Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysissa tutkitaan saatavilla olevia tosiasioita ja tehdään niistä johtopäätöksiä. Niiden pitää perustua järkevään logiikkaan ja ennaltalaadittuihin periaatteisiin. Analyysin teko vie aikaa. Se voi viedä tunneista päiviin tai kuukausiin. Tämä riippuu siitä mitkä asiat tekijä katsoo hyödylliseksi selvittää ja kuinka pitkälle analyysia tehdessä tarvitsee mennä. Analyysia tehdessä voi tulla nopeasti johtopäätökseen ettei lisäselvityksiin ole tarvetta. Suurin osa analyyseista ei johda sijoituskohteiden ostoihin tai myynteihin. Kotiläksyjen tekeminen on vain hyväksyttävä osana sijoitusten tekemistä. Kaikki huippusijoittajat tutkivat sijoituskohteita itse ja tekevät analyyseistaan itsenäiset johtopäätökset. Tämä tosiasia tekee huippusijoittajista niin hyviä. Analyysin tekeminen on taito joka kehittyy vain harjoittelemalla. Älä luule olevasi siinä hyvä heti.

Myös analysoitavalla kohteella on merkitystä. Joukkovelkakirjat eivät vaadi yhtä laajaa selvitystä kuin osakkeet. Graham keskittyi eniten yritysten julkaisemiin tiedotteisiin. Valitettavasti sijoitusanalyysista ei voi tehdä tarkkaa tiedettä. Sattuma vaikuttaa saatujen johtopäätösten menestykseen, koska onnistuminen riippuu siitä kuinka hyvin sijoittaja on arvioinut kohteensa tulevaisuuden. 

Sijoittaja analysoi kohteen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Viimeinen näistä on tärkein ja vaikein. Kaksi ensimmäistä antavat vihjeitä siitä. Suurimmat sudenkuopat seuraavat epärealistisia arvioita tulevaisuudesta. Grahamin analyysi kuvaa liiketoimintaa, koska hän keskittyi yritysten velkakirjoihin ja osakkeisiin. Lisäksi se kuvaa liiketoiminnan tuloksia, taloudellista tilannetta, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäksi analyysissa arvioidaan liiketoiminta-alaa yleisellä tasolla, kilpailijoita ja niiden tulevaisuudennäkymiä. Analyysissa arvioidaan tulevaisuuden kassavirtoja eri oletuksien avulla. 

Tulevaisuuden kassavirtojen arvioinnin tarkoitus on määrittää kohteen todellinen arvo, joka on sen tuottamien tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo tekohetkellä. Tarkkaa arvoa on mahdotonta määrittää, joten se tulee esittää arvon ylä- ja alarajojen kautta. Analyysin teossa kohteen tutkimista pitää käsitellä niiden periaatteiden ja menetelmien avulla, jotka toimivat kaikkina ajanjaksoina suuria katastrofeja lukuunottamatta. Yhtä ja samaa menetelmää ei voi käyttää kaikissa sijoituskohteissa. Eri menetelmissä voi olla samoja osia. 

Analyysi kannattaa jakaa kahteen osaan: määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Määrällinen analyysi kuvaa sijoituskohdetta ensisijaisesti lukujen kautta. Se kuvaa kohdetta mm. seuraavien asioiden kautta: tulosten, taseen, osinkojen, liiketoiminnan tilastojen ja pääomarakenteen. Laadullinen analyysi kuvaa liiketoimintaa yleisellä tasolla, johtajien laatua, liiketoiminnan ja liiketoiminta-alan tulevaisuudennäkymien kautta. Määrälliset tekijät ovat helpommin analysoitavissa kuin laadulliset. Joidenkin laadullisten tekijöiden analysointi, kuten johdon kyvykkyys ovat vaikeammin arvioitavissa. Sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä on käytettävä, jotta saadaan aikaan hyödyllinen lopputulos. Määrällisen analyysin lopputulos on hyödyllinen vain mikäli laadullinen analyysi vahvistaa sen. Molemmat kietoutuvat toisiinsa. Ne eivät siis ole irrallisia asioita.

Munger @CalTech 2008

Otsikossa mainitun luennon löydät täältä. Lyhyet muistiinpanoni:

Pidättekö toisenne erehtymättöminä Warrenin kanssa?

Meillä on hauskaa keskenämme. Työ tuntuu siksi huvilta. Pidämme toisiamme nöyrinä. Olemme kuin vanha aviopari, joka päättää toisensa lauseet. En saanut osaani nöyryydestä. Mikäli nöyryys tarkoittaa pysymistä omien osaamisalueidensa sisäpuolella niin olen hyvä siinä. We olemme parempia pysymään osaamisalueillamme kuin muut. Tiedämme paremmin mitä emme tiedä kuin muut. Et ole pätevä, jos et ymmärrä osaamisalueidesi rajoja.

