Monday, July 24, 2017

John Templeton ja ulkomaille sijoittaminen

Sijoittaminen ulkomaille

Maailma pienenee. Templeton aloitti sijoittamaan ulkomaille ennen asian realisoitumista. Hän etsi halvimpia sijoituskohteita välittämättä mistä hän niitä löysi. Kaikki Templetonin opit ulkomaille sijoittamisessa eivät toimi enää niin hyvin. Indeksisijoittaminen ei ollut mahdollista eikä tiedonkulku toiminut yhtä hyvin. Indeksisijoittaminen vähentää tarvetta tuntea sijoituskohteensa hyvin hajauttaessaan ympäri maailmaa. Kaikki tapahtui hitaammin ja eri maiden pörssit eivät korreloineet niin paljon. Tämä ei tarkoita etteikö samat opit pätisi jollakin tasolla. Kulttuurin, ihmisten ja kirjanpitolakien tuntemus ulkomailta auttaa tekemään parempia päätöksiä muualle sijoitettaessa. Suurin osa Templetonin opeista ulkomaille sijoittamisessa pätee siihen kannattaako kotimaahansa sijoittaa.

Templeton löysi kaksi tärkeää syytä sijoittaa ulkomaille. Ensimmäinen oli mahdollisuuksien kasvattaminen. Toinen oli se, että oli mahdollista löytää useampia suhteessa parempia sijoituskohteita. Ulkomaille sijoittaminen lisää hajautusta harvojen maiden ollessa samassa tilanteessa koko ajan. Odotukset tulevaisuuden tuloksentekokyvystä vaihtelevat. Nykyään tilanne on tasoittunut, mutta eroavaisuuksia löytyy. 

Halpojen kohteiden etsiminen ympäri maailmaa paransi Templetonin mahdollisuuksia löytää uusia sijoituskohteita. Vaihtelevat näkymät ja mielialat tuottivat arvostuseroja eri maiden välillä. Arvostuserojen löytäminen yhdestä maasta muihin verrattuna saattoi kertoa, että maasta löytyi enemmän halpoja sijoituskohteita. Parhaat mahdollisuudet löytää arvoaan halvempia osakkeita löytyivät useasta maasta. Templeton etsi maita, joissa taloustilannetta pidettiin heikkona, sijoittamista pelättiin ja joihin oli sijoitettu vähän ulkomaisia pääomia. Jälkimmäinen oli usein seurausta sääntelystä.

Templeton tutki maita, joissa yksittäisten yritysten arvostustasot olivat matalalla. Hän tutustui yksittäisiin yrityksiin. Hän uskoi niiden arvostustasojen kertovan parhaiten löytyykö maasta useampia hyviä sijoituskohteita. Lisäksi hän vertasi arvostustasoja muiden maiden yksittäisiin yrityksiin. Templeton ei välittänyt suoraan makrotalousluvuista, kuten bruttokansantuotteesta. Hän välitti yhteiskuntarakenteesta, valuuttariskeistä, säästämisasteesta, ihmisten ja hallinnon suhteesta markkinatalouteen, jne.

Valuuttariski on olemassa ulkomaille sijoitettaessa. Templeton uskoi, että valuuttariskejä selvittäessä piti huomioida tulevaisuutta useamman vuoden päähän. Hän piti pienempiriskisistä valuutoista. Hänestä maat, joissa oli korkea säästämisaste, vähän velkaantunut ja säästäväinen hallinto tarjosivat vähemmän riskisemmän valuutan. Korkea säästämisaste on usein vaatimus tulevalle talouskasvulle.
Hänestä valtionvelka ei saanut ylittää 25%:ia bruttokansantuotteesta. Näkemys on vanhentunut, koska valtionvelka on lähes kaikkialla suurempi. Sijoittajan tulee itse määrittää järkevä velkamäärä. Vahvasti velkaantuneille maille voi tulla ongelmia ulkomaisten velkojien kanssa. Tämä teki Templetonista valuutasta liian riskipitoisen. Hän pienensi valuuttariskejään sijoittamalla ulkomaisiin yrityksiin, joiden liiketoiminnasta yli 25%:ia oli maissa, joiden vienti ylitti tuonnin.

