Showing posts with label sijoittaminen. Show all posts
Showing posts with label sijoittaminen. Show all posts

Wednesday, November 3, 2021

Sijoittajan Syklit kirjani myynnissä Amazonissa

Uusin kirjani Sijoittajan Syklit on myynnissä Amazonissa. Aluksi se löytyy vain pehmeäkantisena versiona, mutta myöhemmin siitä ilmestyy todennäköisesti myös Kindle-versio.

Sisällöstä

Sisällön tärkeimmät osat ovat syklien syvempi anatomia, kansantalouksiin liittyvät syklit, rahoitusmarkkinoihin liittyvät syklit ja yritysten syklit ja elinkaaret. Lisäksi siinä käsitellään kolmen tärkeän kansantaloudellisen syklin risteyskohtaa ja kiinteistö- ja hyödykesyklejä. Syklien syvemmässä anatomiassa käsitellään niiden psykologista profiilia sekä ääripäitä muokkaavia tekijöitä. Kansantaloussykleihin sisältyvät mm. kansantaloudellinen kehityssykli ja johtavan talousmaan sykli. Rahoitusmarkkinasykleihin sisältyvät mm. pitkät velkasyklit ja pörssisyklit. Yrityksiin liittyviin elinkaariin sisältyvät mm. teknologian omaksumissykli ja toimialojen elinkaari. Kiinteistö- ja hyödykesyklejä on käsitelty vain pintapuolisesti kirjoittajan vajaan ymmärryksen vuoksi.

Lisäksi se kertoo kuinka sijoittaja voi tunnistaa romahduksia edeltävät buumien ja kuplien olosuhteet. Syklit on pyritty esittämään kertomalla niiden kulusta syy-seuraussuhteiden avulla enimmäkseen ilman numeroita. Numeroita tärkeämpää on ymmärtää syklien kulku ja niiden toisiinsa vaikuttavat tekijät, jotka vievät syklejä johdonmukaisesti eteenpäin. Kirjassa on keskitytty vähintään keskipitkiin sykleihin. Niiden hahmottamisessa numerot voivat johtaa enemmän harhaan mikäli syy-seuraussuhteita tai syklien kulkua ei kunnolla ymmärretä.

Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kirjassa esiintyvät syklit liittyvät enemmän tai vähemmän toisiinsa. Varsinkin kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden syklit ovat toisistaan usein osin vahvasti riippuvaisia. Yritysten syklit ovat myös riippuvaisia kansantalouksista ja rahoitusmarkkinoista. Jälkimmäiset eivät ratkaise yksittäisten yritysten kohtaloa. Voi sanoa, että joihinkin yrityksiin niillä ei ole vaikutusta.

Kirjassa käsitellään syklien anatomiaa ja seuraavia syklejä sekä elinkaaria:

  • Pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli

  • Kansantaloudellinen kehityssykli

  • Johtavan talousmaan sykli

  • Varantovaluuttasykli

  • Pitkät ja lyhyet velkasyklit

  • Pörssisyklit

  • Teknologian elinkaari

  • Toimialan elinkaari

  • Yritysten elinkaari

  • Kiinteistösykli

  • Hyödykesykli



Kirjan päätarkoitus on parantaa lukijan todennäköisyyksiä nostaa sijoitustuottoja ymmärtämällä paremmin talouteen ja sijoittamiseen liittyviä syklejä. Todennäköisimmin tuottojen paraneminen tapahtuu vähentämällä lukijoiden tyhmien päätösten määrää kuin tarjoamalla taianomaisia näkemyksiä. Warren Buffett ja Charlie Mungerkin ovat useammin maininneet, että he eivät ole erityisen viisaita, mutta välttävät typeryyksiä muita paremmin. Tämä on järkevää pelkkien matemaattisten tosiasioiden vuoksi. Kuten varmasti suurin osa tietää niin 50%:n lasku vaatii 100%:n nousun, jne.

Painopiste on syklien ääripäissä ja ääriliikkeissä eli lähinnä kuplissa, huipuissa, pohjissa, lopuissa ja aluissa sekä mahdollisissa romahduksissa. Muut osat ovat vähemmän tärkeitä. Yksi syy ääripäiden painottamiseen on se, että monet syklit ovat näkemykseni mukaan lopuissa tai huipuissa tai juuri ohittaneet ne. Loput ja alut viittaavat niihin sykleihin, joissa ei ole huippuja ja pohjia. Tällainen on esimerkiksi pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli. Ääripäät ovat myös hetkiä, jolloin suurimmat erot tehdään sijoitustuotoissa. Lisäksi käsittelen karkeasti kirjassa Helsingin pörssin niiden yritysten syklisyyttä. Suuri osa pienyrityksistä ja osa niitä isommista jää käsittelemättä.

Kirjan julkaisualusta ei tuota kokemukseni mukaan selkeitä graafeja, joten olen jättänyt ne pois. Olen pyrkinyt vähentämään lukijan aikaa ja vaivaa pitämällä kirjan lyhyehkönä. Kirjan on tarkoitus noudattaa seuraavaa periaatetta: ”hinta on se mitä maksat ja arvo on se mitä saat” Sivumäärä ei kokemusteni mukaan vastaa tietokirjoista saatavaa hyötyä.

Kirjaa ei ole tehty aloitteleville sijoittajille. Se ei selitä kaikkea yksityiskohtaisesti. Lukijan on tiedettävä mitä peruskäsitteet kuten P/E-luku, oman pääoman tuotto ja EPS tarkoittavat. Laajempi ymmärrys taloudesta on suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Myös avoin mieli on tärkeä, koska kirja kyseenalaistaa monet asiat, joita ainakin taloustieteilijät pitävät tosina. Myös itsenäinen ajattelu on olennainen asia. Mikään kirja ei tarjoa absoluuttista totuutta taloudesta, koska sitä ei löydy. Maailma on liian monimutkainen nykyiselle tietojenkäsittelykyvylle. Myöskään tämä kirja ei sitä tarjoa, koska kirjoittaja tietää suurinpiirtein rajoitteensa.

Kirja sisältää vähän sijoitusideoita. Mikäli niitä löytyy niin ne on epämääräisiä tyyliin ”päihtymiseen käytettävät aineet voivat olla hyvä sijoitus Heräämisessä.” (Selitys edelliseen löytyy myöhemmin.) Kirja ei myöskään tarjoa monista sijoituskirjoista löytyvää ns. tunnuslukuhömppää, jossa erotellaan osakkeet tunnuslukujen mukaan järjestykseen. Liitteestä löytyy toki Talebin vakio lyhyine selityksineen isolle joukolle Helsingin pörssin yrityksiä, koska se kertoo syklien vaikutuksesta niihin ehkä paremmin kuin muu luku. Kirja ei sisällä tarkkoja ennusteita siitä mitä on tulossa, mutta selittää suurpiirteisesti mitä voi tapahtua tai mikä on todennäköisin vaihtoehto tulevalle. Se ei ennusta milloin mitäkin tulee tapahtumaan.

Wednesday, September 13, 2017

Valmiista kirjasta

Julkaisin eilen kirjan loppusanat, joten on aika kertoa tarkemmin miksi koko kirja kannattaa hankkia tai lukea. Tässä kirjoituksessa otan kantaa lyhyesti muutamaan blogin lukijoita mahdollisesti askarruttaviin kysymykseen.