Mungerin puheita terveestä järjestä

Ymmärrä hyvin monia eri tieteenaloja. Vältä typeryyksiä, jotta voit saada edun muita vastaan olematta hyvä missään. Käännä asioita ylösalaisin. Monet vaikeat ongelmat ratkeavat siten helposti. Esimerkkinä typeryyksien havainnoiminen ja niiden välttäminen sitämyötä. Olen aina pitänyt isoista ideoista, joita eri tieteenalat tarjoavat. Olen ottanut ne omakseni ja käyttänyt niitä päivittäin. Isot ideat eri tieteenaloilta antavat sinulle monia työkaluja ongelmanratkaisuun. Nämä ongelmat eri tieteenaloilta jäävät huomaamatta jopa niiltä, jotka ovat arvostettuja aloilla, joita ovat pitkään tutkineet. Nämä työkalut tekevät sijoittamisesta selvempää.

Ole kiinnostunut siitä kuinka ideat toimivat yhdessä. Ideat ovat ristiriidassa keskenään, joten sinun pitää ymmärtää niiden yhteisvaikutus. Harva tekee näin, joten et kohtaa juuri kilpailua. Olen aina pitänyt Occamin partaveitsestä eli ideasta, jossa ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän pitää olla mahdollisimman vähäinen. Kaikki asiat pitäisi yksinkertaistaa mahdollisimman pitkälle, mutta ei yhtään pidemmälle. Mikäli tulos on Lollapalooza-vaikutus sosiaalisissa yhteiskuntatieteissä, pitää sinun etsiä monien samaan suuntaan osoittavien syiden yhtymäkohtia, jotta voit ymmärtää miksi jokin tapahtuu. Monia syitä etsivät vain harvat, joten suurin osa ratkaisee ongelmia Mies vasaran kanssa syndroomalla joka sanoo, että miehelle vasaran kanssa kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Tämän ongelman voit välttää monien työkalujen käytöllä. Omaksu ymmärrystä ja käytä sitä.

Yleissivistävät aineet ovat täynnä ihmisiä, jotka ympäröivät itsensä ihmisillä, jotka jakavat samat hullutukset. He yrittävät saavuttaa perusteettoman tarkkuuden käyttämällä monimutkaista matematiikkaa, jota he eivät ymmärrä. Siksi he saavat vääriä vastauksia.

Mitkä riskit ovat todella itsenäisiä ja kuinka havaitset ne nykypäivänä?

Wall Streetilla järjestelmät ovat niin monimutkaisia ettei niitä ymmärrä kukaan. Siksi siellä käytetään oikoteitä, kuten luottoluokituslaitosten luokituksia. Tämä on toivoton monimutkainen sotku. Monet tekevät rahaa valehtelemalla eikä kukaan ole puuttunut siihen. Sääntelijät ja kirjanpitäjät eivät ole puuttuneet mitenkään. Tämä on suuri häpeä.

Kilpailemmeko liikaa toisiamme vastaan täällä Yhdysvalloissa, kun todellinen kilpailu tulee muualta?

Täällä kaikkia asiantuntijat elävät maaimoissaan eivätkä ymmärrä, että heidän ideansa pitää olla yhteydessä todellisuuden kanssa. Yksi ongelmistamme on se, että kilpailemme niitä vastaan joilla on geneettinen etu eli kiinalaisia. Heillä on paremmat geenit kapitalismiin kuin meillä. Kiinalaiset voivat korvata Mungerit, mutta jos niin käy niin antaa käydä.

Mikä on paras akateeminen kokemus nuorelle, jos hän haluaa tulla hyväksi sjoittajaksi?

Laaja-alainen kyvykkyys käsitellä sanoja, numeroita, määriä ja käsitteitä. Harjoittelu auttaa. Kerää myös muiden tekemiä typeryyksiä ja pysy erossa niistä. Kun olet vanha, olet myös rikas.

Mikä on paras idea uudelle sijoittajalle

Hanki kapitalistinen näkökulma eli osakkeenomistajan näkökulma. Ymmärrät todellisuutta paremmin, vaikka et haluaisikaan olla rikas. Kuluta vähemmän kuin tienaat ja jatka oppimista. Käytä myös turvamarginaalin käsitettä. Se on helpompi ymmärtää kuin laskea.

Kuinka olla välittämättä muiden mielipiteistä?

Minulle on ollut aina luontaista olla kunnoittamatta toisten mielipiteitä tai heiltä saamiani viisauksiani. Olen jatkuvasti työskennellyt löytääkseni parempia vaihtoehtoja. Tämä on peritty luonteenpiirre, joten en tiedä onko se mahdollinen kaikille.

