Tuesday, May 30, 2017

Charlie Mungerin ajattelumallikehikko, yksinkertaisuus, inversio ja syklit

Yksinkertaisuus

”Kaikki asiat pitäisi yksinkertaistaa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ei pidemmälle” sanoi Einstein. Meillä on yksinkertaisten ideoiden järjestelmä. Ideamme eivät ole levinneet nopeasti, koska ne ovat liian yksinkertaisia. Ammattilaiset eivät pysty perustelemaan olemassaoloaan mikäli heillä ei ole muuta annettavaa.” -Charlie Munger BBC:llä 2009. Suurimmalle osalle sijoittajista on järkevintä laittaa ylimääräiset rahansa ajallisesti hajauttaen mahdollisimman pienikuluisiin indeksirahastoihin. Tämä yksinkertainen tosiasia tuhoaisi suurimman osan sijoittamiseen liittyvistä yrityksistä ja jättäisi suurimman osan ammattilaisista työttömiksi. 

Yksinkertaistamisessa voi mennä liian pitkälle ja se tuottaa ongelmia. Yksittäisten tunnuslukujen, kuten P/E-lukujen käyttö ei toimi sijoituskohteiden arvonmäärityksessä. Siksi Berkshiren toimijat käyttävät enimmäkseen odotettavissa olevia kassavirtoja oman pääoman tuoton kautta ja niiden todennäköisyyksiä arvonmäärityksessä. Lisäksi Berkshire käyttää omistajan voittoja määritellessään tulevia kassavirtoja. Suuri turvamarginaali kuuluu myös sijoitusprosessiin. Kaikkia liiketoimintoja ei voi arvostaa samoin, joten sijoittajalla pitää olla useampia tapoja arvonmäärityksessä. Tätä yksinkertaisemmaksi ei sijoitusmenetelmiä voi viedä.

Päinvastoin kääntyminen eli inversio

Mungerista yksi parhoista tavoista oppia on miettiä muiden tekemiä typeryyksiä ja niiden syitä. Hänestä yksi suurimmista Berkshiren menestyksen salaisuuksista on se, että hän ja Buffett ovat tehneet muita vähemmän typeryyksiä. Muiden typeryyksien havainnoiminen ei riitä vaan sinun täytyy ajatella mitkä niistä todennäköisimmin voisit itse tehdä. Sinun pitää myös kehittää sijoitusmenetelmiäsi suuntaan, jossa vältyt todennäköisimmin suurimmilta virheiltä. Yksi suurimmista virheistä mitä sijoittaja voi tehdä on kärsiä ideologioista, jotka saavat tekijät tekemään typeriä johtopäätöksiä. Näistä hyvä esimerkki oli talousnobelisti Paul Krugmanin toteamus ”markkinat eivät koskaan toivu tästä” Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. 

Sijoittajalle tärkeintä ei ole ymmärtää mitä hän voi voittaa vaan käänteisesti ajatellen hänen tulee kysyä mitä en voi hävitä. Sijoittajan tarve myydä markkinaheilahtelujen vuoksi häviää, kun hän sijoittaa vain ne rahat, jotka hän voi hävitä. Heilahteluista tulee sijoittajan ystävä vihollisen sijaan. Lisäksi sinun pitää joka kerta miettiä mitkä ovat ne pieleen menneet asiat, joita et ole huomannut. Yritä jatkuvasti kumota parhaat ideasi, koska olet sijoittanut niihin eniten henkistä pääomaa mikä tuottaa suurimmat vahingot epäonnistuessasi. Yksi tapa kumota parhaat ideat on katsoa ovatko sijoituskohteillesi arvioimasi kassavirrat olleet pienempiä kuin oletit.



Syklit

Sijoittajan pitää ymmärtää syklejä. Syklit voidaan jakaa lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin. Eri sijoittajat määrittelevät syklit eri tavoin pituuden mukaan. Pitkäaikaisen sijoittajan, kuten Mungerin ei tarvitse huolehtia kuin keskipitkistä ja pitkistä sykleistä. Keskipitkät syklit voi määritellä vähintään muutaman vuoden mittaisiksi ja pitkät syklit kestävät vuosikymmeniä. Pitkistä sykleistä lisää Ray Daliota käsittelevässä luvussa.

Keskipitkä liiketoimintasykli kestää keskimäärin 4-8 vuotta. Tämä tarkoittaa, että toimialan liiketoiminnan pohjakosketus liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen tulee syklin alussa ja huippuhetket ennen uutta pohjakosketusta. Yleensä uusi pohja on korkeammalla kuin syklin alussa. Sijoittajan täytyy ymmärtää syklejä, jotta hän saa tarkemman tuloksen analysoidessaan yritystä. Analyysin lopputulos vääristyy mikäli sijoittaja olettaa liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun jatkuvan yhtä nopeasti kuin pohjalta huipulle tapahtunut kasvu. Sijoittaja saa tarkemman lopputuloksen, kun hän tarkastelee kahden eri syklin tuloksia samoista syklien kohdista.

Lisäksi jokaisella ihmisellä on oma päiväsyklinsä, jossa on pohjat ja huiput. Tätä kannattaa ajatella hetkillä, jolloin tekee päätöksensä tai yritystutkimuksensa. Niiden tekoa kannattaa välttää hetkinä, jolloin on syklin pohjilla. Jokainen tietää itse vireystilansa. Keskimäärin parhaat hetket ovat 2-4 tuntia heräämisen jälkeen. Itselläni nämä hetket ovat puolenpäivän molemmin puolin eli keskimäärin 2-4 tuntia heräämisestä.

Friday, May 26, 2017

Charlie Munger ja ajattelumallikehikko

Charlie Munger



Munger on Buffettin aisapari ja yksi suurimmista vaikuttajista hänen urallaan. Hän on hieman Buffettia vanhempi ja toimii Berkshiren varapuheenjohtajana. Munger on alunperin koulutukseltaan juristi, mutta häntä voi pitää jonkinlaisena renessanssinerona joka ymmärtää kaikista tärkeimmistä tieteenaloista paljon. Tämä on vaikuttanut hänen tapaansa sijoittaa. Hän on muodostanut itselleen ajattelumallien kehikon, jossa hän hyödyntää eri tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita. Nämä mallit liittyvät toisiinsa. Tämä luku kertoo Mungerista ja tärkeimmistä ajattelumalleista ja kuinka niitä voi hyödyntää sijoittamisessa.

