Wednesday, September 13, 2017

Valmiista kirjasta

Julkaisin eilen kirjan loppusanat, joten on aika kertoa tarkemmin miksi koko kirja kannattaa hankkia tai lukea. Tässä kirjoituksessa otan kantaa lyhyesti muutamaan blogin lukijoita mahdollisesti askarruttaviin kysymykseen.

Miksi kirja kannattaa ostaa tai lukea, vaikka sen raakaversio on julkaistu blogissa?

Raakaversio on vasta ensimmäinen versio kirjasta. Käytännössä se on harvoin kovin hyvä. Tämä koskee myös elokuvia ja muita vastaavia teoksia. Tämä kirja ei ole poikkeus sääntöön. Julkaistussa kirjassa on asiat selitetty paremmin, siinä on vähemmän kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, jotkin käsittämättömät aivopierut on joko poistettu tai järkeistetty ja lukijoille turhaa tai hyödytöntä materiaalia on poistettu. Kaikki tämä tekee kirjasta paljon paremman. Kokonaisen kirjan käyttöliittymä on myös toista luokkaa kuin blogikirjoitusten. Tämä on osittain makuasia, joten jokainen muodostakoon mielipiteensä asiasta.

Mitä saat kirjasta?

Kirja lisää ymmärrystäsi sijoittamisesta. Tämä ei takaa, että sijoitustuloksesi paranevat, koska sijoitusmenestyksesi on eniten kiinni siitä miten reagoit tunnetasolla. Tätä ei opita vain kirjoja lukemalla. Saat kirjasta selville sen, että olet itse suurin sijoitusmenestyksesi vihollinen. Opit myös ymmärtämään paremmin, että sijoittaminen on taito, joka koostuu monesta pienemmästä taidosta. Niiden kehittäminen parantaa taitojasi sijoittaa ja sitä myöntä sijoitustuloksesi paranevat pitkällä aikavälillä mikäli taitosi ovat todella parantuneet. Todellisuudessa sekään ei takaa vielä sijoitusmenestystäsi, mutta parantaa todennäköisyyksiäsi parantaa sitä.

Kirja myös tuhoaa monia yleisiä myyttejä siitä mikä on hyväksi sijoittajalle tai siitä mihin hänen kannattaa keskittyä. Myyttejä ylläpitävät ennen kaikkea he, jotka hyötyvät niistä. Kirjassa kerrotaan myös keitä he ovat ja syitä siihen. Myyteistä yleisin on uskomus, että laskumarkkinat ovat pahasta sijoittajille. Tämä myytti koskee vain heitä, jotka sijoittavat rahoja, joita eivät voi hävitä.

Mitä et saa kirjasta?

Et saa kirjasta valmiita vastauksia siitä miten tai mihin sinun kannattaa sijoittaa. Sinun pitää itse tehdä asioista kirjan avulla johtopäätökset. Niiden tekeminen ei ole helppoa, mutta kaikkien vaivojen arvoista. Sijoittaminen on loppujen lopuksi kohtuullisen yksinkertaista, mutta se ei tee siitä helppoa. Et saa kirjasta irti monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden ratkaisuja vaan yksinkertaisia yhtälöitä ja työkaluja, joita voit käyttää apuvälineinä päätöksenteossasi mikäli koet niitä tarvitsevasi.

Et saa kirjastani etujani ajavia näkemyksiäni siinä esiintyvien yritysten hyvyydestä sijoituskohteina, koska en omista osakkeita yhdessäkään analysoidussa yrityksessä. Enkä omistanut niitä kirjaa tehdessänikään. Sijoittamisessa luvut eivät juuri valehtele, mutta niiden tulkitsija voi tehdä niin. Ennen kaikkea tekijä valehtelee itselleen. Todennäköisyys kasvaa heti, kun hänen kannustimensa toimivat tähän suuntaan. Et saa kirjastani myöskään selville sitä mihin kirjan sijoittajat mahdollisesti laittaisivat rahansa. Muiden kopioiminen on yksi parhaimmista tavoista tehdä vääriä sijoituksia riippumatta siitä ketä kopioi. Vielä parempi tapa tehdä vääriä sijoituksia on uskoa jonkun toisen henkilön mielipidettä siitä mihin joku kolmas henkilö mahdollisesti sijoittaisi.

Tässä lyhyesti kirjastani verkkolehti Piksun, Kai Nymanin kirjoittamana.. Sen voi ostaa Amazonin verkkokaupasta. Lisäkysymyksiä voi tehdä kommentoimalla tätä kirjoitusta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen rahapeli@yahoo.com

Tämä oli samalla viimeinen bloggaukseni Suomeksi muualla kuin Piksussa.