Kuinka palkita monitieteellistä menestystä, kun erikoistuminen on tärkeää?

Sinä voit olla erikoistunut ja silti ymmärtää monia tieteenaloja. Sinulla on paljon aikaa tehdä niin tuhoamatta erikoisosaamistasi. Aloita heti äläkä tuhlaa aikaa. Se palkitsee ennen pitkää.

Benjamin Graham

Graham oli Wall Streetin dekaaniksi kutsuttu sijoitusmestari, joka syntyi 1894 Englannissa. Hänen perheensä muutti Yhdysvaltoihin hänen ollessaan vuoden. Grahamin ollessa yhdeksän hänen isänsä kuoli ja siitä vuoden päästä perheyritys ajautui konkurssiin. Hänen ollessa 13 hänen äitinsä menetti rahansa sijoittamalla US Steeliin. Tämä oli hänen ensimmäinen kosketuksensa osakemarkkinoihin. Edellämainitut kokemukset jättivät jälkensä ja vaikuttivat hänen sijoituksiinsa monia vuosikymmeniä myöhemmin.

Graham oli monilahjakkuus. Tästä yksi todistena on, että kolme Columbian yliopiston eri tiedekuntaa, matematiikan, englannin ja filosofian halusivat hänet professoriksi, kun oli valmistumassa sieltä. Hän siirtyi töihin Wall Streetille, vaikka ei opiskellut taloutta yliopistovuosinaan. Hänen henkinen kouluttautuminen tuli hänen matematiikan opiskelustaan, erityisesti geometrian. Tämä vaatii tiivistä ja tarkkaa päättelyä ennen kuin pystyy tekemään johtopäätöksiä. Hän sai suurimman nautintonsa kehittämällä mieltään monilla aihealueilla rahoituksen lisäksi muun muassa musiikin saralla.

Grahamin tunnetuimmat saavutukset ovat kaksi vuosikymmenien saatossa muutoksen kestänyttä kirjaa ”sijoitusanalyysi” ja ”älykäs sijoittaja” Muutamat kirjoissa esitetyistä periaatteista, menetelmistä ja käsitteistä ovat sijoittajien jatkuvassa käytössä tänäkin päivänä. Näistä tunnetuimmat ovat turvamarginaali ja herra Markkina. Hänen sijoituskirjojensa lisäksi hänet tunnetaan mm. hänen hyödykereservisuunnitelmastaan, jonka tarkoitus oli luoda hyödykekori joka olisi korvannut kullan pankkien liikkeelle laskemien setelien vastikkeena.

Grahamin sijoitukset keskittyivät lähinnä osakkeisiin ja joukkolainoihin. Hänen sijoitustuloksensa eivät olleet loistavia, mutta osakemarkkinoiden keskiarvoa parempia. Valitettavasti niitä ei ole löytynyt koko hänen elinajaltaan, mutta kahdelta pidemmältä ajanjaksolta kuitenkin. Nämä ajanjaksot olivat 1925-1935 ja 1948-1976. Tuottoja on hyvä vertailla S&P 500-indeksin antamiin tuottoihin.

1925-1935 S&P500 5.8%, Graham 6.0%

1948-1976 S&P500 7.1% Graham 11.4%

Erot eivät tunnu suurilta prosentteina, mutta pidemmällä aikavälillä prosenttikin tekee suuren eron. Graham keskittyi pääomiensa säilyttämiseen ja sijoittamisen tarkastelemiseen enemmänkin älyllisenä haasteena kuin rikastumiseen pyrkimisenä. Hänen tarpeensa pääomien säilyttämiseen näkyi tuotoissa. Tämä todennäköisesti johtui hänen lapsuudenkokemuksistaan. Graham ei ollut sijoittajana loistava, mutta hän onnistui jättämään jälkeensä monta tarpeellista käsitettä, periaatetta ja menetelmää tulevien sukupolvien hyödynnettäviksi. Hänen nerokkuutensa näkyy siinä etteivät monet niistä vanhene koskaan. Hänen näkemyksissään oli myös puutteita, kuten usko siihen, että markkinatalous ennen pitkää korjaa yritysten korkeat voittomarginaalit alemmalle tasolle. Hänen tuottavin sijoituksensa GEICO:on oli yksi vastakkainen esimerkki ilmiöstä, jota hän ei koskaan ymmärtänyt.

Grahamin määritelmä sijoittamiselle

” Sijoittaminen on toimintaa, jossa pyritään takaamaan pääoman säilyminen saaden tyydyttävää tuottoa tekemällä tarkka analyysi.”