Munger on toiminut vuosikymmeniä Berkshiressä. Hänellä oli oma varallisuudenhoitoyritys vuosina 1962-1975. Hänen vuosituottonsa oli 24.3%:ia. Dow Jones -indeksi tuotti samana aikana 6.4%:ia eli hänen tuottonsa olivat merkittävästi suuremmat kuin indeksillä. Näinä vuosina oli ensiksi merkittävä nousumarkkina, jonka jälkeen 1970-luvun alussa oli laskumarkkina. Voidaan siis olettaa, että Munger on tehnyt huipputulosta ilman Buffettinkin apua. Berkshire on tarvinnut menestykseensä molempia, vaikka Buffett on varmasti ollut Mungeria parempi sijoittaja.

Mungeriin pätee varmasti suurin osa Buffettin ajatuksista. Lisäksi hänen ajattelumallikehikkonsa tuottaa hänestä parhaan lopputuloksen monilla elämänaloilla, kuten sijoittamisessa. Luonnontieteiden periaatteet ovat pohjimmiltaan ajattelun lakeja eli ne on kehitetty ajattelemalla. Ensimmäisenä ajatuksena suurin osa ammattilaisista pitää tätä lähinnä naurettavana, mutta tarkemmalla tutkimisella on helppo huomata, että Berkshiren menestyksessä ajattelumalleilla on ollut roolinsa.

Tässä luvussa tulen näyttämään lukijoille kuinka tätä kehikkoa voi käyttää analysoidessaan yksittäisiä yrityksiä, markkinoita tai oman sijoitusmenestyksensä esteeksi muodostuvia sudenkuoppia. Muodostan sinulle kehikon yksittäisten ajatettelumallien kautta selittäen miten ne liittyvät sijoittamiseen ja toisiinsa. Lopulta näytän miten Applea voi analysoida ajattelumallien kautta. Monet yllättyivät, kun Berkshire ilmestyi Applen omistajien listaan. Ajattelumallikehikon kautta analysoituna ei sitä voi pitää yllätyksenä, vaikka se ei olekaan Mungerin päättämä sijoitus.

Kehikon käyttö vaatii laajaa ymmärrystä monelta tieteenalalta ja monet pitävät sitä vaivalloisena, mutta ainakin Buffettista Munger pystyy sen avulla analysoimaan minuutissa minkä tahansa sijoituskohteen, kun luvut ovat tiedossa. Tämä on niin suuri hyöty sijoittajalle, että jokaisen kehikkoa ymmärtävän henkilön kannattaa sitä käyttää. Ymmärryksen löytäminen vaatii aikaa ja halukkuutta tunkea nenänsä kirjoihin tai muihin oppimateriaaleihin. Tähän ei ole oikoteitä. Se vaatii jatkuvaa panostusta. Mungerin lapset kutsuvat häntä kirjaksi, jolla on jalat.


Ajattelumallikehikko


Ajattelumallikehikon ensimmäinen sääntö on ettet voi vain opetella ulkoa yksittäisiä tosiasioita ja yrittää muistaa ne käyttäen niitä yksitellen. Mikäli et pysty yhdistämään tosiasioita toisiinsa et todellisuudessa ymmärrä mitä teet. Tärkeimpien tieteenalojen tärkeimpien ideoiden ymmärtäminen ja jatkuva käyttö päätöksenteossa on pakollista mikäli niistä haluaa saada parhaan hyödyn. Kehikon käyttämiseen pätevät kaikki samat lainalaisuudet kuin muiden taitojen. Käyttämättömyys surkastuttaa ja oikeat toistot kehittävät. Toistomäärien pitää olla suuret, joten kehikon hyödyntäminen päätöksenteossa vie aikaa.

Tärkeimmät mallit sijoittamisessa löytyvät enimmäkseen taloustieteestä, psykologiasta, matematiikasta, fysiikasta, biologiasta ja kemiasta. Sijoittamisessa tarvittavien mallien määrästä on olemassa erilaisia tulkintoja eikä kukaan voi kertoa kuinka monta niitä tarvitaan. Tulkintani mukaan mallien määrä on alle sadan. Tärkeimpien mallien osuus on huomattavasti pienempi eli joitakin kymmeniä. Tärkeimpien perusmallien ymmärrys vähentää myös uuden tiedon tarvetta. 

Käyn luvussa läpi kaikki ne mallit, jotka eivät esiinny kirjan muissa luvuissa. Tilan puutteen vuoksi mallien määrä on rajoitettu. Olen pyrkinyt esittelemään tärkeimmät ja eniten käytetyt. Munger ei ole julkaissut tarkkaa listaa käyttämistään malleista eikä myöskään eniten käytetyistä, joten tämä luku esittää minun näkemykseni niistä. Parhaiten malleista hyödyt, kun otat itse selvää niistä. Et opi niitä mikäli opettelet ulkoa vain minun näkemykseni. Minusta niiden oppiminen on hauskaa, mutta minun käsitykseni hauskanpidosta on erilainen. Luvussa nähdyt ajattelumallit ja niiden tulkinta on käsialaani eikä kerro miten Munger niitä käyttää. Suurin osa malleista löytyy Mungerista kertovista kirjoista ja hänen haastatteluistaan.

Tärkeimpien mallien yhdistelyn hyödyt ovat suuremmat kuin yksittäisten mallien käyttö. Ne tuottavat järjestelmän, jonka lopputulos on parempi kuin yksittäisten mallien summa. Tärkeimmät tieteenalat muodostavat toistensa ympärille kietoutuvan kehikon joka kasvattaa hyödyntäjänsä ymmärrystä. Tämä ymmärrys vähentää todennäköisyyttä uskoa yhden ainoan työkalun käyttämiseen ongelmanratkaisussa. Se parantaa todennäköisyyttä olla oikeassa. Luonnonlait toimivat mallien esikuvina, mutta niihin ei ole tarkoitus hirttäytyä. Sijoittamisessa käytetyt ajattelumallit eivät vastaa luonnonlakeja tarkasti vaan ne ovat niiden yleistyksiä. Sijoittamiseen ei voi käyttää samaa tarkkuutta kuin fysiikkaan tai matematiikkaan.