Kiitokset kaikille näistä vuosista,

-TT

Tuesday, September 12, 2017

Loppusanat

Loppusanat

Kirjan viimeiset kappaleet ovat käsilläsi, joten on viimeisten sanojen aika. Alkusanoissa kehoitin sinua vastaamaan lukiessasi aina kahteen kysymykseen:


  1. Onko tämä totta?
  2. Miten minun pitää reagoida asiaan?


Edellämainittuihin kysymyksiin ei ole ollut pakko vastata kirjaa lukiessaan, mutta niiden hyödyt ovat merkittävät. Kysymys kuuluu: Mitä kysymyksiin vastatessaan voi hävitä ja ovatko hyödyt paljon häviöitä suuremmat? Minulle vastaus on helppo. Toivottavasti lukijallekin. Käyttämällä kirjan sijoittajien periaatteita ei tule koskaan yhtä hyvää sijoittajaa. Parhaaseen lopputulokseen pääsee todennäköisimmin yhdistelemällä heidän periaatteitaan itselleen parhaiten sopivalla tavalla tai yhdistämällä ne itsekehittelemiinsä periaatteisiin. Lisäksi periaatteiden käyttöä on harjoiteltava. Pelkkä ymmärryksen lisäys ei kasvata paljoa tuottoja.

Se mitä olen sijoittamisesta viime vuosien aikana oppinut on saanut minut heräämään enkä näe sitä niin tärkeänä itseni tai pääomien tehokkaan jakautumisen kannalta. Suurin osa ajasta menee rahojen siirtämisessä tililtä toiselle ilman iloa yhteiskunnalle. Tämä koskee erityisesti niitä sijoituksia, joissa rahat siirtyvät suurelta toimijalta toiselle. Pienten toimijoiden rooli on lähes olematon. Sijoitukset pieniin ja aloittaviin yrityksiin, joukkovelkakirjoihin ja pörssilistautumisiin ovat hyödyllisempiä kokonaisuuden kannalta. On sääli mikäli yhteiskunnan älykkäimmät ja lahjakkaimmat henkilöt keskittyvät rahoitusmarkkinoihin. Heistä olisi enemmän hyötyä muissa töissä.

On järkevämpää käyttää suuri osa vapaa-ajastaan muihin mielenkiintoisiin asioihin kuin sijoittamiseen. Se ei tietyn pisteen jälkeen hyödytä tarpeeksi ajankäyttöön nähden. Ymmärrys ei auta mikäli ei ole tarpeeksi viisas toimimaan sitä hyödyntäen. Tämän näen omana ongelmanani eikä siihen synny ratkaisua vain taloutta opiskelemalla. En tule sitä kokonaan lopettamaan, koska silloin taantuminen on varmaa. En löydä tarpeeksi sanottavaa viikottaiseen kirjoittamiseen näistä asioista. Suomeksi tulen keskipitkällä aikavälillä kirjoittamaan vain verkkolehti piksu.netiin. Suurin syy on, että minulla ei ole enää tarpeeksi sanottavaa äidinkielelläni. Paras kehitys tapahtuu palautteen avulla. En pidä todennäköisenä, että saisin sitä tarpeeksi äidinkielelläni uusissa haasteissani.

Aion käyttää seuraavat vuoteni enimmäkseen ajattelumallikehikkoni kehittämiseen. Näen kehikon suurten kokonaisuuksien ymmärtämisen Graalin maljana. Se toimii myös sijoittamisessa, kuten Charlie Munger on osoittanut. Opin koko ajan lisää kehikon hyödyntämisestä ja näen kuinka sen avulla monet hämmästyttäviltä näyttävät asiat ja ihmisten käytös saavat selityksen. Tähän haasteeseen menee minulla lähivuodet. Tätä kirjoittaessani en tiedä kuinka pitkään jatkan. Uskon kehikon mallien opiskelemisen tekevän minusta lopulta viisaamman ja havaintojeni hyödyttävän yhteiskuntaa enemmän kuin aiempien puuhastelujeni. Tulevaisuus näyttäköön miten käy.
Haluan toivottaa lukijalle hyviä hetkiä sijoittamisen parissa.