Miksi kirja kannattaa ostaa tai lukea, vaikka sen raakaversio on julkaistu blogissa?

Raakaversio on vasta ensimmäinen versio kirjasta. Käytännössä se on harvoin kovin hyvä. Tämä koskee myös elokuvia ja muita vastaavia teoksia. Tämä kirja ei ole poikkeus sääntöön. Julkaistussa kirjassa on asiat selitetty paremmin, siinä on vähemmän kielioppi- ja kirjoitusvirheitä, jotkin käsittämättömät aivopierut on joko poistettu tai järkeistetty ja lukijoille turhaa tai hyödytöntä materiaalia on poistettu. Kaikki tämä tekee kirjasta paljon paremman. Kokonaisen kirjan käyttöliittymä on myös toista luokkaa kuin blogikirjoitusten. Tämä on osittain makuasia, joten jokainen muodostakoon mielipiteensä asiasta.

Mitä saat kirjasta?

Kirja lisää ymmärrystäsi sijoittamisesta. Tämä ei takaa, että sijoitustuloksesi paranevat, koska sijoitusmenestyksesi on eniten kiinni siitä miten reagoit tunnetasolla. Tätä ei opita vain kirjoja lukemalla. Saat kirjasta selville sen, että olet itse suurin sijoitusmenestyksesi vihollinen. Opit myös ymmärtämään paremmin, että sijoittaminen on taito, joka koostuu monesta pienemmästä taidosta. Niiden kehittäminen parantaa taitojasi sijoittaa ja sitä myöntä sijoitustuloksesi paranevat pitkällä aikavälillä mikäli taitosi ovat todella parantuneet. Todellisuudessa sekään ei takaa vielä sijoitusmenestystäsi, mutta parantaa todennäköisyyksiäsi parantaa sitä.

Kirja myös tuhoaa monia yleisiä myyttejä siitä mikä on hyväksi sijoittajalle tai siitä mihin hänen kannattaa keskittyä. Myyttejä ylläpitävät ennen kaikkea he, jotka hyötyvät niistä. Kirjassa kerrotaan myös keitä he ovat ja syitä siihen. Myyteistä yleisin on uskomus, että laskumarkkinat ovat pahasta sijoittajille. Tämä myytti koskee vain heitä, jotka sijoittavat rahoja, joita eivät voi hävitä.

Mitä et saa kirjasta?

Et saa kirjasta valmiita vastauksia siitä miten tai mihin sinun kannattaa sijoittaa. Sinun pitää itse tehdä asioista kirjan avulla johtopäätökset. Niiden tekeminen ei ole helppoa, mutta kaikkien vaivojen arvoista. Sijoittaminen on loppujen lopuksi kohtuullisen yksinkertaista, mutta se ei tee siitä helppoa. Et saa kirjasta irti monimutkaisten matemaattisten yhtälöiden ratkaisuja vaan yksinkertaisia yhtälöitä ja työkaluja, joita voit käyttää apuvälineinä päätöksenteossasi mikäli koet niitä tarvitsevasi.

Et saa kirjastani etujani ajavia näkemyksiäni siinä esiintyvien yritysten hyvyydestä sijoituskohteina, koska en omista osakkeita yhdessäkään analysoidussa yrityksessä. Enkä omistanut niitä kirjaa tehdessänikään. Sijoittamisessa luvut eivät juuri valehtele, mutta niiden tulkitsija voi tehdä niin. Ennen kaikkea tekijä valehtelee itselleen. Todennäköisyys kasvaa heti, kun hänen kannustimensa toimivat tähän suuntaan. Et saa kirjastani myöskään selville sitä mihin kirjan sijoittajat mahdollisesti laittaisivat rahansa. Muiden kopioiminen on yksi parhaimmista tavoista tehdä vääriä sijoituksia riippumatta siitä ketä kopioi. Vielä parempi tapa tehdä vääriä sijoituksia on uskoa jonkun toisen henkilön mielipidettä siitä mihin joku kolmas henkilö mahdollisesti sijoittaisi.

Tässä lyhyesti kirjastani verkkolehti Piksun, Kai Nymanin kirjoittamana.. Sen voi ostaa Amazonin verkkokaupasta. Lisäkysymyksiä voi tehdä kommentoimalla tätä kirjoitusta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen rahapeli@yahoo.com

Tämä oli samalla viimeinen bloggaukseni Suomeksi muualla kuin Piksussa.

Kiitokset kaikille näistä vuosista,

-TT

Wednesday, September 6, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, älykkyys ja päättäväisyys

Älykkyys

Kirjan sijoittajat ovat poikkeuksetta paljon keskimääräistä älykkäämpiä. Tämä näkyy mm. siinä, että he pystyvät yksinkertaistamaan monimutkaisiakin asioita erottaen oleelliset ja turhat asiat toisistaan. He eivät pidä älykkyyttään tärkeänä ominaisuutena vaan hieman keskimääräistä suurempi älykkyysosamäärä riittää. Sitä suurempi voi olla haitaksi. Älykkyys voi tuottaa enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Toisten järjettömyyden ymmärtämättömyys voi tulla kalliiksi. ”Minä olen oikeassa, koska olen älykäs ja muut ovat väärässä, koska ovat tyhmiä.” asenne ei aina toimi. Se voi viedä älykkään konkurssiin. Liian älykkäiden ihmisten on vaikea hyväksyä muiden tyhmyyttä tai he uskovat muiden ajattelevan samoin. He eivät ymmärrä mm. brändien toimivuutta, koska eivät havainnoi ihmisten psykologisia taipumuksia vaan uskovat rationaalisuuteen.

Kaikilla on lakien mukaan oikeus saada kaikki olennainen tieto julkisesti noteeratuista sijoituskohteista yhtä nopeasti. Kirjan sijoittajat joutuvat tyytymään lähinnä samaan tietoon kuin muutkin. Kaikilla on samat luvut ja tiedot käytössään, joten he osaavat tulkita niitä paremmin. He ymmärtävät paremmin mitä luvut kertovat ja hyödyntävät tietoja paremmin. Tämä vaatii älykkyyttä, nöyryyttä ja kokemusta. Templetonin sota-ajan velkaantuneiden yritysten osakkeiden ostot ovat esimerkki siitä kuinka samat luvut tuottavat erilaiset johtopäätökset.

Harva mestarisijoittaja on poikkeuksellisen älykäs, joten muut tekijät selittävät heidän tuloksiaan enemmän kuin ÄO. Tunnetilojen hallinta ja itsensä sekä rajoituksiensa ymmärtäminen ovat tärkeämpiä. Poikkeuksellisen älykkäät ihmiset luulevat usein liikoja ja uskovat olevansa järkevämpiä kuin muut. Totuus voi olla toinen. He voivat olla pahemmin tunteidensa vietävinä, koska uskovat olevansa vastustuskykyisiä älyttömyyksille. Vähemmän älykkäät voivat toimia nöyremmin ja uskovat useammin olevansa väärässä kuin älykkäät. Älykkyyden roolia sijoittamisessa on turha liioitella, vaikka kirjan sijoittajat ovat poikkeuksetta paljon keskimääräistä älykkäämpiä. Keskimääräinen älykkyys riittää menestyksekkääseen sijoitustoimintaan mikäli hallitsee tunteensa, jaksaa olla kärsivällinen eikä yritä osata kaikkea.