Sijoittamisessa on kyse todennäköisyyksistä. Useammat oikein käytetyt työkalut parantavat todennäköisyyksiä, mutta eivät takaa oikeita vastauksia. Sijoittamisessa vastauksien oikeellisuus näkyy tulevaisuudessa ja päätökset täytyy aina tehdä epävarmuudessa. Markkinatalous on monimutkainen sopeutuva järjestelmä joka ei anna tarkkoja vastauksia etukäteen. Se syöttää sijoittajalle lukuja, jotka mahdollistavat tiettyjen tekijöiden mittaamisen. Sijoittaja ei pysty mittaamaan kaikkia tärkeitä tekijöitä tarkoilla numeroilla, vaikka haluaisikin. 

Suurin osa sijoittajista arvostaa liikaa tarkkoja numeroita, koska heidät on opetettu siihen. He hylkäävät muut tekijät, koska ne eivät sovi yhteen lukujen kanssa, vaikka ne voivat olla tärkeämpiä. Mungerista on parempi käyttää kehikkoa useampine työkaluineen mikä antaa suunnilleen oikean vastauksen kuin käyttää yhtä työkalua joka on tarkalleen väärässä. Hän uskoo, että laaja-alaisesti ajattelevat ihmiset, jotka käyttävät ja ymmärtävät useampia malleja useammilta tieteenaloilta tekevät parempia päätöksiä ja ovat parempia sijoittajia. 

Tarvitset palavaa tiedonjanoa pystyäksesi hyödyntämään kehikkoa. Sinun tulee käyttää joka päivä useampia tunteja erilaisten materiaalien parissa. Se ei onnistu ilman halua oppia uutta. Sekään ei vielä riitä, koska tarvitset kehikon hyödyntämiseen kykyä ymmärtää kuinka toisistaan ensinäkemältä kaukana olevat asiat liittyvät toisiinsa. Tätä kykyä ei löydy kaikilta eikä se ole suoraan verrannollinen älykkyysosamäärän kanssa. Kehikkoa käyttämällä saat itsellesi etulyöntiaseman niihin sinua älykkäämpiin ihmisiin, jotka käyttävät vain muutamaa ajattelumallia sijoittaessaan.

Wednesday, May 24, 2017

Warren Buffettin virheet, yhteenveto

Virheet

Buffett on tehnyt myös virheitä, vaikka hän on kerännyt valtavan omaisuuden. Virheitä tulee parhaimmillekin, kun tekee jotain asiaa vuosikymmeniä. Buffett on ollut avoin virheistään. Kaikki eivät niitä myönnä, vaikka se voisikin olla järkevää pidemmällä tähtäimellä. Yksi mielenkiintoinen piirre Buffettin virheiden avoimuudesta on se tosiasia, että hän pitää virheenä myös niitä tilanteita, joissa hänellä on ollut tarpeeksi tietoa tehdä sijoituspäätös, mutta on sen jättänyt tekemättä. Näiden virheiden kertomista en ole muiden sijoittajien toimesta tavannut. Hän puhuu vaihtoehtoiskustannuksista. Berkshiren kokoon nähden suuria virheitä hän ei ole tehnyt montaa, mutta niitäkin löytyy historiasta.

Buffettin ajatteluvirheitä on vaikeaa löytää Berkshiren historiasta sen omistaman Blue Chip Stampsin suorittaman See´s Candyn oston jälkeen 1970-luvun alussa. Sitä ennen Buffettin pääpaino ostopäätöksissä oli hinnassa. Hinta on toki tärkeä tekijä, mutta se ei saa olla ainut asia, jolla on merkitystä. Buffettin sijoitushistorian yksi suurimmista virheistä eli Berkshire Hathawayn hankkiminen voi toimia esimerkkinä ajatteluvirheestä ja samaan kategoriaan voi laittaa Dexter Shoen ostamisen 1990-luvun alussa.

Molemmissa tapauksissa Buffett ei ymmärtänyt ulkomaalaisten kilpailijoiden tulevan romahduttamaan markkinahinnat myös Yhdysvalloissa. Berkshiren tapauksessa Buffett teki toisenkin ajatteluvirheen, koska ei ymmärtänyt, että kaikki teknisen kehityksen hyödyt valuivat kuluttajille. Molemmat virheet tapahtuivat ainakin osittain, koska Buffettin ajattelumalleissa Yhdysvalloissa on paras yhteiskuntajärjestelmä nyt ja tulevaisuudessa. Itse pidän tätä osittaisena ajatteluvirheenä, koska paraskaan yhteiskuntajärjestelmä ei takaa liiketoiminnan menestystä kaikilla toimialoilla eikä varsinkaan halpavalmistajia vastaan. Myönnettäköön, että tämä on hiuksenhalkomista, mutta Buffettin ajatteluvirheitä on vaikea löytää.

Buffett on myös tehnyt virheitä toimiessaan ajattelumallejaan vastaan. Dexter Shoe on hyvä esimerkki, koska Buffett on maininnut useaan kertaan, että myyjä tietää paremmin omien osakkeidensa arvon, kun kauppa suoritetaan yrityksen osakkeilla. Dexter Shoeta voi pitää Buffettin kaikkien aikojen huonoimpana ostoksena, koska sen osakkeista tuli arvottomia. Berkshiren osakkeista lähti 1.6%:ia väärään suuntaan. Tämä potti on noin 6 miljardia dollaria tällä hetkellä. Buffett on käyttänyt omia osakkeitaan muihinkin ostoihin, mutta tämä taitaa olla hänen suurin virhe tällä saralla.

Tekemättä jättämisten tulkitseminen virheiksi on mielenkiintoinen idea. Voiko niin tehdä ja tulisiko ne laskea? Kysymys on vaikea eikä minulla ole vastausta. Ainakin Buffett ja hänen aisaparinsa Munger laskevat ne virheiksi, kun tietoa on ollut tarpeeksi päätöksentekoon. Suurin virhe minkä Berkshire on tehnyt on liian pienen määrän ostaminen WalMartin osakkeista. Berkshiren laskutoimitusten mukaan vaihtoehtoiskustannukset kaikista vastaavista virheistä olisi vuoden 2014 sijoittajakirjeen mukaan 50 miljardia dollaria. Tällä logiikalla omat virheeni vasta olisivatkin tulleet kalliiksi vaihtoehtoiskustannusten mukaan.