Templeton uskoi poliittisten riskien olevan merkittäviä monissa maissa. Hän suosi maita, joissa yksilönvapaudet olivat kasvussa ja sääntely vähenemässä. Hän varoi maita, joissa oli vastakkaisia merkkejä. Hän uskoi Adam Smithin näkymättömän käden käsitteeseen eli yhteisen hyvän kasvamiseen henkilökohtaisia vapauksia lisäämällä ja kannattamalla. Hän uskoi markkinoiden säätelevän itseään tiettyyn pisteeseen saakka. Tarkemmin hän ei asiaa määritellyt, mutta viime vuosikymmenen aikana on ollut helppo huomata ettei tämä pidä täysin paikkaansa.

Todellisuudessa markkinoiden täysi vapaus on olematon käsite. Hallitus sääntelee, sotkeutuu liiketoiminnan pyörittämiseen ja tekee asiat yrityksille vaikeammiksi eri tavoin. Makrotalouslukujen sijaan Templeton oli kiinnostunut yhteiskuntarakenteen kehittämisestä kohti markkinataloutta. Hän sijoitti maihin, jotka olivat menossa kohti yksilönvapauksia ja markkinataloutta suosivaa järjestelmää kohti. Hän vältti maita, joissa kehitys oli päinvastainen.

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen tuotti Templetonille mahdollisuuksia. Hän sijoitti ensimmäisten ulkomaalaisten joukossa Japaniin ja Etelä-Koreaan niiden markkinoiden vapauduttua vähitellen ulkomaisille toimijoille. Historia on osoittanut yhteiskuntajärjestelmien muuttuvan. Markkinoiden vapautuminen voi tuottaa aliarvostettuja sijoituskohteita, joiden tutkimiseen ei monilla ole halua. Kilpailun vähyys auttaa halpojen kohteiden huomaamisessa, joten valistuneen sijoittajan pitää olla tarkkana, kun maissa tapahtuu merkittäviä muutoksia vapaampien markkinoiden suuntaan.

Halpojen sijoituskohteiden löytyessä ulkomailta tulee selvittää miten hallinto sääntelee liiketoimintaa. Markkinatalouksissa toimivat yritykset voivat olla parempia sijoituskohteita, vaikka olisivat nykyhetken mittareilla laskettuina hintavampia kuin säännellyissä talouksissa. Hintakontrolli voi tuottaa tilanteen, jossa yritys ei pysty maksattamaan kasvavia kustannuksiaan asiakkailla. Palkat voivat kasvaa sääntelyn johdosta nopeammin tappaen yrityksen voitot. Kaikenlaiset verot ja veroluontoiset maksut, korruptio ja ilman ennakkovaroitusta tehtävät liiketoimintaa vahingoittavat päätökset voivat tuhota halvalta näyttävän sijoituskohteen tuotot. Templeton varoi tällaisia maita hintojen ollessa edullisiakin.

Ulkomaisiin osakkeisiin suoraan sijoittaminen vaatii enemmän kuin indeksirahastojen kautta tehtävät sijoitukset. Ne vaativat paikallisen kulttuurin, ihmisten, lakien ja yhteiskuntarakenteen tuntemisen. Paras tapa saavuttaa se on tutustua asioihin paikan päällä. Vain siten tietää miten laadukkaat mahdollisuudet ulkomaisilla yrityksillä on tehdä voittoa kotimarkkinoillaan. Templeton matkusteli ulkomailla paljon nuoresta lähtien. Hän matkusti Englannissa opiskelemansa ajan jälkeen läpi lähi-idän, Intiaan, Kiinaan ja Japaniin. Hän palasi sieltä kotiin Yhdysvaltoihin. Hän suosi vapauden lisäksi maita, joiden kansalaiset tekivät paljon töitä, kuten japanilaiset.

No comments:

Post a Comment