Jim Rogersista ja hänen sijoitusperiaatteistaan

Jim Rogers

”Häviän aina rahani kuunnellessani muita”



Rogers perusti 1973 George Soroksen kanssa Quantum-rahaston. Se teki kymmenessä vuodessa 4200%:in voiton, kun S&P-indeksi teki 47%:ia. Rogers lähti rahastosta 1980. Rogers on ristiriitainen hahmo. Hän on ennustanut länsimaiden romahdusta velkaantumisen vuoksi ainakin toistakymmentä vuotta. Hän oli lähes oikeassa. Hän uskoo romahdukseen vieläkin, mutta tämä näkemys on mielestäni väärä. Yksittäiset maat länsimaissa tulevat todennäköisesti kokemaan velkaantumisen aiheuttaman romahduksen seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta en usko yhtä pahaan talouskriisiin, koska sääntely on lisääntynyt.

Rogers näkee hyödykesijoittamisen vaihtoehtona osakkeille ja joukkovelkakirjoille. Hyödykkeet tottelevat hänestä paremmin kysynnän ja tarjonnan lakia. Niiden hintamuutokset ovat ennustettavampia kuin osakkeiden. Hyödykkeiden hinnat liikkuvat pitkissä sykleissä. Ne myös liikkuvat tutkimusten mukaan eri suuntaan pitkillä aikaväleillä kuin osakkeet. Keskityn Rogersista kertovassa luvussa eniten hyödykesijoittamiseen. Uskon hyödykkeiden ymmärtämisen parantavan ymmärrystä osakesijoittamisesta ja liiketoiminnasta. En ole tarkkaan perillä hyödykkeisiin sijoittamisesta, joten katsaus on yleisluontoinen.

Rogers on tehnyt parikin useamman vuoden matkaa maailman ympäri. Hän tutustui ruohonjuuritasolla eri maihin. Tätä hän pitää tärkeänä mikäli haluaa sijoittaa ympäri maailmaa. Matkojen seurauksena hän muutti Singaporeen. Hän pitää Kiinaa tämän vuosisadan maailmanvaltiaana, mutta ei halunnut saasteiden vuoksi muuttaa sinne. Hän uskoo Aasian merkityksen vahvistuvan seuraavien vuosikymmenien aikana. Kerron luvussa Kiinasta Rogersin näkökulmasta ja siitä miksi se tulee pärjäämään paremmin kuin Intia tai Brasilia. Lisäksi kerron muutamia muita hänen ajatuksiaan. Rogers opiskeli historiaa yliopistossa ja on jatkanut sen opiskelua. Jos kuuntelee tai katsoo hänen haastattelujaan niin näkee tämän pitävän paikkansa. Rogers inhoaa poliitikkoja ja keskuspankkeja. Heidän vaikutuksensa talouksiin hän näkee tuhoisina.

Rogersin sijoitusperiaatteista

Rogers ei avaa tarkkaan periaatteitaan vaan jättää kuvaamisen yleiselle tasolle. Hän kertoo itsensä ja osaamisensa ymmärtämisestä, syvästä itsenäisestä ajattelusta, häviämisen välttämisen tärkeydestä, pitkän aikavälin sijoittamisesta halpoihin kohteisiin, muutoksien ennakoinnista ja historian ymmärtämisen tärkeydestä avautuen vähän yksityiskohdista. Hänestä sijoittajan pitää uskoa itseensä eikä kuunnella muita. Lisäksi pitää ymmärtää itseään ja osaamistaan, jotta vähentää väärässäolemisen riskejä. Sijoittaa pitää vain asioihin, joita todella ymmärtää. Vielä parempi on, jos sijoittaa vain kohteisiin, joita ymmärtää muita paremmin. Jos ei keksi missä on hyvä niin pitää rauhoittua ja ajatella jokapäiväistä elämäänsä. Siitä löytyy kiinnostuksen kohteet. Sijoittajan pitää tutkia niitä, keskittyä osaamiseensa ja opetella lisää. Ennen pitkää näkyy muutoksia ja muutokseen voi alkaa sijoittamaan. Sijoittaja huomaa muutokset todennäköisesti ennen Wall Streetia ja tekee tiedolla rahaa.

Sijoittamisessa onnistuakseen pitää Rogersista olla utelias maailman suhteen ja epäileväinen muiden suhteen. Rogers on opiskellut syvällisesti historiaa, politiikkaa, taloutta ja historiaa uskoen, että ne liittyvät toisiinsa. Olen samaa mieltä. Suurin osa kuullusta on hänestä syvemmän tarkastelun jälkeen epätarkkaa asiaa, näkyen puutteellisena ymmärryksenä, tai tiedon vääristymisenä. On parempi tutkia kaikki itse, todistaa ajatukset oikeiksi ja tutkia kaikki lähteet ollakseen oikeassa. Rogersista muutama prosentti saman tiedon saajista ymmärtää Wall Streetilta saamansa tiedon ja tekee oikeat johtopäätökset.

Rogers puhuu pitkän aikavälin sijoittamisesta ja uskoo tekemättömyyden olevan yksi menestyksen salaisuuksista. Tekemättömyydellä ei häviä rahaa, kun tekoihin ei ole tarvetta. Turhat tappiot eivät pienennä korkoa korolle ilmiön hyötyjä. Hänestä yksi suurimmista sijoittajien virheistä on uskoa, että koko ajan tulisi tehdä jotain. Hänestä nopea menestys voi olla yksi suurimmista virhelähteistä. Se saa sijoittajan innostumaan ja sanomaan itselleen: ”Etsinpä nyt uuden kohteen.” Hänen pitäisi Rogersista pikemminkin odottaa seuraava varmaa asiaa eli kohdetta, jolla on suuremmat mahdollisuudet tehdä rahaa kuin hävitä sitä.

Rogers ei määrittele tarkkaan halpuutta, mutta hän sanoo sen tunnusmerkkejä olevan mm. se ettei kukaan muu halua sijoittaa samaan kohteeseen, muut ovat valmiita sanomaan hänen olevan hullu sijoittaessaan siihen tai kukaan muu ei halua puhua kohteesta. Lisäksi kohde on tehnyt aiemmin sijoittaneille suuret tappiot. Ensimmäiseksi, halpuus ei riitä perusteeksi. Toiseksi, Rogersin tarvitsee löytää sijoituskohdetta tukeva suuri muutos muutaman seuraavan vuoden aikana. Suurin osa sijoittajista näkee halvan sijoituskohteen, mutta muutoksen ennakointi on vaikeampaa ja siihen tarvitaan muidenkin asioiden kuin talouden ymmärtämistä.