Määritelmästä näkee ettei sijoittaminen ole tarkkaa tiedettä. Se on taito jota voi kehittää. Määritelmän kolme osaa: pääoman säilyminen, tyydyttävä tuotto ja tarkka analyysi ovat kytköksissä toisiinsa. Pääoman säilymistä ja tyydyttävää tuottoa on hankala saavuttaa ilman tarkkaa analyysia. Analyysin avulla sijoittajan pitää määrittää hinta, jonka hän voi maksaa säilyttäen pääomansa saavuttaen tyydyttävän tuoton. Hinnan pitää vastata kohteen todellista arvoa eli sen tuottamien kassavirtojen nykyarvoa. Hinnan määrittäminen ei ole tarkkaa tiedettä, joten sijoittajan täytyy määrittää sille vaihteluväli. Sen määrittäminen on tärkeää, koska hinnanmäärittelyssä on monta muuttujaa. Sijoitusten lopputulokset riippuvat myös tulevaisuudesta eikä sitä voi varmuudella ennustaa. Tarkka analyysi tarkoittaa oleellisten tosiasioiden tutkimista. 

Pääoman säilyminen tarkoittaa suojautumista tappiolta kaikissa tapauksissa, jotka noudattavat kohtuullisia todennäköisyyksiä. Grahamista pääoman säilyttäminen on sijoittajan tärkein tehtävä. Vakavien tappioiden välttäminen on elinehto voittojen tekemiselle. Grahamin suosimissa sijoituskohteissa osakkeissa ja joukkovelkakirjoissa pääoman säilyminen oli hänen mukaansa suoraan verrannollinen liiketoiminnan tuloksentekokyvyn ja sen taloudellisten velvoitteiden suhteeseen. Lisäksi maksetun hinnan pitää olla kohtuullinen. Graham totesi myös, että yksittäinen sijoitus voi tuottaa tappiota. Siksi riittävä kohtuuhintaan tehty hajauttaminen on järkevää pääoman säilymisen kannalta. Pääoman säilymisestä lisää turvamarginaalista kertovassa luvussa.

Tyydyttävän tuoton määritelmä Grahamin mukaan on mikä tahansa tuotto minkä sijoittaja on valmis hyväksymään, kun hän toimii kohtuullisella älykkyydellä. Tyydyttävän tuoton lähtökohta riippuu sijoituskohteesta. Valistunut sijoittaja ei voi tavoitella kuuta taivaalta. Pennsylvanian yliopiston professori Jeremy Siegel on tutkinut osakemarkkinoiden kehitystä ja saanut Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vuotuisiksi reaalituotoiksi vuosina 1802-2012 6.6%:ia, kun osingot on sijoitettu uudelleen osakkeisiin. Tämän tuottoprosentin tulee toimia lähtökohtana sijoittajan arvioidessa minkälaisia tuottoja hän pitää tyydyttävänä. Muut sijoituskohteet ovat tuottaneet vähemmän kuin osakkeet. Liialliset odotukset näkyvät todennäköisesti tappioina tai epätyydyttävinä tuottoina.

PS: tähän osoitteeseen tulee kaikki kirjasta löytyvä materiaali Grahamista sitä mukaa, kun se valmistuu mikäli lukija haluaa saada selvää suuremmasta kokonaisuudesta. Yksittäisten kirjoitusten sijaan.

Warren Buffett university of Georgia muistiinpanot

Seuraavasta linkistä löytyvä video on yksi parhaista sijoitusluennoista, joihin olen tutustunut.

Buffett @university of Georgia

Olen tehnyt itselleni siitä lyhyet muistiinpanot, jotka jaan myös lukijoille. Ne ovat lyhyehköt, joten parhaan hyödyn saat, kun katsot videon kokonaan. Muistiinpanot kattavat kirjaan tulevia osioita. Ne ovat epätäydelliset, koska toisissa videoissa toistuvat samat teemat.

Pätevyysympyrästä

Voin olettaa tekeväni rahaa asioilla, jotka ymmärrän. En ehkä ymmärrä mitä tuote tekee, mutta ymmärrän miltä liiketoiminnan talousasiat näyttävät 10-20 vuotta myöhemmin. En tiedä tarkkoja tulevaisuuden lukuja, mutta tiedän ne suunnilleen. Ymmärrän mitä yritys tekee, sen talouden ja kilpailutilanteen. Monilla yrityksillä voi olla loistotulevaisuus, mutta en tiedä mitkä yritykset ovat niitä. 1900-luvun alussa maassamme oli 2000 yritystä autoteollisuudessa. Kaikki näkivät autojen muuttavan maatamme. Kahdestatuhannesta yrityksestä vain kolme selvisi hengissä eivätkä nekään pärjänneet kovin hyvin. Et olisi voinut arvata mitkä ne ovat. Yrityksen talousasioiden ennustaminen on vaikeampaa kuin nähdä liiketoiminnan tulevaisuus. En sijoita, jos en tiedä kuka voittaa. Omien pätevyysalueiden määrittäminen on tärkein asia sijoittamisessa. Sinun pitää tietää mitä osaat ja mitä et. Jos menen pätevyysalueideni ulkopuolelle, minut teurastetaan.