Itsensä piinaaminen tekemillään virheillä ei ole järkevää, mutta niiden tunnustaminen ja analysoiminen kuuluu jokaisen sijoittajan pakollisiin tekemisiin Buffettista. Silti hän ei ole juurikaan tavannut yritysjohtajia, jotka olisivat myöntäneen virheensä yritysostoja tehdessään. Suurin osa ylimmästä johdosta piilottaa niiden taloudelliset seuraukset uudelleenjärjestelyjen alle tai piilottaa ne kirjanpidossaan pitämällä liikearvoa turhan pitkään taseessa. Buffett ja Munger kehottavat oppimaan myös muiden virheistä, koska se tulee halvemmaksi.



Yhteenveto

Buffettia voi kutsua sijoittajana herra täydellisyydeksi, koska lähemmäs täydellistä suoritusta on vaikea päästä. Toki hänkin on tehnyt virheitä, mutta niin ovat muutkin. Buffett ja Berkshire ovat yksi todiste tehokkaiden markkinoiden teoriaa vastaan. Jopa niin vahva, että sitä on vaikea kumota matemaattisesti. Se ei tarkoita etteikö markkinat olisi kohtuullisen tehokkaat. Berkshire on yksi hyvä osoitus myös kärsivällisyyden tarpeellisuudesta tehdessä supertuloksia sijoittamalla. 

Voin suurella todennäkäisyydellä yhtyä Buffettin ja Mungerin toteamukseen ettei Berkshire pysty tekemään enää yhtä hyvää tulosta pitkällä aikavälillä kuin mitä se on tehnyt. Se minkä verran keskimääräinen tuloskasvu hidastuu on toinen asia. Berkshire on ylittänyt johtajiensa odotukset viime aikoina. Se tekee todennäköisesti niin vielä jonkin aikaa, vaikka Buffett kuolisi. Yrityksen toimintakulttuuri ei ole kiinni yhdestä ihmisestä, vaikka uskonkin tuloskasvun hidastuvan. Uskon tuloskasvun hidastuvan hieman enemmän Buffettin jättäessä elämän pelikentät. 

Buffettin elämän suurimmat rakkaudet ovat olleet yritysten talousasiat ja sijoittaminen. Hän on käytännössä hukannut vähintään puolet elämästään jättäen monet muille tärkeät asiat sivurooleihin, kuten perheensä. Tällainen lähestyminen sijoittamiseen sopii vain heille, jotka suhtautuvat asiaan yhtä intohimoisesti. Buffettin toimintaa opiskelemalla voi varmasti parantaa tuottojaan, mutta hänen saavutuksiin tuskin kukaan pääsee ilman täydellistä omistautumista. Jokainen tekee, kuten parhaaksi näkee. Jos haluaa tutkia kaiket päivät pörssikursseja ja talousasioita niin siitä vaan. Itse suosittelen ensisijaisesti kopioimaan Buffettilta kärsivällisyyttä ja hänen pysyvän kilpailuedun yrityksiin perustuvan tapansa valikoida sijoituskohteita.

Saturday, May 20, 2017

Warren Buffett ja riski

Riski

Monet akateemikot ja markkinatoimijat mittaavat sijoitusten riskiä volatiliteetilla mikä ilmoittaa rahoitusvälineen hintavaihtelun voimakkuuden tietyltä ajanjaksolta ja mittaa välineen hintavaihtelun epävarmuutta eli riskiä. Suhteelliset heilahtelut kertovat osakkeen riskistä. Mitä enemmän sijoituskohteen arvo heilahtelee sitä riskisempi se on teoreetikkojen mukaan. Buffett ja Munger määrittävät riskin toisin. Heistä riski tarkoittaa sitä perusteltua todennäköisyyttä millä sijoitusväline tuottaa ostovoiman vähenemisen.

Buffett on usein lainannut Benjamin Grahamia sanomalla, että ”lyhyellä tähtäimellä markkinat ovat äänestyskone ja pitkällä mittauskone.” Hintaheilahtelut kuvaavat äänestyskonetta, mutta pitkällä tähtäimellä markkinat seuraavat mittauskonetta eli liiketoiminnan menestystä. Kun sijoittaja keskittyy sijoittamaan pitkällä aikavälillä hän voi unohtaa volatiliteetin ja keskittyä huolehtimaan, että hän maksaa sijoituskohteistaan vähemmän kuin niiden tulevien kassavirtojen nykyarvon. Lyhyen aikavälin hintaheilahtelujen hyväksikäyttö ostamalla halvemmalla osakkeita hintojen heilahtaessa alaspäin pienentää pitkän aikavälin riskejä, kunhan sijoittaja tekee kotiläksynsä eikä sijoita rahoja, joita ei ole varaa hävitä. 

On typerää väittää, että osakkeen ostaminen pitkän aikavälin sijoitukseksi tänään 30:llä eurolla on vähemmän riskejä sisältävää toimintaa kuin huomenna 20:llä mikäli yrityksen liiketoiminnalle ei ole päivässä tapahtunut mitään tai siitä ei ole tullut uusia tietoja. Yksittäistapauksissa mikä tahansa voi mennä pieleen. Suurten numeroiden laki sanoo, että suhteellisen osumatarkkuuden tulee olla sama kuin tapahtuman todennäköisyys, kun näytteitä otetaan äärettömästi. Monet sijoituspäätökset, kun todennäköisyydet ovat sijoittajan puolella tulevat ennen pitkää näkymään sijoittajan kasvavina tuottoina. 

Todennäköisyyksiä sijoittajan pitää arvioida monien mahdollisten lopputulosten kautta, vaikka yksi niistä toteutuu. Arviot pitää tehdä sen hetkisen tiedon perusteella. Todennäköisyydet ovat sijoittaessa aina tekijän suhteellisia arvioita. Todennäköisyydet muuttuvat mikäli sijoittaja saa uutta tietoa. Jokainen sijoituspäätöksesi perustuu arvioihin todennäköisyyksistä, laskit niitä tai et. Niitä hyväksikäyttämällä voit laskea matemaattisen odotusarvon sijoituksesi tuotolle. Yksinkertaisin matemaattinen kaava odotusarvolle on seuraava:

Odotusarvo = voiton todennäköisyys* sen suuruus - tappion todennäköisyys*sen suuruus

Todennäköisyyksien laskeminen on sijoittajalle monimutkaisempi toimenpide, koska todellisuudessa häviöiden ja voittojen suuruudet ja todennäköisyydet vaihtelevat enemmän. Todennäköisyyksiä laskiessa tärkeimmät tekijät ovat Buffettista seuraavat:

    1. Todennäköisyys, jolla sijoittaja voi arvioida liiketoiminnan pitkän aikavälin talouskehitystä.
    2. Todennäköisyys, jolla sijoittaja voi arvioida yritysjohdon kykyjä hyödyntää liiketoiminnan tarjoamat mahdollisuudet käyttää järkevästi siinä liikkuvia rahoja.
    3. Todennäköisyys, jolla yritysjohto jakaa liiketoiminnan tuottamat palkinnot omistajille itsensä sijaan.
    4. Liiketoiminnasta maksettu hinta.
    5. Paljon verotus ja inflaatio pienentävät sijoittajan ostovoiman muutosta bruttotuotoista.