Päättäväisyys

Sijoittajille tulee loistavia mahdollisuuksia ostaa harvoin, joten heidän on pystyttävä tekemään päätöksiä oikeaan aikaan. Jahkailijat harvemmin saavat niitä aikaiseksi, kun pitää. Huipputilaisuus häviää ennen päätöstä. Taustatöiden on oltava valmiita ennen mahdollisuuksien ilmestymistä, jotta sijoittajalle jää vain päätös tehtäväksi. Oikean tilaisuuden iskiessä sijoittajan pitää panostaa suuri osa sijoitettavista rahoista. Tämä kasvattaa tuottoja, mutta silloin pitää olla varmempi tilaisuudesta.
Tekemättä jättäminen on päätös, joten sijoittajan pitää pystyä päättämään ettei ole tarvetta tehdä sijoituksia. Myyntipäätösten teko kuuluu olennaisena osana sijoittajan päätöstentekoa. Hänen pitää pystyä tekemään myyntipäätös sijoituskohteen muuttuessa paljon etukäteen arvioitua huonommaksi. 

Hänen ei pidä toivoa, että tilanne muuttuu paremmaksi vaan toimia, kun tilanne niin vaatii. Sijoituspäätökset joudutaan tekemään epävarmuudessa. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, joten sijoittajan pitää olla valmis hyväksymään epävarmuus. Suurin osa parhaista tilaisuuksista tulee, kun epävarmuus on suurimmillaan, koska osakkeet ovat halvimmillaan.

Thursday, August 31, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, itsenäinen ajattelu

Yhtäläisyydet

Ennen menemistä kirjan sijoittajien yhtäläisyyksiin on mainittava, että heidän esittelyissään mainitut vuosittaiset tuotot eivät ole yhteneviä. Erimittaiset ajanjaksot estävät niiden vertailun. Mitä pidempi ajanjakso on kyseessä sitä vaikeampaa on tehdä suuria vuosituottoja suurten numeroiden lain vaikuttaessa tuottoihin niitä pienentäen. Lisäksi Templetonin tai Lynchin käyttämät sijoitusrahastot eivät olleet samalla viivalla mm. Buffettin Berkshiren kanssa. Sijoittajat voivat pakottaa rahastot myymään sijoituksiaan mikäli niistä virtaa tarpeeksi rahaa ulos heidän lunastaessa osuutensa. Berkshirellä tätä velvollisuutta ei ole ollut sen toimiessa pörssiyhtiönä.

Yhtäläisyyksiä on monia. Ihan kaikki läpikäymäni ominaisuudet eivät koske kaikkia kirjan sijoittajia. Voin todeta, että suurin osa yhtäläisyyksistä pitää jokaisen mainitsemani sijoittajan osalta paikkansa. Kukaan heistä ei ole täydellinen, joten yhtäläisyydet eivät koske heitä 24/7. Myös nämä sijoittajat ovat tehneet virheitä eivätkä heidän periaatteensa ole aina pitäneet. Käytän luvussa nykyistä aikamuotoa, vaikka osa heistä on kuollut, koska se yksinkertaistaa ja lyhentää tekstiä.



Itsenäisiä ajattelijoita

Kaikki mestarisijoittajat ajattelevat itse. Tämä on kärsivällisyyden kanssa tärkein sijoittajan ominaisuus. Dalio suosittelee jokaista tekemään kolme kysymystä. Ensimmäinen niistä on ”mitä haluan?” Toinen on ”onko tämä totta?” Kolmas on ”mitä minun pitää tehdä asialle?” Näistä kaksi viimeistä ovat elintärkeitä sijoittajalle. Mikäli hän ei pysty löytämään niihin vastauksia itse, on turha haaveilla itsetehdyistä sijoituksista. Vastauksien löytäminen ei ole aina helppoa, mutta se on välttämätöntä.

Kokemuksieni mukaan 90%:ia sijoittajista ei mieti asioita näin pitkälle. Vielä harvempi miettii niitä joka kerta. En itsekään kuulu niihin aina, vaikka pyrin siihen. Mikäli joku ihminen tarjoaa sinulle valmiita vastauksia sijoittamiseen hän ei ymmärrä tarpeeksi tai haluaa hyötyä sinusta. Pieni poikkeus tähän voi olla neuvo: ”Sijoita vain pitkällä aikavälillä pienikuluisiin indeksirahastoihin rahat, jotka voit hävitä.”

Kirjan sijoittajilla on työtovereita. He keskustelevat heidän kanssa sijoituskohteista. Heidän kuuntelemiensa ihmisten määrä on rajattu eivätkä he usko suurten väkijoukkojen tuottavan parhaita ajatuksia. He pyrkivät vakuuttamaan harvan ja valitun joukon muita sijoittajia päätöksiensä järkevyydestä ja ottavat heidän palautteensa huomioon. He tekevät muiden kanssa keskustelemisesta huolimatta itse johtopäätöksensä. He tekevät omat analyysinsa ennen päätöksentekoa. He eivät kysy sijoittaisiko henkilö X yritykseen Y hinnalla Z vaan miettivät, että sijoittaisivatko itse yritykseen ja millä hinnalla. Vain itse ajattelemalla ja omalla analyysilla voi tehdä järkeviä sijoituksia pitkässä juoksussa, vaikka lyhyessä juoksussa voi olla onnekas.

He ovat lähes yksimielisiä suurimman riskin suhteen. Heistä suurin riski sijoittamisessa on se ettei tiedä mitä on tekemässä. Todennäköisin syy riskiin on ajattelun ulkoistaminen. Jättämällä kotiläksyt tekemättä tekee pahimman virheen, jonka voi tehdä ja ottaa suurimmat riskit. Kotiläksyjen tekeminen ei ole vaikeata, mutta meillä on taipumus mennä siitä missä aita on matalin. Muiden kopiointi on helpointa. Rogers on sanonut suoraan, että teen tappiota kuunnellessani muita. Hänen kertoessa sijoituksistaan hän sanoo aina, että älä usko tai kopioi minua vaan ota asioista selvää.

Monet kirjassa mainituista sijoittajista pitävät seuraavaa kysymystä tärkeimpänä, jonka voi kysyä itseltään: ”Mitä en tiedä?” He ajattelevat sitä ja pyrkivät keskittymään asioihin, jotka ymmärtävät ja tietävät. Välillä he poikkeavat tästä. Berkshiren sijoitusta IBM:ään voi pitää esimerkkinä, että Buffettkin on välillä hypännyt yrityksen kelkkaan jota hän ei ole ymmärtänyt. He toivovat muiden kertovan milloin ovat väärässä, jotta pystyvät tekemään parhaat johtopäätökset. He pitävät suurena virheenä sitä, että sijoittaja pyrkii ymmärtämään kaikkia sijoituskohteita, koska silloin sijoittaja ei ymmärrä mitään kunnolla. Buffett puhuu osaamisympyrästä, josta hän ei halua poistua ja Dalio käyttää muita ihmisiä kertomaan hänen olevan väärässä tai mitä hän ei ymmärrä.