Miten määrität yrityksen arvon?

Todellinen arvo on tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo. Ainut syy sijoittaa on saada enemmän rahaa takaisin kuin mitä sijoitetun rahan nykyarvo on. Muuta ajattelu osakkeesta lainapaperiksi ja mieti minkälaisen reaalikoron sijoituksesi antaa eli kuinka paljon saat tulevaisuudessa käteistä. Mieti paljon ja koska saat käteistä takaisin. Mieti lisäksi kuinka varma olet edellisistä. Kysymys kuuluu paljon yritys voi jakaa sinulle rahaa sijoittamaasi summaan verrattuna riittävän nopeasti, jotta sinun on järkevää sijoittaa rahasi nykyisellä korkotasolla. Et voi ostaa osaketta, jos et pysty vastaamaan tähän kysymykseen. Mieti kuinka varma olet kassavirrasta ja, että saat rahaa riittävän nopeasti.

Mitä virheitä olet tehnyt?

Berkshiren osto oli yksi suurimmista virheistäni. Ostin ensimmäiseksi halpoja yrityksiä, joita kuvailisin käytetyiksi sikarintumpeiksi. Ostin halpoja yrityksiä, joissa viimeiset henkäisyt olivat jäljellä. Hengitin ne ja heitin pois. Voit tehdä näin rahaa, mutta et tee sitä paljon. Ostan nyt loistavaa liiketoimintaa kohtuuhinnalla. Ennen ostin kohtalaista liiketoimintaa halvalla. Aika on loistoyrityksen ystävä ja huonon vihollinen. UsAirin ostaminen oli myös tyhmää. Tyhmin ostos vaihtoehtokustannuksin ostettuna oli 2000$:n sijoitus bensa-asemaan. Hävisin kaikki rahani. Vaihtoehtokustannukset olivat tässä tapauksessa 6 miljardia.

Suurimpia virheitäni ovat olleet sijoitukset, joita en tehnyt. Ne ovat tapahtuneet, kun minulla on ollut tietoa riittävästi, mutta en ole tehnyt mitään. Ne eivät näy kirjanpidossa, mutta voin laskea niiden kustannukset siitä huolimatta. Suuret mahdollisuudet pitää käyttää. Jos emme tee oikeita asioita isosti, kun meillä on mahdollisuus, se on typerää. Et saa 500:aa mahdollisuutta. Jos sinulla olisi kortti, jossa sinulla olisi 20 leimaa ja jokainen sijoituspäätöksesi käyttäisi yhden leiman niin miettisit pitkään sijoituksiasi. Tekisit isoja ja hyviä päätöksiä etkä varmaan tarvitsisi kaikkia leimoja.

Mitä kriteerejä käytät huonoista tilanteista luopumiseen?

Minulla oli aloittaessani enemmän ideoita kuin rahaa. Minun piti aluksi myydä vähiten pitämieni yritysten osakkeet, jotta sain ostettua uusia osakkeita. Nyt meillä on enemmän rahaa kuin ideoita. Emme myy kokonaan omistamiamme yrityksiä edes suurella hinnalla. Emme myy mitään ellei johto aiheuta meille epäluottamusta tai liiketoiminnan erityispiirteet muuttuvat suuresti.

Uskotko, että osakkeille käy kuten 1930-luvun alussa 1929-romahduksen jälkeen?

1900-luku oli mielenkiintoinen. BKT/henkilö kasvoi USA:ssa 610%:ia. Kasvua oli joka vuosikymmenellä. Vuosisadalla oli kuusi suurta ajanjaksoa osakemarkkinoilla.1900 Dow Jones indeksi oli 66 ja 1921 se oli 71. 1929 lopussa indeksi oli parhaimmillaan lukemissa 381. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa lukema tippui 180:een vuodeksi 1948. Se nousi siitä vajaaseen tuhanteen pisteeseen vuodeksi 1965. Tämän jälkeen lukema laski 776:een vuonna 1982, jonka jälkeen lukema nousi jopa 11000:een. Vuosisadalla nousumarkkinoita oli noin 44:n vuoden ajan ja taantumia tai laskumarkkinoita 56:n vuoden ajan. Sijoittajat innostuvat nousuissa ja masentuvat laskuissa, koska he katsovat peruutuspeileihin. Tämä tarjoaa meille mahtavia mahdollisuuksia. Jos pystyt olemaan tunteilematta, tulet rikkaaksi. Menestys vaatii luonnetta. Asiat menevät pitkään väärään suuntaan, mutta kääntyvät lopulta oikeaan. Kaikki mikä menee yhteen suuntaan loppuu joskus. Keskity koko yrityksen ostamiseen ja mieti saatko rahoillesi vastinetta. Historia ei toistu, mutta asiat eivät muutu paljoa.