Osakemarkkinoilla sijoittajat tekevät suuren määrän päätöksiä, joissa kaikissa on riskinsä. Jokaisen täytyy hyväksyä riskit ja toimia niiden mukaan. Parhaiten riskeihin voi varautua sijoittamalla vain rahoja, jotka voi hävitä. Lisäksi keskittyminen pitkän aikavälin tuloksiin vähentää riskejä, koska volatiliteetti pienentää tuottojen todennäköisyyksiä lyhyellä aikavälillä, mutta halvemmalla ostaessa tuottojen todennäköisyys lisääntyy volatiliteetin myötä pitkällä. Riskien pienentämisessä voit käyttää seuraavaa ajatusketjua:

    1. Laske ensin todennäköisyydet
    2. Odota parhaita todennäköisyyksiä
    3. Sopeudu uusiin tietoihin
    4. Päätä sijoitettava rahasumma

Todennäköisyyksien laskemisessa huomioi ensisijaisesti, että kuinka hyvä todennäköisyys tällä sijoituskohteella on tuottaa sinulle enemmän kuin vaihtoehtoiset ”riskittömät” sijoituskohteet, kuten Yhdysvaltojen pitkän ajan lainapaperit tai jatkuva säästäminen pienikuluisiin indeksirahastoihin. Mitä vähemmän pystyt maksamaan osakkeesta verrattuna laskemaasi todennäköiseen tulevien kassavirtojen nykyarvoon sitä todennäköisemmin onnistut sijoituksessasi. Toisin sanoen, mitä suurempi turvaväli sinulla on sitä paremmat mahdollisuudet ja pienemmät riskit. Mitä epävarmempi tilanteesi on sitä suuremman turvavälin tarvitset.

Joudut suurimman osan ajasta odottelemaan parhaita mahdollisuuksia, joten saat uutta tietoa ennen mahdollisia sijoituksia. Joudut tekemään uusia laskutoimituksia todennäköisyyksistä. Joudut mm. vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Onko yrityksen kilpailukyvylle tai sen toimialalle tapahtunut jotain uutta? Onko yritysjohto alkanut käyttäytyä omistajia kohtaan eri tavalla tai onko johto vaihtunut? Onko sen taloustilanne muuttunut, jne. Todennäköisyydet muuttuvat muutoksien mukana ja sinun pitää reagoida muutoksiin.

Sijoitettavan rahasumman päättäminen on tärkeä osa sijoituspäätöstä. Mitä enemmän todennäköisyydet ovat puolellasi sitä suurempi rahasumma sinun pitää sijoittaa. Joudut määrittämään kuinka suuren osan sijoitettavastasi pääomasta laitat sijoitukseen. Suurin riskisi on liian suuri panostus yksittäiseen kohteeseen. Tämä on seuraus väärin arvioiduista todennäköisyyksistä. Joudut myös käsittelemään sitä kannattaako sinun käyttää velkavipua ja kuinka paljon. Se voi tuhota tuottosi pitkällä aikavälillä mikäli joudut velkojasi vuoksi myymään sijoituksesi liian aikaisin. Velkavipua tulee aina käyttää niin ettei se tuhoa mahdollisuuksia pitkäaikaisiin sijoituksiin. Hyviä mahdollisuuksia ei tule usein, joten viisaat sijoittajat panostavat paljon, kun todennäköisyydet ovat heidän puolellaan ja muuten he odottelevat.

Wednesday, May 17, 2017

Warren Buffett ja yritysjohto

Johtajat

Buffett on monesti sanonut ”hyvän johtajan ja huonon liiketoiminnan kohdatessa huonon liiketoiminnan maine pysyy, mutta hyvän johtajan maine lähtee. Liiketoiminnan pysyvän kilpailuedun löytäminen on Buffettille aina tärkeämpää kuin hyvien johtajien. Jälkimmäiset tulevat hänelle hyvinä kakkosina. Tärkein yksittäinen henkilö yrityksessä on toimitusjohtaja. Hänen pitää aina ajaa ensisijaisesti yrityksen etua. Hänen egonsa ei saa vaatia paljon muita suurempia palkkioita silloinkaan, kun hänen ansionsa riittäisivät. Toimitusjohtajan tulee taistella jatkuvasti ylimielisyyttä, byrokratiaa ja omahyväisyyttä vastaan, koska ne ovat yritystoiminnan pahimmat viholliset.

Hyvällä johtajalla on kolme erityispiirrettä:

    1. Järkevyys
    2. Omistajaystävällisyys
    3. Kyky vastustaa sopulimaisuutta eli muiden seuraamista

Johtajan tärkein tehtävä on pääomien kohdentaminen. Monet toimitusjohtajat epäonnistuvat Buffettista tässä tehtävässä, koska heillä ei ole tarpeeksi kokemusta siitä ennen valintaansa toimitusjohtajiksi. Tämä puute saa monet epäonnistumaan silloinkin, kun liiketoiminnan laatu on korkea. Pääomien kohdentamisen voi tehdä seuraavilla tavoilla:

    1. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin
    2. Omien osakkeiden hankintaan
    3. Osingonmaksuun
    4. Yritysostoihin
    5. Velkojenmaksuun

Edellämainitut kohdennustavat eivät sulje pois suoraan toisiaan. Monet yritykset kohdentavat pääomiaan kaikin tavoin. Niiden painotuserot riippuvat osittain missä kohtaa yrityksen elinkaarta ollaan. Kehitysvaiheessa yritys häviää rahaa, joten kaikki raha menee nykyisten toimintojen parantamiseen. Todennäköisesti yritys tarvitsee myös lainarahaa. Nopean kasvun vaiheessa suurin osa tai kaikki rahoista menevät kasvuun eli nykyisiin toimintoihin. Kypsään vaiheeseen päässyt yritys tuottaa positiivista kassavirtaa, jota voidaan käyttää myös muihin vaihtoehtoihin kuin nykyisiin toimintoihin sijoittamiseen. Viimeisessä neljännessä vaiheessa yrityksen liikevaihto ja tulos alkavat pienenemään yrityksen kasvattaessa pääomiaan, kunnes pääomatkin alkavat häviämään ja yritys joutuu lopettamaan liiketoimintansa. Viimeisessä kahdessa vaiheessa pääomien kohdentamisella on monia vaihtoehtoja.