-Tommi Taavila

Sunday, September 10, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, riskienhallinta, muut

Riskienhallinta

Kirjan sijoittajien suhtautumisessa riskiin löytyy muitakin yhtäläisyyksiä kuin usko siihen, että suurin riski on ettei tiedä mitä on tekemässä. Hintaheilahteluja kaikki heistä pitävät riskinä, mutta suurin osa pitää sitä riskinä vain lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä suurin osa parhaista näkee hintaheilahtelut enemmän mahdollisuuksina. Suurin osa heistä pitää pitkää aikaväliä ainoana järkevänä sijoitushorisonttina. Poikkeuksia löytyy, kuten Dalio. Hintaheilahtelut ovat riski lyhyttä kauppaa tekeville tai heille, jotka sijoittavat lähivuosina tarvitsemiaan rahoja.

Pitkällä aikavälillä riski tulisi määritellä enimmäkseen mahdollisuutena hävitä rahansa tai saada riittämättömiä tuottoja sijoituksilleen. Riskiä on mahdotonta määritellä tarkasti luvuilla. Miksi monet rahoitusalan ammattilaiset määrittelevät riskin hintaheilahteluilla? Munger tarjoaa selityksiä. Hänestä useat ammattilaiset määrittelevät riskin heilahteluilla, koska se tuottaa heille selityksen, jonka he voivat tarjota asiakkailleen epäonnistuessaan. Toinen syy on hänestä se, että heilahtelut antavat asiakkaille vaikutelman, että riski voidaan määritellä numeroin oikeuttaen ammattilaiset suuriin palkkioihin. Akateemikot määrittelevät riskin hintaheilahteluilla, jotta heidän matematiikkansa olisi kaunista, vaikka se on kaukana todellisuudesta. Toinen syy on, että tämä määrittely voi johtaa rahakkaisiin sopimuksiin rahoitusalan yritysten kanssa.

Kirjan sijoittajat pyrkivät tekemään mahdollisimman kovia tuottoja mahdollisimman pienellä riskillä eli he haluavat ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Suurin osa heistä pyrkii suureen turvamarginaaliin. Sen koko riippuu sijoittajasta ja kohteesta. Ne kirjan sijoittajat, jotka ovat tehneet arvioita käyttämistään turvamarginaaleista käyttävät minimissään kolmasosaa. Suurin osa vähintään puolikasta. Suuremman turvamarginaalin käyttö tulee sitä vaikeammaksi mitä enemmän sijoittajalla on sijoitettavia varoja. Buffett on todennut sijoittamisen olevan nykyisillä rahasummilla vaikeampaa kuin muutamia vuosikymmeniä aiemmin pienillä summilla.

Muita

Kirjan sijoittajat ovat säästäväisiä. Tämä on tärkeintä sijoitusuran alkuvaiheessa, koska sijoitettavia varoja on vaikeampi kerätä. He eivät tuhlaa rahojaan vaan käyttävät vanhoja autoja, asuvat pitkään samassa asunnossa ja käyttävät samoja vaatteita. Osa heistä on saitureita, kuten Templeton. Monet näyttävät leppoisilta vanhoilta miehiltä, mutta ovat todellisuudessa kovia kaupantekijöitä. He eivät anna periksi vaan ovat valmiita tekemään suuria kauppoja sen enempää välittämättä kärsivätkö vastapuolet tappioita tai tuottavatko ne muita vaikeuksia vastapuolelle. He eivät sääli vastapuolta, vaikka yleisellä tasolla toimivatkin hyväntekijöinä.

Sijoitusuran aikana jokainen kokee suuria rahallisia menetyksiä. Munger on sanonut, että mikäli sijoittaja ei kestä 50%:n laskua sijoitussalkussaan kahdesta kolmeen kertaan elämänsä aikana menettämättä yöuniaan, ei hän voi sijoittaa senttiäkään osakkeisiin. Kirjan sijoittajat ottavat rauhallisesti kurssilaskut ja pyrkivät hyödyntämään niitä stressaamatta. Heillä ei ole vahvoja ideologisia näkemyksiä. Niiden pääongelma sijoittajalle on, että ne lamauttavat itsenäisen ajattelun, kun sitä eniten tarvitaan. Kirjan sijoittajien yksi tärkeimmistä tietolähteistä on yritysten kilpailijat ja niiden johtajat. Heiltä kysytään eniten mikä yritys on heidän kovin kilpailijansa ja miksi? Yhtäläisyyksiä on turha alkaa enemmän luettelemaan tai asiat menevät hiustenhalkomiseksi. Sijoittaja voi pärjätä ilman lähes kaikkia edellämainittuja ominaisuuksia. Kärsivällisyys ja itsenäinen ajattelu vievät pitkälle.