Miten näet pienten yritysten pärjäävän isojen skaalaetuihin verrattuna?

Monilla aloilla pieni koko on etu. Esimerkkinä voi mitää Wal Martia 25 vuotta sitten. Sen etu oli Sam Walton. Asiakkaiden kohtelu hyvin voittaa aina. Walton osasi motivoida työntekijänsä. Et voi kopioida motivaatiota, joten suurin osa liiketoiminnasta ei kärsi pienestä koosta. 

Toivottavasti muistiinpanoistani on hyötyä sinulle, vaikka et videota katsoisikaan.

-TT

Lähteiden käytöstä

Suurimpaa osaa lukijoista ei varmasti kiinnosta kirjantekoon käyttämäni menetelmät, mutta läpinäkyvyyden vuoksi kerron niistäkin. Kirjanteko on mielestäni enemmän taidetta kuin tiedettä. En usko yhteen oikeaan tapaan. Tapoja on yhtä monia kuin kirjoittajiakin. Jos menetelmien kertominen hyödyttää yhtäkään kirjoittajaa niin kirjoitusten julkaisu ei mene hukkaan.

Jaan lähteet kahteen osaan:

1. Netistä löytyvät videot ja haastattelut
2. Omistamani ja lainaamani kirjat

Videot ja haastattelut

Netistä löytyy satoja tunteja mestarisijoittajien haastatteluja. Niiden pituudet vaihtelevat. Suurin osa käyttämistäni videoista on vähintään puolituntisia. Joukossa on myös lyhyempiä. Lyhyemmistä haastatteluista en saa paljon irti. Suosin myös videoita, joissa mestarisijoittajat ovat mukana. Pyrin mahdollisuuksien rajoissa keskittymään ensi käden tietoon eli mestarisijoittajien itse puhumaan tai kirjoittamaan. Tämä toimii hyvin videoissa. Suurin osa mestarisijoittajista on ollut elossa youtuben aikakaudella, joten sieltä hakemalla löytyy merkittävä määrä pitkiä videoita, joissa mestarit kertovat siitä miten he näkevät asiat.

Kovin monista videoista ei löydy käsikirjoitusta, joten olen itse tehnyt niistä muistiinpanoja. Olen kokeillut tähän muutamaa eri tapaa. Ensiksi kokeilin katsoa videon ja samana päivänä katsoin sen uudestaan pysäyttäen välillä videon. Tämän jälkeen kirjoitin muistiinpanoni puhtaiksi läppärilläni. Yhden päivän aikana kaikki kävi turhan raskaaksi, koska tunnin videosta tekemiini muistiinpanoihin kului puolestatoista tunnista kahteen. Jotkut videot ovat kaksituntisia, joten kaiken tekeminen päivässä oli liikaa. Nykyään katson videon yhtenä päivänä ja teen muistiinpanot ja puhtaaksikirjoituksen seuraavana. Julkaisen kaikki muistiinpanoni pidemmistä videoista, jotta jokainen voi tehdä niiden hyödyllisyydestä johtopäätöksensä.

Kirjat

Osa lähteinä käyttämistäni kirjoista on ostettu ja toinen osa lainattu. Käytän lähteinä enimmäkseen ostettuja. Tällä hetkellä ostamistani kirjoista noin puolet on kindle-versioina ja puolet paperiversioina. Ennen suosin paperiversioita, mutta nykyään pyrin välttämään niitä, koska ne vievät liikaa tilaa. Kindle-versioissa on myös mahdollisuus alleviivaamiseen. Kirjanteossa se helpottaa elämää. Tätä mahdollisuutta ei tietystikään ole lainattujen kirjojen kohdalla, joten niitä pitää hyödyntää toisin.

Omistamien kirjojen hyödyntäminen lähteinä tapahtuu lukemalla ensin koko kirja. Tämän jälkeen luen kirjan uudelleen alleviivaamalla tärkeimmät asiat. Osa uuden kirjan lähteistä on jo alleviivattu aiempia julkaisemiani kirjoja varten. Tällöin minulle riittää uudelleenlukeminen. Osa kirjoista on ollut minulla vuosia, joten ilman uudelleenlukemista niiden sisältöä muista kunnolla.