Jokainen kirjassa mainittu sijoittaja on luonut itselleen periaatteet, joiden mukaan he toimivat. He muuttavat niitä mikäli he kohtaavat uutta tietoa mikä muuttaa periaatteita. Heidän periaatteensa ovat luotu heille itselleen eikä niitä kannata suoraan kopioida ajattelematta mikä sopii itselleen parhaiten. Yksi sijoittaa halpoihin osakkeisiin, toinen etsii laatuyrityksiä, kolmas sijoittaa makrotaloutta seuraten, jne. Ei ole olemassa yhtä oikeata vaihtoehtoa eikä jokaiselle sopivia periaatteita. Parhaat sijoittajat ovat löytäneet heille parhaiten sopivat vaihtoehdot itse kokeilemalla ja ajattelemalla.

Parhaiten itsenäistä ajattelua pystyy harjoittamaan, kun ei ole päivittäisissä tekemisissä muiden sijoittajien kanssa. Noin puolet kirjan sijoittajista ovat tehneet parhaat tuloksensa kaukana Wall Streetilta ja muista markkinatoimijoista. Templeton mainitsi, että Bahamalle muuton jälkeen hänen sijoitustuloksensa paranivat. Kyse ei ole vain maantieteellisestä sijainnista vaan miten paljon häneen vaikuttavaa seuraa sijoittajalla on ollut. Buffett ja Munger lukevat yksinään käytännössä suurimman osan työskentelystään. Fisherillä oli toimistossaan vain sihteeri seuranaan ja vierailijoita, mutta enimmäkseen hän toimi itse. Vaikka kirjan sijoittajat ovat saaneet ideoita muilta niin on muistettava, että lähes kaikki heidän tapaamisensa muiden sijoittajien kanssa eivät tuota mitään. Paras tapa ajatella itse on viettää suurin osa ajasta ilman seuraa. Seuralla on aina vaikutusta, vaikka sitä ei rekisteröisikään.

Sunday, August 27, 2017

John Boglen kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen

Boglen kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen

Kirjassaan The Clash of Cultures Bogle listaa hänen kymmenen sääntöään menestyksekkääseen sijoittamiseen. Ne ovat seuraavat:
  1. Paluu kohti keskinkertaisuutta. (Reversion to the mean)
  2. Aika on ystäväsi, herätteet vihollisesi.
  3. Osta oikein, pidä tiukasti kiinni.
  4. Omaa realistiset odotukset.
  5. Unohda neula, osta heinäsuopa.
  6. Minimoi välistävetäjän osuus.
  7. Et voi paeta riskiä.
  8. Varo viimeisen sodan sotimista.
  9. Siili pieksee ketun.
  10. Pidä kurssisi.

Ensimmäinen sääntö sanoo, että älä osta eilisen menestyjää valitessasi huomisen pärjääjää. Bogle uskoo viimeisten vuosien menestyjien palaavan kohti keskinkertaisuutta. Hän uskoo osakemarkkinoiden tuottojen siirtyvän kohti keskimääräistä historiallista tuottotasoa hintojen heiluessa keskiarvotuottojen molemmin puolin. Toisin sanoen, hän uskoo osakkeiden todellisen arvon eli yritysten kassavirtojen nykyarvon määrittävän osakkeiden hintoja pitkällä aikavälillä. Hän uskoo arvon kasvavan suunnilleen samaa vauhtia läpi vuosikymmenien.

Toinen sääntö kertoo kärsivällisyydestä. Korkoa korolle ilmiö alkaa tuottamaan hitaasti, mutta sen aikaansaamia tuottoja ei voi estää. Tuotot tuhoutuvat, kun heräteostokset ja -myynnit tuhoavat sijoitusten arvoa. Keskimääräinen sijoittaja ei pääse lähelle keskiarvotuottoja, koska hän tekee liikaa kauppaa. Kaupankäynti tulee kalliiksi eikä sijoituksen vaihtaminen onnistu niin usein kuin sijoittajat uskovat. Bogle uskoo päätösten määrän vähentävän keskimääräistä laatua. Yksi hyvä päätös on hänestä vaikea ja useamman hyvän päätöksen tekeminen lähes mahdotonta.

Kolmas sääntö keskittyy oikeaan allokaatioon. Osakkeiden hän uskoo tuottavan pääoman ja tulojen kasvua ja joukkovelkakirjojen säilyttävän nykyiset tulot ja pääomat. Sijoittajan saadessa osakkeiden ja joukkovelkakirjojen suhteet kohdilleen, tulee ne tasapainottaa tasaisin väliajoin. Suhteiden miettiminen tulee aloittaa 50/50 jakaumasta ja osakepainoa voi nostaa mikäli on paljon aikaa, sijoitetut pääomat ovat kohtuulliset tuloihin verrattuna, nykytuloille on vähän tarvetta ja pystyy pitämään päänsä kylmänä hintojen laskiessa. Vanhetessa on laskettava osakkeiden määrää.

Neljäs sääntö sanoo, että osakemarkkinat tuottavat keskimäärin historiallisen tuloskasvun ja osinkoprosentin verran. Tuotto-odotuksia ei pidä muuttaa osakehintojen liikkeiden suunnan yleisen mielipiteen mukaan. Markkinoilla suurin osa sijoittajista muuttaa mieltään hintojen mukaan. Tämä vie hintoja pitkiäkin ajanjaksoja väärään suuntaan. Bogle on selvittänyt kaavan odotettavissa oleviin tuottoihin. Sitä ei pidä unohtaa, tapahtuu markkinoilla mitä vaan.

Viides sääntö suosittelee ostamaan indeksirahastoja yksittäisten osakkeiden, aktiivisten rahastojen tai joukkovelkakirjojen sijaan. Markkinariski on olemassa. Vain indeksirahastot tarjoavat tarpeeksi hajautusta. Kuudes sääntö käskee minimoimaan välistävetäjien aiheuttamat kustannukset. Sijoittaja ei tarvitse muita vaihtoehtoja kuin indeksirahastot, joissa on pienimmät kulut. Sijoittajat tekevät yhtenä joukkona yhtä paljon keskimäärin voittoa kuin markkinaindeksit, kun kuluja ei lasketa. Ne mukaanlukien kyseessä on miinussummapeli, jossa keskimääräinen pelaaja häviää kulujen verran.

Seitsemäs sääntö sanoo, että riskittömiä sijoituksia ei ole. Boglesta sijoittaja joutuu valitsemaan lähinnä sen mitkä riskit häntä koskevat. Laittamalla rahat säästötilille ei riskeeraa niiden nimellisarvoa, mutta todellisuudessa niiden arvo heikkenee pitkällä aikavälillä. On todennäköistä ettei sijoittaja pääse varallisuustavoitteeseen pitämällä rahansa säästötilillä. Bogle sanoo hyvin hajautetetun salkun tarjoavan uskomatonta varallisuuden kasvua pitkällä aikavälillä. Yritysten varallisuus ja tulokset kasvavat niiden sijoittaessa voittonsa liiketoimintaansa.

Kahdeksas sääntö sanoo, että liian suuri osa sijoittajista tekee päätöksensä lähimenneisyyden perusteella. Sijoittajat huolehtivat kohonneesta inflaatiosta, kun siitä on tullut yleisesti hyväksytty syy pelätä. Tällöin korkea inflaatio on yleensä jo laskemassa. Sijoittajat tekevät päätöksensä myydä yleensä vasta suurimman kurssilaskun jälkeen. Bogle sanoo ettei lähimenneisyyttä kannata hyljeksiä, mutta nykyiset sijoitustrendit eivät kestä yleensä kauan.