Wednesday, September 6, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, älykkyys ja päättäväisyys

Älykkyys

Kirjan sijoittajat ovat poikkeuksetta paljon keskimääräistä älykkäämpiä. Tämä näkyy mm. siinä, että he pystyvät yksinkertaistamaan monimutkaisiakin asioita erottaen oleelliset ja turhat asiat toisistaan. He eivät pidä älykkyyttään tärkeänä ominaisuutena vaan hieman keskimääräistä suurempi älykkyysosamäärä riittää. Sitä suurempi voi olla haitaksi. Älykkyys voi tuottaa enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Toisten järjettömyyden ymmärtämättömyys voi tulla kalliiksi. ”Minä olen oikeassa, koska olen älykäs ja muut ovat väärässä, koska ovat tyhmiä.” asenne ei aina toimi. Se voi viedä älykkään konkurssiin. Liian älykkäiden ihmisten on vaikea hyväksyä muiden tyhmyyttä tai he uskovat muiden ajattelevan samoin. He eivät ymmärrä mm. brändien toimivuutta, koska eivät havainnoi ihmisten psykologisia taipumuksia vaan uskovat rationaalisuuteen.

Kaikilla on lakien mukaan oikeus saada kaikki olennainen tieto julkisesti noteeratuista sijoituskohteista yhtä nopeasti. Kirjan sijoittajat joutuvat tyytymään lähinnä samaan tietoon kuin muutkin. Kaikilla on samat luvut ja tiedot käytössään, joten he osaavat tulkita niitä paremmin. He ymmärtävät paremmin mitä luvut kertovat ja hyödyntävät tietoja paremmin. Tämä vaatii älykkyyttä, nöyryyttä ja kokemusta. Templetonin sota-ajan velkaantuneiden yritysten osakkeiden ostot ovat esimerkki siitä kuinka samat luvut tuottavat erilaiset johtopäätökset.

Harva mestarisijoittaja on poikkeuksellisen älykäs, joten muut tekijät selittävät heidän tuloksiaan enemmän kuin ÄO. Tunnetilojen hallinta ja itsensä sekä rajoituksiensa ymmärtäminen ovat tärkeämpiä. Poikkeuksellisen älykkäät ihmiset luulevat usein liikoja ja uskovat olevansa järkevämpiä kuin muut. Totuus voi olla toinen. He voivat olla pahemmin tunteidensa vietävinä, koska uskovat olevansa vastustuskykyisiä älyttömyyksille. Vähemmän älykkäät voivat toimia nöyremmin ja uskovat useammin olevansa väärässä kuin älykkäät. Älykkyyden roolia sijoittamisessa on turha liioitella, vaikka kirjan sijoittajat ovat poikkeuksetta paljon keskimääräistä älykkäämpiä. Keskimääräinen älykkyys riittää menestyksekkääseen sijoitustoimintaan mikäli hallitsee tunteensa, jaksaa olla kärsivällinen eikä yritä osata kaikkea.


Päättäväisyys

Sijoittajille tulee loistavia mahdollisuuksia ostaa harvoin, joten heidän on pystyttävä tekemään päätöksiä oikeaan aikaan. Jahkailijat harvemmin saavat niitä aikaiseksi, kun pitää. Huipputilaisuus häviää ennen päätöstä. Taustatöiden on oltava valmiita ennen mahdollisuuksien ilmestymistä, jotta sijoittajalle jää vain päätös tehtäväksi. Oikean tilaisuuden iskiessä sijoittajan pitää panostaa suuri osa sijoitettavista rahoista. Tämä kasvattaa tuottoja, mutta silloin pitää olla varmempi tilaisuudesta.
Tekemättä jättäminen on päätös, joten sijoittajan pitää pystyä päättämään ettei ole tarvetta tehdä sijoituksia. Myyntipäätösten teko kuuluu olennaisena osana sijoittajan päätöstentekoa. Hänen pitää pystyä tekemään myyntipäätös sijoituskohteen muuttuessa paljon etukäteen arvioitua huonommaksi. 

Hänen ei pidä toivoa, että tilanne muuttuu paremmaksi vaan toimia, kun tilanne niin vaatii. Sijoituspäätökset joudutaan tekemään epävarmuudessa. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, joten sijoittajan pitää olla valmis hyväksymään epävarmuus. Suurin osa parhaista tilaisuuksista tulee, kun epävarmuus on suurimmillaan, koska osakkeet ovat halvimmillaan.

