John Templeton ja historian oppeja nykypäivään

Historiasta oppeja nykypäivään

Taloushistorian tutkiminen ja sen oppien soveltaminen nykytilanteeseen kuuluu huippusijoittajien työkaluihin. Mennyt ei toistu, mutta tulevalla on samankaltaisuuksia sen kanssa. Nykyhetken tapahtumat ovat poikkeus, koska keskuspankkien ohjauskorkoja ei ole pidetty koskaan yhtä laajasti miinuksella kuin tällä hetkellä. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä se tarkoittaa. Templeton hyötyi useita kertoja historian opetuksista. Hän ymmärsi mm. Etelä-Korean seuraavan Japanin jalanjälkiä rahoitusmarkkinoiden vapauttamisessa. 

Lisäksi hän ymmärsi toisen maailmansodan alla 1939 tehdä rahaa menneisyyden isompien sotien opetuksilla. Markkinoilla on tapana liioitella sodan tuomia uhkia epäillen maailmanloppua. Todellisuudessa vastaavat tilanteet voivat tuottaa huippumahdollisuuksia. Tilanteet eivät ole suoraviivaisia mahdollisuuksia tehdä paljon rahaa. Maailmansodan uhka ja sen leviäminen Yhdysvaltoihin pelotti markkinatoimijoita. Nämä pelot ovat usein liioiteltuja, mutta välillä ne toteutuvat, kuten pääsi käymään.

Yhdysvallat ovat verrattain kaukana Euroopasta, jossa sota oli alkamassa. Siitä huolimatta osakemarkkinat olivat tippuneet viimeisen 12 kuukauden aikana 49%:ia. Templeton seurasi tapahtumia, mutta teki erilaisen johtopäätöksen. Hän ei pelännyt samoin kuin markkinatoimijat keskimäärin. Hän oli valmis sijoittamaan uskoen, että Yhdysvallat vedettäisiin sotaan mukaan. Hän uskoi osallistumisen kasvattavan taloudellista toimeliaisuutta kotimaassaan lisäten mm. hyödykkeiden tarvetta sotaponnisteluiden vuoksi. 

Templeton uskoi surkeimpienkin yritysten hyötyvän todennäköisesti sotaponnistuksista. Hän uskoi niiden olevan houkuttelevia useasta syystä. Hän uskoi hyödykkeisiin liittyvien yritysten, aseteollisuuden ja kuljetuspalveluiden hyötyvän eniten. Hän uskoi, että suuri osa konkurssissa olevista yrityksistä pääsisi pinnalle. Hän uskoi niiden tekevän suurimmat tuotot sijoittajille verojen jälkeen. Ne olivat hinnoiteltu halvoiksi. Hän uskoi hyvillä yrityksillä olevan heikot mahdollisuudet tehdä tuottoja niiden tuottomahdollisuuksien ollessa pienemmät kuin heikoilla yrityksillä.

Lisäksi hän uskoi yritysveroprosentin nousevan paljon suuremmaksi kuin rauhan aikana. Seurauksena ennen sotaa voittoja tehneiden vahvojen yritysten tuloksista suurin osa menisi valtiolle sotaponnistelujen maksamiseen. Tämäkin oletus teki surkeat yritykset houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi, koska niillä olisi tappioita tulevien verojen kuittaamiseen. Edellämainitut asiat saivat Templetonin sijoittamaan markkinoiden hyljeksimiin osakkeisiin. 

Hän uskoi hetken olevan hyvä myös lainarahan käyttöön, koska tuleva inflaatio söisi nopealla vauhdilla sen kustannuksia. Templeton lainasi rahaa 10000 dollaria ostaakseen osakkeita. Hän sijoitti rahansa penniosakkeisiin. Hän sijoitti yhteensä 104:n yrityksen osakkeisiin. Niistä 37 oli konkurssissa. Hän hajautti sijoituksensa. Hänen strategiansa oli kaksiosainen. Hän halusi sijoittaa tuloksiaan eniten parantaviin yrityksiin. Hän halusi myös suojautua yritysveroprosentin nousulta.

Lopputulos oli, että Templeton nelinkertaisti sijoittamansa rahasumman seuraavien vuosien aikana. Vain 4 yritystä meni konkurssiin sodan aikana. Templetonin tekemä hajautus kompensoi niiden tappiot. Templeton oli oikeassa veroprosentin kasvussa. Hyvin hoidettujen yritysten veroprosentti nousi parhaimmillaan 85.5%:iin. Huonossa tilanteessa ennen sotaa olleiden nettotuotot olivat korkeat verrattuna hintaan. Hyvien yritysten tekemät nettotuotot eivät pärjänneet niille.

Menneisyyden tutkiminen ei riitä. Sitä pitää ymmärtää syvällisesti. Samankaltaiset tilanteet eivät ole toistensa kopioita. Monissa eri tilanteissa on samoja elementtejä seurausten vaihdellessa. Kaikki ison sodan uhkat eivät tuo uusia sotia. Sotien lisäksi on monia tilanteita, joissa historiantuntemus auttaa. Rahoitusmarkkinoiden tai yhteiskunnan vapautuminen joissakin maissa voivat tuottaa tilanteita, joissa riskit ovat kohtuullisia verrattuna mahdollisuuksiin. Asiat voivat mennä huonompaan suuntaan ja riskit kasvavat mahdollisuuksia suuremmiksi. Templeton oli ensimmäisiä Yhdysvaltalaisia rahastonhoitajia joka hyötyi edellämainituista tilanteista.