina. Kenelläkään ei riitä aika pysyä kärryillä edes sadan yrityksen tai useamman tarinassa, vaikka olisi ammattilainen tai hänellä olisi useampi ihminen apuna. 

Lynchin ajatteluvirheiden hahmottaminen ei ole yhtä helppoa, koska on vaikea välillä tietää ajatteleeko hän yksityissijoittajan vai salkunhoitajan puolesta. Pidän hänen ajatteluaan käänneyhtiöiden tarjoamista suurista palkinnoista optimistisena. Suurin osa käänneyhtiöistä ei koskaan saa positiivisia muutoksia aikaan. Niissä riskit todennäköisemmin toteutuvat tuottaen enemmän tappioita kuin onnistuneista käänneyhtiöistä saatavia palkintoja. Muun muassa Buffett on todennut sijoittajakirjeissään ettei halua käänneyhtiöitä tarjottavaksi Berkshirelle. Ehkä Lynchilla on ollut parempi ymmärrys käänneyhtiöistä. Itse en usko siihen.

Lynch puhuu sijoitusten kierrättämisestä osakeryhmien välillä riippuen markkinatilanteesta tai isommista taloussykleistä. Pidän tätä vääränä ajatuksena yksityissijoittajan kannalta, koska todellisuudessa markkinoiden ymmärtäminen on vaikeata. Se kasvattaa turhia kaupankäyntikuluja. Myös tarkka syklien ajoittaminen on vaikeaa. En tiedä onko kaupankäynti salkunhoitajan kannalta niin paha asia. Salkunhoitaja voi työpaikkansa sisäisten paineiden vuoksi joutua näyttämään teoillaan pomoilleen ja asiakkailleen, että hän on ajan hermolla.

Yhteenveto

Lynch on ollut yksi historian parhaista salkunhoitajista ainakin vuosittaisilla tuotoilla mitattuna. Hän toimi salkunhoitajana vain 13 vuotta. Tämä on verrattain lyhyt aika. Hän aloitti laskumarkkinan aikana, mutta sai toimia viimeiset 8-9 vuottaan 1987 tapahtunutta pörssiromahdusta lukuunottamatta nousumarkkinoilla. Sijoittajan todellinen taso mitataan laskumarkkinoilla. Jokainen voi arvioida itse kuinka hyvä sijoittaja Lynch todellisuudessa oli. En ole tutustunut tarkemmin hänen sijoitusmenestykseensä laskumarkkinoilla, joten en osaa sanoa siitä mitään. 

Lynchin tekemä jaoittelu eri osakeryhmistä on järkevä ja selkeä. Amatöörien kannattaa keskittyä joihinkin ryhmistä omien ajankäyttömahdollisuuksien, kiinnostusten kohteiden ja etulyöntiasemien mukaan. Hajauttaminen kaikkiin ryhmiin ei ole järkevää, koska se vaatii paljon ymmärrystä ja aikaa. Tarinan ymmärtäminen on hyvä ohjenuora sijoituksiin, joten tieto eri osakeryhmien perusominaisuuksista on hyväksi kaikille.