Berkshire sijoittaa lähinnä yrityksiin kypsässä vaiheessa. Aloitetaan nykyisiin toimintoihin sijoittamisesta. Buffettista yrityksen pitää kohdentaa pääomansa ensisijaisesti nykyisiin toimintoihinsa eli tehokkuuteen, toiminta-alueensa laajentamiseen, nykyisten toimintojensa laajentamiseen tai parantamiseen ja muihin vallihaudan kasvattamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Todellisuudessa tilanne on harvoin se, että yrityksen kannattaa allokoida kaikki jakokelpoiset varansa omaan liiketoimintaan. Sijoittaminen nykyisiin toimintoihin on järkevää vain pääoman hankintakustannusten ollessa tuottoja pienemmät. 

Buffettin katsotaan suosivan omien osakkeiden ostoa yritysten parhaimpana tapana jakaa ylimääräiset pääomansa omistajille. Tärkein kriteeri on Buffettista hinta. Omistajan tai sijoittajan kannattaa suosia tätä allokointitapaa vain yrityksen osakkeiden olevan suurella todennäköisyydellä aliarvostettuja. Toinen syy johdolle ostaa omia osakkeita on sen antama signaali, että sillä on omistajien etu mielessä. Buffettista omien osakkeiden ostamisen järkevyydelle alle todellisen arvon löytyy kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kun sijoitukset omaan liiketoimintaan ovat järkevämmät eikä velankasvatus ole järkevää. Toinen, mutta harvinaisempi vaihtoehto on, kun yritysosto tarjoaa selkeästi enemmän arvoa tekijälleen kuin aliarvostettujen omien osakkeiden ostaminen.

Tärkein näkökulma Berkshiren kannalta osingonjakoon on se pystyykö omistetun yrityksen johto omaan liiketoimintaansa sijoittamalla tekemään enemmän rahaa Berkshirelle kuin Berkshiren kyky uudelleensijoittaa samat rahat muualle verojen jälkeen. Tähän kysymykseen ei ole yksiselittäistä vastausta, koska yritysjohdoilla on erilaiset kyvyt allokoida pääomia. Lisäksi verotuksen suuruus vaikuttaa korkoa korolle vaikutukseen. Buffett suosii riittävän suurten osuuksien ostamista yrityksistä, koska Berkshiren maksamat verot ovat silloin pienemmät. Silloin voittojen uudelleensijoittaminen on verotuksellisesti kannattavampaa.

Buffett epäilee kasvun ostamista yritysvaltauksilla tai fuusioilla. Hänestä ne tapahtuvat keskimäärin nykyomistajien kustannuksilla. Myyjä tietää keskimäärin ostajaa paremmin liiketoimintansa arvon. Joskus harvoin voi myyjä olla niin vaikeassa tilanteessa, että ostaminen on järkevää. Yritykselle uuden liiketoiminnan johtaminen ja yhdistäminen omaan liiketoimintaan lisää yritysjohdon tekemien virheiden todennäköisyyttä. Hänestä on parempi jakaa voitot omistajille joko osinkoina tai omia osakkeita ostamalla. Tärkein kysymys, jonka toimitusjohtaja voi asiasta esittää on ”tekeekö osto tai fuusio nykyisistä omistajistamme vauraampia osakekohtaisella tuloksella arvostettuna kuin ennen?”

Berkshire keskittyy sijoittamaan lähinnä nettovelattomiin yrityksiin, joten velanmaksu pääoman kohdentamisen vaihtoehtona on sille harvinainen. Velkojenmaksu voi kannattaa, kun yrityksen pääomien sijoittaminen ei pysty tekemään sille tuottoja, jotka olisivat suuremmat kuin veloista maksettavat korot. Teoriassa velanmaksun vaihtoehtokustannukset pystytään määrittämään, mutta todellisuudessa niitä on vaikea laskea ainakin mikäli uskoo Charlie Mungeria joka on sanonut, että Berkshirellä kukaan ei osaa laskea niitä. 

Omistajaystävällisyys on tärkeä ominaisuus johtajille. Yritysjohto on todennäköisimmin omistajaystävällinen, kun sillä on suuri osa omaisuudestaan kiinni yrityksen osakkeissa. Vielä parempi tilanne on, kun johto on ostanut osakkeet omilla rahoillaan eikä niitä ole hankittu muiden omistajien kustannuksella, kuten optio-oikeuksilla. Yritysjohdon tulee olla ehdottoman rehellinen ja kertoa omistajille aina totuus.Tämä koskee myös omia virheitä. Tärkeimmät kerrottavat asiat auttavat talouslukutaitoisia omistajia vastaamaan kolmeen kysymykseen:


    1. Mikä on yrityksen liiketoiminnan arvo?
    2. Mikä on todennäköisyys, jolla se voi vastata tulevaisuuden sitoumuksiinsa?
    3. Kuinka hyvää työtä yritysjohto on tehnyt verrattuna heille annettuihin mahdollisuuksiin.


Yritysjohtajilla pitää olla rohkeutta kertoa avoimesti virheistään, koska he tulevat niitä tekemään ennemmin tai myöhemmin. Ylisuurella optimismilla varustetut johtajat ajavat etujaan lyhyellä tähtäimellä, mutta kaikki kärsivät liioittelusta pitkällä. Virheiden myöntämistä ja optimismin suuruutta voi sijoittaja tarkastella katsomalla mitä yritysjohto on sanonut tulevaisuuden näkymistä aiemmassa raportoinnissaan. Sanoja voi verrata sen jälkeen yrityksen menestykseen raportoinnin jälkeen. 