Yhdeksäs sääntö sanoo ketun tietävän monta asiaa, mutta siilin tietävän yhden loistoasian. Kettu kuvaa rahoituslaitosta, jossa työskentelee monia asioita osaavia tai monimutkaisiin markkinoihin tai strategioihin uskovia ammattilaisia. Siili kuvaa rahoituslaitosta missä uskotaan yhteen yksinkertaiseen asiaan: Pitkäaikainen sijoitusmenestys perustuu yksinkertaisuuteen. Rahoitusmaailman ketut perustelevat olemassaoloaan väittäen, että sijoittaja pärjää vain heidän markkinoiden asiantuntemuksellaan ja ymmärryksellään. Heidän apunsa maksaa liikaa. Siili uskoo strategiansa olevansa menestyksekäs, koska se on yksinkertainen ja sillä on matalat kustannukset.

Kymmenes sääntö sanoo ettei sijoittaminen ole helppoa. Se vaatii kurinalaisuutta, kärsivällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Se vaatii sijoittajan toteuttavan itselleen sijoittamista varten luotuja sääntöjä. Hän ei usko suuriin salaisuuksiin tai indeksirahastosijoittamista monimutkaisempiin strategioihin vaan sijoittaa vuodesta toiseen tähän ideaan. Vaikka se ei ole ehkä paras strategia niin huonompia vaihtoehtoja on lukemattomia. Sijoittajan pitää yrittää välttää turhat houkutukset ja pitää kurssinsa sanoo Bogle.

Thursday, July 27, 2017

John Templetonin virheet, inflaatio ja yhteenveto

Inflaatio

Templetonin yksi teeseistä oli, että ihmiset haluavat enemmän. Tämä halu oli hänestä sisäänrakennettu poliittisiin järjestelmiin ja ihmisiin. Se kasvattaa hintoja. Hänen aikanaan suurempi osa kustannuksista tuli palkoista. Niiden kasvupaine oli seurausta halusta saada enemmän. Hänestä paine kasvattaa palkkoja tuottaa ajanjaksoja, jolloin inflaatio nousee jopa kaksinumeroiseksi muutenkin kuin rauhan tai hallituksen hintasääntelyn aikana. Kaksinumeroinen inflaatio muuttaa sijoitusteesejä. Templetonista korkean inflaation maihin sijoittamista kannattaa välttää. Templeton arvioi 1980-luvun alussa, että seuraavan parin vuosikymmenen aikana inflaatio Yhdysvalloissa vaihtelisi 3-20%:n välissä. Hän oli suunnilleen oikeassa. Templeton ei maininnut inflaation lähteeksi väestönkasvua mikä oli joko itsestäänselvä oletus tai se jäi häneltä havaitsematta.

Inflaatiolta suojautuminen on tärkeä osa sijoittajan toimia. Tämä koskee normaalia korkeamman inflaation aikaa enemmän kuin matalan. Matala inflaatio täytyy nähdä välttämättömänä pahana. Siltä suojautumiseen paras ratkaisu on sijoittaa kohteisiin, joista tulee korkeata tuottoa. Tämän asian ymmärtäminen vaikeutuu inflaation laukatessa kaksinumeroisena. Matalan inflaation aikana parhaimmat sijoituskohteet eivät ole täysin samat kuin korkean. 

Templetonista sijoittajan pitää suojautua kaksinumeroiselta inflaatiolta sijoittamalla maihin, joiden historia kertoo pääsääntöisesti kohtuullisen matalasta inflaatiosta, vähentämällä käteismäärää tai käteismääräisiä sijoituskohteita, kuten joukkovelkakirjoja tai henkivakuutuksia tai sijoittamalla rahansa osakkeisiin ja kiinteistöihin. En tiedä miten henkivakuutukset toimivat, joten en osaa sanoa Templetonin ajatuksenjuoksusta niiden suhteen. Muuten edelliset neuvot kuulostavat järkeviltä. Lisäksi Templeton uskoi velkaisten yritysten olevan parempia sijoituskohteita kuin normaalisti inflaation pienentäessä todellista velkataakkaa.

Templeton uskoi korkeamman inflaation muuttavan kiinteän omaisuuden todellista arvoa. Yritysten tehtaat, kiinteistöt, koneet ja muut vastaavat omaisuuserät voivat olla arvokkaampia kuin taseeseen merkityt ostohinnat. Niiden korvaamiseen tarvittavat rahasummat voivat olla paljon suuremmat korkean inflaation aikana. Hinnat ovat joko nousseet suoraan tai investointeihin tarvittavat rahamäärät voivat olla korkeat suurten korkojen vuoksi. Kiinteän omaisuuden todellisen arvon selvittämiseen vaaditaan paljon työtä, koska tekniikka voi vanhentua nopeastikin. Ilman tarkkaa tietoa vanhenemisesta ei voi tehdä arvioita mm. tehtaiden tai koneiden arvosta. Omaisuuserien halpuus on yleensä väliaikainen tapahtuma eikä sen huomaamiseen ole vuosia aikaa. Edellinen vastaava tilanne Yhdysvalloissa oli 1982 ja Templeton hyödynsi sitä.


Virheet

Templeton sanoi, että vain jättämällä sijoittamatta välttyy virheiltä. Tästä huolimatta hänen omista virheistään löytää vähän tietoa. Yksi syy on, että hän toimi aikoina, jolloin tiedonvälitys ei ollut yhtä tehokasta. Tämä rajoittaa virheiden arviointia. Yksi hänen itsensäkin tunnustama tosiasia on, että hän myi liian aikaisin osakkeensa. Tätä hän selitteli väittämällä löytäneensä paremman vaihtoehtoisen sijoituskohteen tilalle, kun se oli puolet halvempi vaihtoehto kuin alkuperäinen.

Pidän tätä ajatteluvirheenä, koska se keskittää sijoittajan ajatuksen enemmän sijoituskohteen hintaan kuin laadusta maksettuun hintaan. Tämä lisää kaupankäyntitarvetta syöden tuottoja. Halvimpaan hintaan ostaminen on paras vaihtoehto, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Templeton pyrki ostamaan, kun hänestä sijoituskohde oli mahdollisimman halpa hänen määrittämäänsä arvoon nähden. Templetonin arvonmääritys keskittyi yhteen liiketoimintasykliin ja enimmäkseen numerollisiin tekijöihin. Liiketoimintasyklin pituudeksi voidaan arvioida 5-8 vuotta. Pidän viittä vuotta vielä lyhyenä aikana arvonmäärityksessä. Kahdeksan vuotta on lähellä riittävää pituutta. Tarkkaa vuosimäärää ei voi sanoa, koska yritysten liiketoiminta voi kokea suuria muutoksia. Noin kymmenen vuotta olisi tarpeeksi pitkä ajanjakso.