Monday, September 4, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, sopeutuvaisuus, yksinkertaistaminen

Sopeutuvaisuus

Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Huippusijoittajat sopeutuvat muuttuvien tilanteiden muuttamiin lainalaisuuksiin. Markkinatalous on jatkuvassa muutostilassa. Muutoksiin on reagoitava mikäli haluaa tehdä hyviä tuottoja. Huiput eivät hirttäydy aikaisemmin toimineisiin periaatteisiin ja tapoihin vaan muuttavat toimintaansa mikäli tilanne niin vaatii. Buffettin on sanottu suosivan liiketoimintaan sijoittamista, mutta hän on myös todennut ettei hän suosi yksyä sijoitusvälineitä toisten kustannuksella mikäli se ei ole järkevää vallitsevassa tilanteessa.

Muuttuvia tilanteita on monia. Inflaatio voi olla korkea. Talouskasvu voi muuttua miinusmerkkiseksi nopean nousun jälkeen. Liiketoiminnan muutokset voivat olla perusteellisia nopeiden teknologiamuutosten vuoksi. Huippusijoittajat ovat suurelta osin valmiita myymään, mikäli tosiasiat muuttuvat pidemmäksi aikaa. Velkaantuminen voi tuottaa ongelmia tai sijoittaja saa siitä merkittäviä verohyötyjä. Joskus yrityksen huono taloustilanne on siunaus, kuten toisen maailmansodan alkuvuosina. Yleensä velkaantumisesta ei ole kuin haittaa.

He oppivat virheistään ja muuttavat tekemisiään niiden mukaan. Rogers hävisi alkuvuosinaan lähes kaikki rahansa, kuten Daliokin. He oppivat virheistään eivätkä niiden jälkeen hävinneet kaikkia rahojaan. Tämä vaatii heikkouksiensa hyväksymistä mikä vaatii sopeutumiskykyä. Kaikki sijoittajat tekevät monta virhettä eikä niiden opetuksia voi jättää käyttämättä. Jos sijoittaja ei opi virheistään niin hänen tuottonsa jäävät huonoiksi. Huippusijoittajat ovat myös oppineet muiden tekemistä virheistä. Se tulee halvemmaksi ja nopeuttaa sijoittajan kehittymistä.

Uskovat ja pystyvät yksinkertaistamiseen

Jokaisen alan todelliset huippuosaajat erottuvat muista, koska he pystyvät yksinkertaistamaan asiat niin pitkälle kuin mahdollista. He eivät mene pidemmälle, koska liiallinen yksinkertaistaminen tuottaa vaikeuksia siinä missä monimutkaistaminenkin. Tämä on helppo havaita heidän haastatteluistaan ja tuottamastaan materiaalista. He osaavat selittää käyttämänsä menetelmät ja periaatteet siten, että tyhmempikin ne ymmärtää. He myös pyrkivät siihen. He käyttävät vertauskuvia, kuten Buffett joka kuvaa sijoittamista Aisopoksen Pyy Pivossa kaavalla. Sen löydät katsomalla Youtubesta Buffettin luennon Georgian yliopistossa. Linkki löytyy lähteistä.

Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta se ei ole helppoa. Rahoituksen maailma on täynnä monimutkaisuuden apostoleja. He saavat elantonsa pitämällä yllä mielikuvaa etteivät tavalliset ihmiset voi sijoittaa ilman heidän apuaan. He tuottavat sijoitusvälineitä, joille ei ole tarvetta. Monet heistä kertovat asiat niin monimutkaisesti ettei heidän puheitaan ymmärretä. Tämä saa monet luulemaan sijoittamisen vaativan vain ammattilaisilta löytyvää tietoa tai sen löytäminen on muille mahdotonta. 

Monimutkaisuuden apostolit voivat lukea yliopistossa kymmeniä tai satoja sivuja matemaattisia kaavoja opiskellessaan ja he voivat käyttää niitä työssään. Tämä ei ole välttämätöntä vaan se on enimmäkseen ajanhukkaa. Sinun ei tarvitse uskoa minua vaan yhtä historian menestyksekkäimmistä sijoittajista. Warren Buffett on sanonut: ”Mikäli kirjoittaisin kirjan sijoittamisesta niin kukaan ei uskoisi sen olevan tekemäni, koska se olisi niin lyhyt.” Tämä kirja on alle kaksisataa sivua pitkä, mutta todellisuudessa pärjäät vähemmällä tietomäärällä. Syy pituuteen on, että kaikkien tarvitsemat tiedot eivät ole samat. Oma arvioni on, että sinulle riittää menestyksekkääseen sijoittamiseen alle 50:n sivun tietomäärän ymmärtäminen.