Pääoman kohdentamisen pitäisi olla loogista ja yksinkertaista. Miksi niin moni yritysjohto silti epäonnistuu? Buffettista suurin syy on yritysjohtajien taipumukset sopulimaisuuteen eli muiden tekemisten seuraamiseen ja toistamiseen. Johdon järkevyys katoaa jostain syystä heti, kun laumasieluisuus iskee. Sillä on useita seurauksia. Ensimmäinen seuraus on yrityksen muutosvastarinta. Toinen on yrityksen projektien tai yritysvaltausten tuottama varojen tuhlaus. Kolmas on yrityksen johtajan tarve yritysostoihin. Hänen tukeminensa tapahtuu tuottamalla turhia ja yksityiskohtaisia raportteja mikä vahvistaa hänen tekemiensä typeryyksien tuottamia vahinkoja. Neljäntenä seurauksena on toimialan muiden yritysten seuraaminen laajentamalla liiketoimintaa turhaan, teettämällä vastaavia optio-ohjelmia tai millä tahansa typeryydellä mikä on matkittu muilta.

Valitettavan harva yritysjohtaja uskaltaa näyttää tyhmältä vaiheessa, jossa muut yritykset ovat hyppäämässä sopulimaisesti kalliolta alas kuolemaansa. Suunnan vaihtaminen tai erilaisilta näyttävien päätösten tekeminen ei ole helppoa. Yritysten omistajien on helpompi hyväksyä välttämättömät lyhyen aikavälin tappiot, kuin yritysjohdon välttämättömien muutosten teko. Muutosten tekemisen sijaan monet johtajat tekevät typeryyksiä uskoen yritysostojen auttavan heitä saamaan parempia tuloksia. Buffettista kolme tekijää selittävät parhaiten nämä typeryydet: Ensimmäiseksi, suurin osa yritysjohtajista ei pysty hallitsemaan himojaan tehdä jotain mikä johtaa yritysostoihin. Toiseksi, suurin osa johtajista vertaa yritystään toisiin oli niiden toimiala sama kuin oma tai jokin muu. Kolmanneksi, suurella osalla johtajista on liian suuri usko kykyihinsä. 

Tämä kaikki on seurausta muiden yritysjohtajien järjettömästä seuraamisesta. Osasyynä voi pitää myös toimintaympäristöä, jossa johtajien pitää pystyä perustelemaan palkkioitaan omistajien jahdatessa lyhytaikaista etuaan. Berkshiren erilainen yrityskulttuuri ei suosi tällaista käytöstä, joten se on auttanut yrityksen menestyksessä. Buffettin ei ole koskaan tarvinnut pelätä potkuja, joten hän on voinut edesauttaa vastaavaa toimintaa.

Saturday, May 13, 2017

Warren Buffett ja osakkeiden myyminen

Myyminen

Buffett uskoo pitkän aikavälin sijoittamiseen pysyvästä kilpailukyvystä nauttiviin yrityksiin. Hänen ihannepitoaikansa on ikuisuus. Buffett on sanonut ettei ole valmis myymään yhtään yritystä, jotka Berkshire omistaa kokonaan. Se ei suoraan tarkoita sitä etteikö hän ole valmis myymään vähemmistöosuuksiaan pörssissä listatuista yrityksistä tai muita sijoituskohteitaan, kuten joukkovelkakirjoja. Myyminen on harvinaisempi tapahtuma Buffettille. Hänen motivaationsa myymiselle tapahtuu ensisijaisesti seuraavien tapahtumien vuoksi:

    1. Markkinakupla on kasvanut liian suureksi
    2. Parempi tilaisuus koittaa
    3. Liiketoiminnan tai sen toimintaympäristön muutos
    4. Tavoitehinta täyttyy

Markkinakuplat ovat harvinaisuuksia. Niitä ei tule montaa vuosisadan aikana. Kuplan muodostuminen kestää kauan. Sen tunnusmerkkinä voidaan pitää ajanjaksoa, jolloin yritysten, joilla P/E-luvut ovat normaalisti alle kahdenkymmenen nousevat neljään- tai viiteenkymmeneen. Yritysten arvostustasot ovat kasvaneet niin korkealle ettei niitä voi perustella. Kupla-aikoina joukkovelkakirjat tuottavat todennäköisesti enemmän kuin osakkeet, joten silloin on hyvä myydä. Tätä kirjoittaessani maaliskuussa 2017 joukkovelkakirjoissa on vielä suurempi kupla menossa, joten niiden ostaminen ei ole suositeltavaa. Osakkeet eivät kärsi kirjoittaessani kuplahinnoista, vaikka ovatkin korkealla. 

Välillä voit olla tilanteessa, jossa sinulla ei ole riittävästi käteistä, kun löydät ostotilaisuuden toisesta sijoituskohteesta kuin omistuksistasi. Tällöin joudut ehkä myymään omistuksiasi mikäli et pysty hyödyntämään velkavipua. Buffett pitää tätä perusteltuna syynä myydä, jotta voit sijoittaa rahasi paremmin tuottavaan kohteeseen. Tuotto-odotuksen pitää olla huomattavan paljon suurempi, jotta sijoituskohteen vaihto voi olla perusteltua. Tätä kirjoittaessani Berkshirellä on niin suuri käteiskassa ettei sillä ole tarve myydä omistuksiaan ostaakseen parempia kohteita. 

Markkinatalous on jatkuvasti muuttuva järjestelmä mikä tarkoittaa muutosten olevan luonnollinen osa sitä. Yritysten liiketoiminta muuttuu, mutta se ei saa mennä suuntaan, missä pysyvä kilpailuetu katoaa tai koko toimiala sulaa alta pois. Buffettin Berkshire Hathaway oli hyvä esimerkki jälkimmäisestä sen tekstiili-liiketoiminnan siirtyessä halvempiin maihin 1950- ja 1960-luvuilla. Pankit ja muut finanssilaitokset ovat vaarallisimpia sijoituskohteita, koska ne pystyvät piilottamaan taseisiinsa niitä uhkaavat muutokset. Tämä koskee niitä toimialan yrityksiä, joiden voitot ja oman pääoman tuotto ovat suhteettoman korkeita. Berkshire myi tämän vuoksi Freddie Macin osakkeet.

Tavoitehinnan täyttyminen on ehkä harvinaisin syy myydä ja tämä koskee lähinnä Berkshiren harjoittamaa arbitraasikauppaa mikä on nykyään lähes olematonta. Tavoitehinnan täytyessä on hyvä myydä, koska voitettavaa ei ole paljoa, mutta hävittävää sitäkin enemmän. Buffett harjoitti tällaista kaupankäyntiä enemmän, kun hänellä oli yksityinen sijoitusyritys. Nykyään Berkshiren pääomat ovat niin suuret ettei tällaisen toiminnan hyödyt ole riittävät.