Yhteenveto

Templetonin osta halvinta ei ole huono idea, mutta sen toteuttaminen ei ole helppoa. Halvin ei ole aina paras vaihtoehto, koska myöhemmin voi huomata ettei halvin vaihtoehto tuottanutkaan parasta lopputulosta. Warren Buffett on sanonut, että hän on tehnyt parhaimmat kaupat, kun hinta on tuntunut hieman kalliilta. Halvimman vaihtoehdon löytäminen voi johtaa siihen, että ostaa kakkoslaatua. Templeton sai tällä lähestymistavalla keskimääräistä paljon parempia tuloksia. Templeton oli saita. Hän etsi aina halvinta vaihtoehtoa riippumatta ostokohteesta. Parhaiten halvimman sijoituskohteen etsiminen sopii kitupiikeille.

Templeton oli ensimmäisiä ulkomaille merkittäviä rahasummia sijoittavia rahastonhoitajia Yhdysvalloissa. Hän matkusteli paljon nuoresta lähtien. Se mahdollisti järkevän sijoittamisen ulkomaille aikana, jolloin tiedonvälitys oli eri tasolla kuin nykyään. Hajautushyödyt olivat suuremmat. Templeton oli työnarkomaani. Yksi hänestä tärkeimmistä teeseistä oli valmius tehdä hieman enemmän töitä kuin muut. Tämän hän oletti tuottavan merkittäviä hyötyjä. Edellämainitun todellisista hyödyistä Templetonille on vaikea arvioida, mutta voi siinä jotain perää olla. Ulkomaille sijoittaminen on Templetonin aikaan ollut hankalaa, joten on todennäköistä, että hän on joutunut sen vuoksi tekemään muita enemmän töitä.

Sunday, July 23, 2017

John Templeton ja historian oppeja nykypäivään

Historiasta oppeja nykypäivään

Taloushistorian tutkiminen ja sen oppien soveltaminen nykytilanteeseen kuuluu huippusijoittajien työkaluihin. Mennyt ei toistu, mutta tulevalla on samankaltaisuuksia sen kanssa. Nykyhetken tapahtumat ovat poikkeus, koska keskuspankkien ohjauskorkoja ei ole pidetty koskaan yhtä laajasti miinuksella kuin tällä hetkellä. Kukaan ei todellisuudessa tiedä mitä se tarkoittaa. Templeton hyötyi useita kertoja historian opetuksista. Hän ymmärsi mm. Etelä-Korean seuraavan Japanin jalanjälkiä rahoitusmarkkinoiden vapauttamisessa. 

Lisäksi hän ymmärsi toisen maailmansodan alla 1939 tehdä rahaa menneisyyden isompien sotien opetuksilla. Markkinoilla on tapana liioitella sodan tuomia uhkia epäillen maailmanloppua. Todellisuudessa vastaavat tilanteet voivat tuottaa huippumahdollisuuksia. Tilanteet eivät ole suoraviivaisia mahdollisuuksia tehdä paljon rahaa. Maailmansodan uhka ja sen leviäminen Yhdysvaltoihin pelotti markkinatoimijoita. Nämä pelot ovat usein liioiteltuja, mutta välillä ne toteutuvat, kuten pääsi käymään.

Yhdysvallat ovat verrattain kaukana Euroopasta, jossa sota oli alkamassa. Siitä huolimatta osakemarkkinat olivat tippuneet viimeisen 12 kuukauden aikana 49%:ia. Templeton seurasi tapahtumia, mutta teki erilaisen johtopäätöksen. Hän ei pelännyt samoin kuin markkinatoimijat keskimäärin. Hän oli valmis sijoittamaan uskoen, että Yhdysvallat vedettäisiin sotaan mukaan. Hän uskoi osallistumisen kasvattavan taloudellista toimeliaisuutta kotimaassaan lisäten mm. hyödykkeiden tarvetta sotaponnisteluiden vuoksi. 

Templeton uskoi surkeimpienkin yritysten hyötyvän todennäköisesti sotaponnistuksista. Hän uskoi niiden olevan houkuttelevia useasta syystä. Hän uskoi hyödykkeisiin liittyvien yritysten, aseteollisuuden ja kuljetuspalveluiden hyötyvän eniten. Hän uskoi, että suuri osa konkurssissa olevista yrityksistä pääsisi pinnalle. Hän uskoi niiden tekevän suurimmat tuotot sijoittajille verojen jälkeen. Ne olivat hinnoiteltu halvoiksi. Hän uskoi hyvillä yrityksillä olevan heikot mahdollisuudet tehdä tuottoja niiden tuottomahdollisuuksien ollessa pienemmät kuin heikoilla yrityksillä.

Lisäksi hän uskoi yritysveroprosentin nousevan paljon suuremmaksi kuin rauhan aikana. Seurauksena ennen sotaa voittoja tehneiden vahvojen yritysten tuloksista suurin osa menisi valtiolle sotaponnistelujen maksamiseen. Tämäkin oletus teki surkeat yritykset houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi, koska niillä olisi tappioita tulevien verojen kuittaamiseen. Edellämainitut asiat saivat Templetonin sijoittamaan markkinoiden hyljeksimiin osakkeisiin. 

Hän uskoi hetken olevan hyvä myös lainarahan käyttöön, koska tuleva inflaatio söisi nopealla vauhdilla sen kustannuksia. Templeton lainasi rahaa 10000 dollaria ostaakseen osakkeita. Hän sijoitti rahansa penniosakkeisiin. Hän sijoitti yhteensä 104:n yrityksen osakkeisiin. Niistä 37 oli konkurssissa. Hän hajautti sijoituksensa. Hänen strategiansa oli kaksiosainen. Hän halusi sijoittaa tuloksiaan eniten parantaviin yrityksiin. Hän halusi myös suojautua yritysveroprosentin nousulta.
Lopputulos oli, että Templeton nelinkertaisti sijoittamansa rahasumman seuraavien vuosien aikana. Vain 4 yritystä meni konkurssiin sodan aikana. Templetonin tekemä hajautus kompensoi niiden tappiot. Templeton oli oikeassa veroprosentin kasvussa. Hyvin hoidettujen yritysten veroprosentti nousi parhaimmillaan 85.5%:iin. Huonossa tilanteessa ennen sotaa olleiden nettotuotot olivat korkeat verrattuna hintaan. Hyvien yritysten tekemät nettotuotot eivät pärjänneet niille.

Menneisyyden tutkiminen ei riitä. Sitä pitää ymmärtää syvällisesti. Samankaltaiset tilanteet eivät ole toistensa kopioita. Monissa eri tilanteissa on samoja elementtejä seurausten vaihdellessa. Kaikki ison sodan uhkat eivät tuo uusia sotia. Sotien lisäksi on monia tilanteita, joissa historiantuntemus auttaa. Rahoitusmarkkinoiden tai yhteiskunnan vapautuminen joissakin maissa voivat tuottaa tilanteita, joissa riskit ovat kohtuullisia verrattuna mahdollisuuksiin. Asiat voivat mennä huonompaan suuntaan ja riskit kasvavat mahdollisuuksia suuremmiksi. Templeton oli ensimmäisiä Yhdysvaltalaisia rahastonhoitajia joka hyötyi edellämainituista tilanteista.

Friday, July 21, 2017

John Templeton, osakkeiden halpuudesta

John Templeton



”Nousumarkkinat syntyvät pessimismin aikana, nousevat epäilyksien, kypsyvät optimismin ja kuolevat euforian.”