Friday, September 1, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, oppimiskoneet, kärsivällisyys

Oppimiskoneita

Kirjan sijoittajat ovat oppimiskoneita, jotka lukevat aina, kun heillä on aikaa. He opiskelevat uusia asioita joka päivä. Buffett ja Munger ovat äärimmäisiä esimerkkejä, koska he lukevat suurimman osan hereilläoloajoistaan. Berkshiren kaikki managerit lukevat koko ajan. Mungerin lapset ovat kutsuneet häntä kirjaksi, jolla on jalat. Templetonilla oli tapana lukea ne hetket, kun hänellä oli taukoja tai matkustaessaan.

Mestarisijoittajat eivät opiskele vain taloutta. He opiskelevat muitakin tieteenaloja. Paras esimerkki on Munger, jonka ajattelumallikehikkoa olen esitellyt kirjassa. Se sisältää tietoa kaikilta suurilta tieteenaloilta matematiikasta biologiaan. Rogers on maininnut opiskelevansa historiaa, filosofiaa ja politiikkaa. Buffettin ja Dalion puheista näkyy laaja-alainen ymmärrys maailmasta. He ymmärtävät neurologisia tosiasioita, kuten tapoja ja niiden kehittymistä.

Yksi merkittävimmistä ja laiminlyödyimmistä aiheista on historia. Sen opiskelu on jäämässä paitsioon, vaikka suurin osa uusista tapahtumista muistuttaa menneisyyden tapahtumia monilta osin. On helppo tehdä vääriä johtopäätöksiä nykyisistä tilanteista mikäli ei ymmärrä yhtäläisyyksiä menneisyyden kanssa. Suurin osa sijoittajista pelkää kurssilaskua kuin ruttoa, vaikka pörssi ei laske nollille. Historiasta on helppo nähdä, että suurimmat pörssilaskut ovat ennen pitkää muuttuneet uusiksi ennätyslukemiksi. Ainut muutos tähän voisi tulla joukkotuhoaseiden mittavasta käyttämisestä. Siinä tapauksessa sijoittajilla on suurempia huolenaiheita kuin omaisuutensa. Ainakin Lynch ja Rogers pitävät historiaa yhtenä tärkeimmistä opiskelun aiheista.


Kärsivällisyys

Sijoittaja tarvitsee kärsivällisyyttä. Kirjan sijoittajien periaatteet harvoin toimivat mikäli sijoittajalla ei riitä kärsivällisyyttä niiden noudattamiseen ja hyödyntämiseen. Sitä tarvitaan niin tekemiseen kuin tekemättä jättämiseenkin. Analyysin teko voi kestää, koska tietojen etsiminen voi viedä aikaa. Sijoittajan kannattaa pitää kädet taskussaan suurimman osan ajasta keskittyen sijoitettavien rahasummien keräämiseen. Huipputilaisuuksia tulee harvoin. Tämä koskee niin yli- kuin aliarvostuksia. Kaikki sijoitukset eivät tuota heti. Fisher kehoittaa odottamaan kolmisen vuotta ennen kuin tekee johtopäätöksiä sijoituksen järkevyydestä mikäli uutta tietoa ei tule. Buffett on puhunut 3-5:n vuoden ajanjaksosta. Hän alkoi myymään IBM:n osakkeita kuusi vuotta ostohetkestä.

Kyse ei ole vain yli- ja aliarvostuksien korjaantumisesta vaan liiketoiminnassa tapahtuvien muutosten odottamisesta. Yritysostot, uudet tehtaat ja tuotteet voivat laittaa kärsivällisyyden koetukselle. Täydet hyödyt voivat näkyä vuosien päästä. Monet myyvät liian aikaisin, jotta saisivat omistajina täydet hyödyt sijoituksistaan. Parhaimmillaan uudet tuotteet tekevät yritykselle tulosta vuosikymmeniä myöhemmin.

Aika on hyvän sijoituksen ystävä ja huonon sijoituksen vihollinen. Nerokkaat uudet keksinnöt, kustannustehokkuuden parantaminen toimintapoja muuttamalla, uusien ja nykyisten resurssien parempi hyödyntäminen luovat perustan jatkuvalle kehitykselle näkyen vuosikymmenien aikana omistajien saamana arvonnousuna ja kasvaneina osinkoina. Päinvastaisesta kehityksestä kärsivien yritysten omistajat häviävät rahansa, vaikka väliaikaisesti näyttäisikin hyvälle. Psykologian ymmärtäminen auttaa, kun pitää olla kärsivällinen. Sijoittajat reagoivat keskimäärin massoina samoihin ärsykkeisiin. Toimiminen yleistä mielipidettä vastaan vaatii kärsivällisyyttä. Sijoittajat ovat suurimman osan ajasta oikeassa. Tämä koskee paljon seurattuja sijoituskohteita. Vähän seurattujen yritysten osakkeet ovat useammin väärin arvostettuja.