Saturday, May 6, 2017

Warren Buffett ja kurssilaskujen hyödyntäminen

Hinta

Pysyvän kilpailuedun löytäminen yrityksen liiketoiminnasta on tärkeää, kuten arvonmäärityskin. Niiden löytämistä ei sijoittaja voi hyödyntää mikäli hän ei saa ostettua osakkeita oikealla hinnalla. Tilaisuuksia ei tule usein. Ei edes joka vuosi. Sijoittaja tarvitsee merkittävän turvamarginaalin, jotta maksettu hinta on oikea. Tämä vaatii kurssilaskun joka on seurausta toistuvista tapahtumista osakemarkkinoilla, yksittäisellä toimialalla tai yksittäisen yrityksen liiketoiminnoissa. Jokaisella tapahtumista on yksilöllisiä vaikutuksia yksittäisten yritysten pörssikursseihin. Seuraavien tapahtumien ymmärtäminen ja niiden tunnistaminen auttaa sinua saamaan osakkeita sopivaan hintaan:

    1. Lasku/nousumarkkina syklit
    2. Liiketoiminnan taantumat
    3. Yksittäiset suuremmat takaiskut liiketoiminnassa tai yhteiskunnassa
    4. Rakennemuutokset
    5. Sodat

Buffett käyttää hyväkseen kurssilaskuja ostaakseen osakkeita. Hän ymmärtää, että sijoittaja tarvitsee niitä saadakseen ostettua loistavaa liiketoimintaa kohtuuhintaan. Laskumarkkina on paras hetki ostaa osakkeita. Sen lisäksi Buffett ostaa liiketoimintaa, kun nousumarkkinan aikana sijoittajat kokevat väliaikaisen paniikin tai tapahtuu väliaikainen osakekurssien korjausliike alaspäin. Laskumarkkinan merkkinä pidetään yleisesti tilannetta, jolloin markkinat ovat laskeneet edellisestä huipusta 20%:ia tai enemmän. 

Lähteideni mukaan Buffettin määritelmän mukaan laskumarkkinat vaativat suuremman kurssilaskun huipuista. Hänen elinaikanaan kurssilaskuja on ollut 1930-luvun alussa, 1970-luvun alussa, 1990-luvun lopussa ja 2008/2009. Jokaisessa laskumarkkinassa kurssit ovat korjanneet kymmeniä prosentteja suuren kurssinousun jälkeen. Suuret kurssilaskut tuottavat parhaat tilanteet ostoihin. Laskumarkkinoilta voi ostaa pysyvästä kilpailuedusta hyötyvien yritysten liiketoimintaa halvalla. Näitä huippumahdollisuuksia pääsee harvoin hyödyntämään.

Buffettin määrittelemät laskumarkkinat ovat harvinaisia, joten sijoittaja ei voi nojautua vain niihin odottaessaan kohtuullisia hintoja. Niiden lisäksi sijoittajan kannattaa varautua hetkiin, jolloin markkinat panikoivat lyhyen aikaa. Nämä hetket johtavat harvoin liiketoiminnan tuloksentekokyvyn muutoksiin. Parhaat yksittäiset ostohetket tulevat, kun lyhytaikaiset markkinapaniikit yhdistyvät yrityksen liiketoiminnasta kantautuviin huonoihin uutisiin, kuten hetkittäiseen tulosnotkahdukseen.
Kaikki nousumarkkinat loppuvat ja kurssilasku alkaa. Todellisissa huipuissa P/E-luvut ovat kasvaneet yksilukuisista numeroista vähintään kolmeenkymmeneen. Lopulta niidenkin yritysten osakekurssit, joiden tulokset eivät parane kokevat merkittävän kurssinousun. Lopulta, sijoitusyhteisö ilmoittaa ettei tuloksilla ole väliä. Seurauksena voi olla osakekuplan poksahdus tai pitkä ja jyrkkä kurssilasku. Laskumarkkina on nopea verrattuna nousumarkkinaan, joten romahtavien kurssien paluu edellisiin huippuihin kestää kauan. 

Toimialojen taantumat tarjoavat hyviä ostohetkiä. Koko toimialan kärsiessä jokaisen yrityksen pörssikurssi laskee. Taantumien syvyydet ja pituudet vaihtelevat. Taantuma voi johtaa suuriin vaikeuksiin tai hetkelliseen tulostaantumaan. Se auttaa parhaita yrityksiä pidemmällä aikavälillä huonompien tuhoutuessa. Parhaat yritykset pääsevät ostamaan huonompien kannattavimmat liiketoiminnat suurella alennuksella tai ne korvaavat ne omallaan. Kaikilla toimialoilla on omat syklinsä, joten sijoittaja voi varautua syklien pohjakosketuksiin. 

Välilllä loistoyrityksetkin tekevät typeryyksiä, jotka tuottavat tappioita tai niille tapahtuu jotain odottamatonta, kuten toimitusjohtajan vakava sairastuminen. Ne voivat johtaa kurssilaskuihin, jotka ovat yleensä liian suuria vahinkoihin nähden. Sinun tehtäväsi on arvioida onko kyseessä yksittäinen tapahtuma vai aiheuttaako se peruuttamatonta vahinkoa liiketoiminnalle. Yritys, jolla on pysyvä kilpailuetu selättää tällaiset vaikeudet lähes aina. Tällaisia tappioita tulee mm. oikeusjutuista, kuten hintakartelleista.

Rakennemuutokset, kuten fuusiot, yritysvaltaukset tai uusien tehtaiden perustaminen voivat tuottaa hetkellisiä ja odottamattomia tappioita. Suurien projektien aikataulut välillä venyvät. Ne aiheuttavat lyhyen tulostaantuman. Sijoittajat voivat tulkita muutosten olevan pysyviä, vaikka ne näkyvät pidemmällä ajanjaksolla tulosparannuksina. Näin ei aina ole, joten sijoittaja ei voi olettaa niin käyvän.

Sodanuhka voi saada sijoittajat panikoimaan. Se aiheuttaa heille epävarmuutta ja pelkoa suuresta aseellisesta välikohtauksesta. Sodanuhka aiheuttaa usein koko markkinoiden laajuisen kurssireaktion mikä saa sijoittajat keräämään käteistä myymällä osakkeitaan mikä johtaa hetkelliseen markkinahäiriöön. Suurin osa uhkista jää toteutumatta.