Templetonin Templeton Growth Fundin ja Dow Jonesin tuotot vuosien 1962 ja 1981 välillä:

Templeton Growth Fund 15% vs Dow Jones 5.2%

Dow Jonesin tuotot eivät ehkä sisällä osinkoja, mutta ero Templetonin puolesta on merkittävä. Templeton oli sijoittajien Sulo Vilen, tarjoushaukka joka etsi halvinta mahdollista ostokohdetta. Todella halpoina sijoituskohteina hän piti osakkeita, joita myytiin maksimissaan noin 20%:lla todelliseen arvon verrattuna. Hän etsi parhaita sijoituskohteita suuren yleisön hylkimistä osakkeista. Hän oli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltojen markkinoilla toimivista salkunhoitajista joka sijoitti rahastonsa varoja maan ulkopuolelle. Hän sijoitti ensimmäisten ulkomaalaisten joukossa mm. Japaniin ja etelä-Koreaan.

Hän uskoi ihmispsykologian ymmärtämisen auttavan sijoittajaa saamaan hyviä tuloksia. Hänestä oli tärkeää ymmärtää miksi sijoituskohteen hinta oli mikä oli. Sijoittajien motiivit ja heitä ohjaavat psykologiset tekijät auttoivat näkemään kannattiko halvalta näyttävää sijoituskohdetta ostaa vai johtuiko halpuus yrityksen liiketoiminnasta. Tämän selvittämisessä häntä auttoi historian tutkiminen.


Osakkeiden halpuudesta

Sijoittajan pitää yrittää ostaa osaketta matalimmalla hinnalla verrattuna sen arvoon. On yksi syy halpaan hintaan. Muut myyvät sitä. Markkinoiden keskimääräinen mielipide hinnasta näkyy pörssissä. Halvin mahdollinen hinta syntyy, kun markkinatoimijoiden mielipide osakkeesta on pelokkain. Sijoittaja tekee aina hyvän sijoituksen ostaessaan tulevaisuuden tuloksentekokykyä halvalla. Halpuuden havainnointi tuottaa tuplaedun eli suuremman turvamarginaalin ja pääoman kasvumahdollisuuden. Ostaminen ei ole helppoa muiden ollessa eri mieltä. Templeton sanoo: ”Sijoittaja tarvitsee luonteenlujuutta ostaakseen osakkeita, kun muut epätoivoisesti myyvät niitä ja myydäkseen, kun muut ostavat innokkaimmin saavuttaakseen suurimman mahdollisen palkinnon.” 

Erimielisyys ei ole hyvästä mikäli tosiasiat yrityksen tulevaisuuden tuloksentekokyvystä eivät puolla sitä. Sijoittajan pitää myös ymmärtää vastakkaisten mielipiteiden motiivit. Suurin osa ihmisistä kysyy mistä löytyy parhaimmat näkymät. Templeton kysyi mistä löytyvät huonoimmat näkymät etsiessään sijoituskohteita. Tämän jälkeen hän tutki tilannetta, jotta näki missä hänen odotuksensa tulevaisuuden tuloksentekokyvystä oli suhteessa positiivisin verrattuna muihin. 

Templeton uskoi, että pystyäkseen erottautumaan muiden mielipiteistä hänen täytyi erottaa itsensä fyysisestikin muista sijoittajista. Hän pärjäsi parhaiten sen jälkeen, kun muutti Bahamalle New Yorkista. Tämä pakotti hänet ajattelemaan eri tavoin kuin Wall Streetilla. Fyysinen etäisyys tarkoitti, että hän ei kuunnellut samoja esityksiä tai osallistunut muihin tapahtumiin kuin Wall Streetin analyytikot. Hänen oli pakko ajatella itse, koska siihen aikaan ei ollut samanlaisia viestintämahdollisuuksia kuin nykyään. 

Halpuus on suhteellinen käsite. Templetonista osake oli halpa, kun sen hinta oli alle puolet sen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvosta. Templeton ei etsinyt sijoituskohteita vain edellämainitulla kriteerillä. Hän etsi halvinta mahdollisinta kohdetta eli suurinta mahdollista turvamarginaalia. Hän sijoitti rahansa aina siihen. Joskus kohteita oli useampia, joten hän hajautti silloin rahojaan. Halpuus on suhteellinen käsite, koska kukaan ei pysty määrittämään tarkkaa arvoa osakkeille. Templeton piti osaketta toista halvempana, kun osakkeen hinta oli toista puolet halvempi arvoon nähden. 

Suhteellisuus vaikuttaa eri liiketoimintojen vaatiessa erilaiset arvonmääritystavat. Suhteellisuus näkyy myös siinä, että sijoituskohteen pitäisi olla toimialansa kilpailijoita suhteessa halvempi.
Templetonista pelkkä halpuuden havaitseminen ei riitä ostopäätöksen tekemiseen. Sijoittajan pitää ymmärtää syyt siihen. Syitä voi olla monia ja niiden seuraus on muiden sijoittajien matalat odotukset tuloksentekokyvyn suhteen. Myymiseen voivat Templetonista olla syynä sodanpelko, tuloksentekokyvyn väliaikainen heikentyminen, markkinoiden tuottamat paniikit, epäseksikäs toimiala tai hetkellinen epäsuosio epämiellyttävien uutisten seurauksena. Sijoittajat kärsivät suurempina joukkoina negatiivisista harhoista estäen heitä näkemästä halpoja sijoituskohteita. Yhtenäisten harhojen huomaaminen voi tuottaa etulyöntiaseman ja saa ostettua halvalla. 

Templetonista suurin syy halpuudelle on lyhytnäköisyys. Ammattilaiset tarjoavat asiakkailleen näkemyksiään seuraavien kolmen kuukauden tai maksimissaan vuoden aikavälin kehitystä arvioiden. Seurauksena on lyhytnäköisyys mikä tuottaa pidemmälle katsoville sijoittajille halpoja kohteita. Tarinat kuulostavat älykkäiltä, mutta sotkevat sijoittajien ajatukset. Hintaheilahtelujen seuraaminen ja arvioiminen kasvattaa kaupankäyntimääriä ja epäsuosittujen kohteiden perustelematonta myyntiä. 

Arvonmääritys unohtuu hintaheilahtelujen hallitessa toimintaa. Syiden ymmärtäminen kasvattaa todennäköisyyksiä tehdä järkeviä sijoituspäätöksiä. Epäsuosion syyt ovat arvioitu usein oikein.
Kriisit tai niiden pelko tuovat sijoitusmahdollisuuksia. Välillä tulee hetkiä, kun sijoittajat liioittelevat mahdollisten kriisien vaikutuksia yritysten tuloksiin. Niiden mahdollisuuden tuoma epävarmuus pelottaa, vaikka se voi tarjota parhaat ostomahdollisuudet. Kriisit ovat usein vältettävissä. Vaikutukset ovat yleensä lyhytaikaiset ja odotettua pienemmät. Historian suurin päivittäinen kurssilaskukin Yhdysvalloissa saatiin äkkiä kuitattua vuonna 1987. Osakekurssit toipuivat pikavauhtia kriisiä edeltäville tasoille ja kurssinousu jatkui yli vuosikymmenen. Myyminen on tyypillinen reaktio ilman perusteitakin. Tilaisuudet pitäisi nähdä lahjoina. 