Kärsivällisyyden tärkeyttä ei voi olla korostamatta. Tieto voi tuottaa illuusion kärsivällisyydestä näkyen sijoitustuottojen huonontumisena. Todellisuudessa moni itseään kärsivällisenä pitävä sijoittaja on kaukana siitä. Heidän tekonsa ovat ristiriidassa luulojen kanssa. Vähäinen salkun kiertonopeus kertoo parhaiten onko sijoittaja kärsivällinen. Myös sijoittajan reagointi äkillisiin muutoksiin ja tappioihin kertovat kärsivällisyydestä. Useimmat toimivat harkiten ja rauhallisesti pörssikurssien mennessä odotustensa mukaiseen suuntaan. Munger on sanonut, että on helpompaa olla kärsivällinen sijoitusuran myöhemmässä vaiheessa kuin nuorena. Ensimmäisen sadantuhannen dollarin tekeminen oli hänestä vaikeinta.

Sijoittajien salkkujen kiertonopeus on keskimäärin useampia vuosia. Buffettilla kiertonopeus on viiden vuoden paremmalla puolella eli maksimissaan 20%:ia osakkeista vaihtuu vuosittain. Templetonilla se oli hieman nopeampi. Fisherillä se oli edellämainittuja hitaampi. Suosittelen sinulle, että tarkastelet salkkusi kiertonopeutta, jotta näet oletko tarpeeksi kärsivällinen tekemään itse sijoituksesi. Kiertonopeus ei saa ylittää 100%:ia eikä päästä lähelle sitä paitsi poikkeustapauksissa. Dalio on päinvastainen esimerkki.

Thursday, August 31, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, itsenäinen ajattelu

Yhtäläisyydet

Ennen menemistä kirjan sijoittajien yhtäläisyyksiin on mainittava, että heidän esittelyissään mainitut vuosittaiset tuotot eivät ole yhteneviä. Erimittaiset ajanjaksot estävät niiden vertailun. Mitä pidempi ajanjakso on kyseessä sitä vaikeampaa on tehdä suuria vuosituottoja suurten numeroiden lain vaikuttaessa tuottoihin niitä pienentäen. Lisäksi Templetonin tai Lynchin käyttämät sijoitusrahastot eivät olleet samalla viivalla mm. Buffettin Berkshiren kanssa. Sijoittajat voivat pakottaa rahastot myymään sijoituksiaan mikäli niistä virtaa tarpeeksi rahaa ulos heidän lunastaessa osuutensa. Berkshirellä tätä velvollisuutta ei ole ollut sen toimiessa pörssiyhtiönä.

Yhtäläisyyksiä on monia. Ihan kaikki läpikäymäni ominaisuudet eivät koske kaikkia kirjan sijoittajia. Voin todeta, että suurin osa yhtäläisyyksistä pitää jokaisen mainitsemani sijoittajan osalta paikkansa. Kukaan heistä ei ole täydellinen, joten yhtäläisyydet eivät koske heitä 24/7. Myös nämä sijoittajat ovat tehneet virheitä eivätkä heidän periaatteensa ole aina pitäneet. Käytän luvussa nykyistä aikamuotoa, vaikka osa heistä on kuollut, koska se yksinkertaistaa ja lyhentää tekstiä.



Itsenäisiä ajattelijoita

Kaikki mestarisijoittajat ajattelevat itse. Tämä on kärsivällisyyden kanssa tärkein sijoittajan ominaisuus. Dalio suosittelee jokaista tekemään kolme kysymystä. Ensimmäinen niistä on ”mitä haluan?” Toinen on ”onko tämä totta?” Kolmas on ”mitä minun pitää tehdä asialle?” Näistä kaksi viimeistä ovat elintärkeitä sijoittajalle. Mikäli hän ei pysty löytämään niihin vastauksia itse, on turha haaveilla itsetehdyistä sijoituksista. Vastauksien löytäminen ei ole aina helppoa, mutta se on välttämätöntä.

Kokemuksieni mukaan 90%:ia sijoittajista ei mieti asioita näin pitkälle. Vielä harvempi miettii niitä joka kerta. En itsekään kuulu niihin aina, vaikka pyrin siihen. Mikäli joku ihminen tarjoaa sinulle valmiita vastauksia sijoittamiseen hän ei ymmärrä tarpeeksi tai haluaa hyötyä sinusta. Pieni poikkeus tähän voi olla neuvo: ”Sijoita vain pitkällä aikavälillä pienikuluisiin indeksirahastoihin rahat, jotka voit hävitä.”