Lainakirjojen hyödyntäminen on työläintä, koska niiden sisältöä ei voi alleviivata tai säilyttää pitkään. Tällöin luen ensin koko kirjan. Tämän jälkeen luen kirjasta suurimman osan uudestaan merkaten paperille sivu- ja kappalenumerot, joista löytyy hyödyllistä tietoa. Tämän jälkeen kirjoitan läppärilläni kirjan sivuilta löytyvät tärkeät tiedot muistiin. Parisataasivuisesta sijoituskirjasta tulee keskimäärin 10-15 sivua muistiinpanoja. Niistä vain pieni osa mahtuu itse kirjaan.

Keskittymiskykyni on rajallinen

Oma tekniikkani pitää keskittymiseni kunnossa on tutkia lähteitä maksimissaan 45 minuuttia ilman taukoa. Alkupäivästä tämä onnistuu helposti, mutta pidempiä päiviä tehdessäni huomaan ettei se kestä puolta tuntia pidempään. Keskimäärin käytän ehkä pari tuntia päivässä, mutta ääriolosuhteissa, kuten heinäkuussa 3-4 tuntia. Pidän tätä maksimina, jotta saan lähteistä riittävästi irti. Aikatauluni ovat sellaisia, että saan käytettyä päiväni parhaimmat tunnit tähän prosessiin. Loppuillasta on turha kokeilla lukemista. Videoiden katselu voi jopa onnistuakin, kunhan ne eivät kestä tuntia pidempään eikä tarvitse tehdä muistiinpanoja.

Olen aina pitänyt lukemisesta, joten lähteiden hyödyntäminen ei ole ollut ongelma. Sen sijaan kirjoittaminen ei aina suju yhtä hyvin.

-TT

Esipuhe

Alkusanat

Keskinkertaisuuksilta oppimalla saa aikaan keskinkertaisia tuloksia. Parhailta oppimalla voi saada aikaan huipputuloksia. Mitään takuuta ei voi saada, koska tieto ei takaa ymmärrystä tai viisautta toimia oikein. Lukija olisi jo rikas sijoittaminen ollessa helppoa.

Kirjan sijoittajat ovat pärjänneet muita paljon paremmin vähintään yli vuosikymmenen. Heidän tuloksensa ovat ylivertaisia keskinkertaisuuksiin verrattuna. Jotkus heistä ovat hävinneet ainakin kerran rahansa, mutta pärjänneet sen jälkeen loistavasti. Yksi tärkeimmistä syistä valita kirjan sijoittajat oli se, että heistä löytyi tarpeeksi tietoa. Toinen syy on se, että suurin osa heidän sijoituksistaan ja ajattelumalleistaan ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Sijoittaminen ei ole monimutkaista eikä siihen tarvita kallista apua. Maailmassa on muitakin huippusijoittajia, joilta voi oppia. Kirjaan on valittu kattaus ehdottomista huipuista.

Suurin osa rahoitusmarkkinoiden toimijoista ei tuota maailmalle lisäarvoa eikä heidän ajatuksiinsa tai heidän tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin kannata laittaa rahojaan. Tämä käy selväksi mm. Jack Boglea käsittelevästä luvusta. Tämä koskee myös taloudesta kirjoittavien enemmistöä, kuten taloustoimittajia. Pahimmat lisäarvon tuhoajat yleensä osaavat esittää itsensä parhaiten sen luojina. Tämän ymmärtäminen helpottuu, muistamalla, että pökäle on edelleen pökäle, vaikka sen naamioisi kullaksi. Lisäarvon tuhoamisella tarkoitan sitä, että asiakkaat häviävät pienikuluisille osakeindeksirahastoille luottamalla lisäarvon tuhoajien tuottamiin palveluihin, tuotteisiin ja neuvoihin. Muiden syyttäminen on aina vain tekosyy. Syyllinen epäonnistumisiin löytyy peilistä.

Kirjassa ei ole kyse siitä mitä lisäarvoa minä tuotan vaan siitä mitä lisäarvoa kirjassa esiteltävien sijoittajien käyttämät periaatteet ja menelmät tuottavat. Monet niistä kumoavat lisäarvon tuhoajien ylläpitämät myytit. Kirjassa esittelen jokaisen sijoittajan erikseen. Heitä ei ole esitelty aikajärjestyksessä vaan osittain tärkeysjärjestyksessä. Osittaisuus johtuu siitä, että vaikka pidän Buffettia ja Mungeria tärkeämpinä kuin Grahamia tai Fisheriä niin ensimmäiset ovat saaneet suurimmat oppinsa jälkimmäisiltä jalostaen niitä. John Bogle on viimeisenä, koska hän sijoittaa lähinnä indeksirahastoihin. Hänen lähestymisensä sijoittamiseen on vähävaivainen ja tarpeeksi hyvä suurimmalle osalle sijoittajista. Kirjassa esiintyvien muiden sijoittajien menetelmiä, periaatteita, ajattelumalleja ja käsitteitä ei voi hyödyntää ilman merkittävää panostusta.