Kirjan sijoittajilla on työtovereita. He keskustelevat heidän kanssa sijoituskohteista. Heidän kuuntelemiensa ihmisten määrä on rajattu eivätkä he usko suurten väkijoukkojen tuottavan parhaita ajatuksia. He pyrkivät vakuuttamaan harvan ja valitun joukon muita sijoittajia päätöksiensä järkevyydestä ja ottavat heidän palautteensa huomioon. He tekevät muiden kanssa keskustelemisesta huolimatta itse johtopäätöksensä. He tekevät omat analyysinsa ennen päätöksentekoa. He eivät kysy sijoittaisiko henkilö X yritykseen Y hinnalla Z vaan miettivät, että sijoittaisivatko itse yritykseen ja millä hinnalla. Vain itse ajattelemalla ja omalla analyysilla voi tehdä järkeviä sijoituksia pitkässä juoksussa, vaikka lyhyessä juoksussa voi olla onnekas.

He ovat lähes yksimielisiä suurimman riskin suhteen. Heistä suurin riski sijoittamisessa on se ettei tiedä mitä on tekemässä. Todennäköisin syy riskiin on ajattelun ulkoistaminen. Jättämällä kotiläksyt tekemättä tekee pahimman virheen, jonka voi tehdä ja ottaa suurimmat riskit. Kotiläksyjen tekeminen ei ole vaikeata, mutta meillä on taipumus mennä siitä missä aita on matalin. Muiden kopiointi on helpointa. Rogers on sanonut suoraan, että teen tappiota kuunnellessani muita. Hänen kertoessa sijoituksistaan hän sanoo aina, että älä usko tai kopioi minua vaan ota asioista selvää.

Monet kirjassa mainituista sijoittajista pitävät seuraavaa kysymystä tärkeimpänä, jonka voi kysyä itseltään: ”Mitä en tiedä?” He ajattelevat sitä ja pyrkivät keskittymään asioihin, jotka ymmärtävät ja tietävät. Välillä he poikkeavat tästä. Berkshiren sijoitusta IBM:ään voi pitää esimerkkinä, että Buffettkin on välillä hypännyt yrityksen kelkkaan jota hän ei ole ymmärtänyt. He toivovat muiden kertovan milloin ovat väärässä, jotta pystyvät tekemään parhaat johtopäätökset. He pitävät suurena virheenä sitä, että sijoittaja pyrkii ymmärtämään kaikkia sijoituskohteita, koska silloin sijoittaja ei ymmärrä mitään kunnolla. Buffett puhuu osaamisympyrästä, josta hän ei halua poistua ja Dalio käyttää muita ihmisiä kertomaan hänen olevan väärässä tai mitä hän ei ymmärrä.

Jokainen kirjassa mainittu sijoittaja on luonut itselleen periaatteet, joiden mukaan he toimivat. He muuttavat niitä mikäli he kohtaavat uutta tietoa mikä muuttaa periaatteita. Heidän periaatteensa ovat luotu heille itselleen eikä niitä kannata suoraan kopioida ajattelematta mikä sopii itselleen parhaiten. Yksi sijoittaa halpoihin osakkeisiin, toinen etsii laatuyrityksiä, kolmas sijoittaa makrotaloutta seuraten, jne. Ei ole olemassa yhtä oikeata vaihtoehtoa eikä jokaiselle sopivia periaatteita. Parhaat sijoittajat ovat löytäneet heille parhaiten sopivat vaihtoehdot itse kokeilemalla ja ajattelemalla.

Parhaiten itsenäistä ajattelua pystyy harjoittamaan, kun ei ole päivittäisissä tekemisissä muiden sijoittajien kanssa. Noin puolet kirjan sijoittajista ovat tehneet parhaat tuloksensa kaukana Wall Streetilta ja muista markkinatoimijoista. Templeton mainitsi, että Bahamalle muuton jälkeen hänen sijoitustuloksensa paranivat. Kyse ei ole vain maantieteellisestä sijainnista vaan miten paljon häneen vaikuttavaa seuraa sijoittajalla on ollut. Buffett ja Munger lukevat yksinään käytännössä suurimman osan työskentelystään. Fisherillä oli toimistossaan vain sihteeri seuranaan ja vierailijoita, mutta enimmäkseen hän toimi itse. Vaikka kirjan sijoittajat ovat saaneet ideoita muilta niin on muistettava, että lähes kaikki heidän tapaamisensa muiden sijoittajien kanssa eivät tuota mitään. Paras tapa ajatella itse on viettää suurin osa ajasta ilman seuraa. Seuralla on aina vaikutusta, vaikka sitä ei rekisteröisikään.