Kirjassa käsittelen seuraavia sijoittajia:

• Benjamin Graham
• Philip Fisher
• Warren Buffett
• Charlie Munger
• Peter Lynch
• John Templeton
• Ray Dalio
• Jim Rogers
• Jack Bogle

Kirja käy läpi heidän luomia käsitteitään, menetelmiä, periaatteita ja ajattelumalleja. Asiat on yritetty esittää yksinkertaisina ja loogisina. Jotkin asiat ovat purettu pienempiin osiin, jotta niitä ymmärtää paremmin. Kirja keskittyy kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Se on tärkeämpää kuin yksityiskohtien. Joskus tarkempienkin yksityiskohtien esittely on tarpeen eikä niitä ole unohdettu. Esitellyt käsitteet, menetelmät, periaatteet ja ajattelumallit ovat tuottaneet heille erinomaisia tuottoja.Kirjan sijoittajatkin ovat tehneet virheitä. He eivät ole yli-ihmisiä. Heidän virheistään oppiminen tulee halvemmaksi kuin omista, joten esittelen niitäkin. Lisäksi kirjassa pohditaan mitkä ominaisuudet tekevät kirjassa esitetyistä sijoittajista niin hyviä. Kirjan sijoittajilla on hämmästyttävä määrä yhtäläisyyksiä. Kirja käsittelee enimmäkseen sijoittamista osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja indeksirahastoihin. Lisäksi kirja käsittelee hieman makrotaloutta ja hyödykkeitä.

Kirjan tarkoitus ei ole opettaa kopioimaan mestareiden käytöstä, ajattelumalleja tai sijoituksia. Muiden suora kopiointi on varma tapa epäonnistua. Tarkoitus on opettaa lukijaa ymmärtämään miten he ajattelevat ja toimivat, jotta voi hyödyntää heidän periaatteitaan ja toimintamallejaan. Lukijan pitää ymmärtää huippusijoittajien periaatteita, jotta hän voi hyödyntää heidän toimintamallejaan. Periaatteet ovat käsitteitä, joita voi soveltaa yhä uudestaan vastaavissa olosuhteissa. Ne eivät tarjoa kapea-alaisia vastauksia erityisiin kysymyksiin. Sijoittaja joka ymmärtää parhaiden sijoittajien periaatteita paremmin menestyy paremmin.

Kirjan oppeja hyödyntämällä voi parantaa sijoitustuottojaan, mikäli löytää itselleen sopivat periaatteet, menetelmät ja ajattelumallit. Yhdysvaltojen markkinoilla historialliset vuosittaiset reaalituotot ovat olleet seitsemän prosentin luokkaa. Huippusijoittajia paremmin ymmärtämällä ja heidän menetelmistään ja ajattelumalleistaan itselleen sopivimmat valitsemalla voi ylittää historialliset keskiarvotuotot pitkällä aikavälillä. Kirjaa ei voi lukea ja olettaa olevansa parempi sijoittaja. Pelkkä ymmärrys ei juuri paranna sijoitustuottoja. Menetelmien ja ajattelumallien käyttö vaatii harjoittelua ja toistomäärien pitää olla merkittävä. Sijoittaminen on taito joka koostuu useammasta osa-alueesta, kuten arvonmäärityksestä ja yritysten kilpailutilanteen analysoinnista, jne.

Tärkein syy kirjan julkaisemiseen on palaute. Rakentava palaute tulee kehittämään ymmärrystäni jota toivon osaavani hyödyntää sijoitustaitojeni kehittämisessä. Projekti on pakottanut minut ajattelemaan ja perustelemaan ajatukseni. Palaute toivottavasti paljastaa kaikki ajatteluvirheeni ja perusteluni. Kirjani ei sovi kaikille. Olisi edesvastuutonta uskotella niin saadakseni lisää lukijoita. Kirja ei sovi heille, jotka eivät osaa sijoittamisen peruskäsitteitä kuten yksinkertaisia tunnuslukuja. Niiden ymmärtämiseen löytää apuja muualta. Kirja ei sovi heille, jotka eivät ajattele omilla aivoillaan. Lukijan pitää pyrkiä vastaamaan koko ajan seuraaviin kysymyksiin:

1. Onko tämä totta?
2. Miten minun pitää reagoida asiaan?

Edellämainittuihin kysymyksiin vastaamalla parantaa ymmärrystään ja hyötyy kirjasta enemmän.

Toivon lukijalle hyviä hetkiä kirjan parissa.

Tommi Taavila 2017