Ne tarjoavat pitkän aikavälin sijoittamiseen loistavat lähtökohdat. Toiminta laskumarkkinoiden ja paniikkien aikana kertoo Templetonista sijoittajasta eniten. Hänestä nousumarkkinoilla voi kuka tahansa tehdä rahaa. Ostaminen jyrkkien kurssilaskujen aikana vaatii enemmän kuin kykyä analysoida yritystä. Se vaatii rohkeutta ja luottamusta oikeassa olemiseen sekä etukäteen luotua suunnitelmaa. Templeton varautui tilanteisiin pitämällä toivomuslistaa liian korkealle hinnoitelluista laatuyritysten osakkeista. Hänellä oli laskumarkkinatilanteita varten alhaisin hinnoin luodut ostotoimeksiannot. Usein liian korkealle nousumarkkinoilla hinnoitellut yritykset vähentävät yliarvostustaan eikä ostopaikkoja synny aina edes laskumarkkinoilla.

Thursday, March 23, 2017

Warren Buffettin sijoittamisen määritelmä

Sijoittamisen määritelmä


Warren Buffettin, Charlie Mungerin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti: ”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.” Tämän määritelmän nojalla sijoittamisen riski on harkittu todennäköisyys sille, että sijoitus aiheuttaa ostovoiman menetyksen sijoituskohteen suunnitellun pitoajanjakson aikana. 

Määritelmästä seuraa, että vain yhdellä asialla on väliä. Sijoitettavan pääoman ostovoiman pitää olla suurempi tulevaisuudessa kuin sen ostovoiman nykyarvo. Tulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sinun pitää arvioida neljää asiaa:


    1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?
    2. Milloin sinä saat ne rahat?
    3. Todennäköisyydet edellisille?
    4. Kuinka paljon saatujen rahojen arvo alenee koko sijoitusajalla?


Asiat näyttävät yksinkertaisilta. Todellisuudessa edellämainittujen asioiden selvittäminen ei ole helppoa. Buffettin Berkshire on tehnyt suurimman osan tuotoistaan osakkeilla. Lisäksi se on laittanut rahojaan lähinnä joukkovelkakirjoihin. Molempien tulevaisuuden ostovoiman laskemiseen hän käyttää samaa kaavaa. Suurin ero tulee siinä, että osakkeiden tuottamat rahamäärät vaihtelevat. Joukkovelkakirjojen tuotot ja niiden ajoitus ovat sijoittajan tiedossa etukäteen. 

Suurimmat erot Buffettin ja teoreetikkojen välillä näkyvät siinä mitkä rahat hän laskee omistajien tuotoiksi. Lisäksi käytetty aikaväli eroaa merkittävästi teoreetikkojen ja hänen välillään. Pääpiirteittäin ero on siinä, että muut laskevat omistajille tuleviin tuottoihin vain osingot mikäli osakkeita ei myydä, kun Buffett käyttää mm. omaa termiään omistajien tulosta. Teoreetikot käyttävät aikavälinään ikuisuutta ja Buffett lähteitteni mukaan kymmentä vuotta. Tästä seuraa, että todennäköisyydet ovat paremmin Buffettin puolella. Hänkään ei usko pystyvänsä tietämään tarkkoja lukuja, joten hän käyttää Grahamin turvaväliä sijoituspäätöksissään. Todellisuudessa suurin osa markkinatoimijoista toimii niin lyhyen aikavälin näkökulmalla etteivät he käytä laskutoimituksia hyväkseen, vaikka monet niitä tekevät. 

Todennäköisyydet vaihtelevat kohteiden mukaan, joten en ota niihin enempää kantaa tässä vaiheessa. Rahan arvon alenemisesta voi jokainen tehdä omat arvionsa. Buffett uskoo, että osakkeet voi nähdä velkakirjoina. Mitä suurempi on odotettavissa oleva reaalikorko ja koron saamisen todennäköisyys sitä suuremman nykyarvon voi sijoituskohteelle laskea. Mitä halvemmalla saat ostettua liiketoiminnan sitä paremmat tuotot saat, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.
Tästä sijoittamisessa on pohjimmiltaan kyse eli tulevaisuuden ostovoiman kasvatuksesta. 

Sijoittamista monimutkaistetaan Buffettin mielestä liikaa. Siihen on luotu omia kategorioitaan, kuten arvo- ja kasvusijoittaminen tai bisnessijoittaminen, mutta päämäärät ovat samoja. Näitä kategorioita ei tarvita mihinkään. Niiden käyttäminen voi kertoa kolmesta eri asiasta henkilöstä riippuen. a) Hän ei ymmärrä tarpeeksi, b) esittää viisaampaa kuin mitä on c) yrittää erottua muista. Hän voi olla myös näiden kaikkien tai kahden yhdistelmä. Näitä termejä käyttävien henkilöiden kanssa toimiessa tulee herätyskellojen soida aina.

Sunday, March 19, 2017

Jim Rogers @Reuters 2011

Haastattelun voit katsoa täältä.

Muistiinpanot:

Mikä on näkemyksesi määrällisestä elvyttämisestä QE:stä?

Se ei ole hyväksi maailmalle tai USA:lle. Hinnat nousevat: koulutus, tietullit, taksit, ruoka ja vakuutukset kallistuvat. Inflaation laskemiseen käytetään petollisia lukuja. 20-40%:ia tulee asumisesta. Kun sen hinta nousi, sitä ei laskettu, kun se laski se laskettiin. Monet ovat yrittäneet historiassa halpuuttaa valuuttojaan. Se ei ole koskaan onnistunut pitkällä aikavälillä. Joskus se toimii lyhyellä. Velankasvatus ei toimi kauan. Keskuspankki keskittyy parin vuodeen ajanjaksoon, minä en. Suuri inflaatio on johtanut sosiaaliseen levottomuuteen, kriiseihin ja sotiin.

Miten näet nyt Aasian?

Suurimmat velkojat ovat siellä. Kiina, Japani, Korea, Taiwan, Hong Kong ja Singapore. Aasiassa kaikki työskentelevät ahkerasti. He säästävä ja sijoittavat suuren osan tuloistaan työskennellen tulevaisuutta varten. Vauraus syntyy säästämisestä ja sijoittamisesta. Kuluttaa voi myöhemmin. Infrastruktuuriin eli teihin, sähköverkkoihin, jne pitää tehdä ensin, jotta kuluttaminen tulee halvemmaksi. Vauraus on aina luotu siten. Lännessä tilanne oli sama nuoruudessani, mutta nyt kaikki on toisin omien havaintojeni mukaan. Kiinassa on näkemykseni mukaan kiinteistökupla itärannikon suurissa kaupungeissa. Sen puhkeaminen ei romahduta Kiinan taloutta. Kyse on hintakuplasta. Meillä USA:ssa oli 2008 velkakupla. Kiinteistösijoittajien konkurssit eivät romahduta taloutta.

Syyttävätkö poliitikot Kiinaa USA:n ongelmista turhaan?

Poliitikot syyttävät vaikeuksista aina kolmea ryhmää: Ulkomaalaisia, koska he eivät äänestä ja ovat erilaisia, pankkiireja, joista kukaan ei pidä ongelmien ilmestyessä, lisäksi toimittajia, koska jos toimittajat eivät kirjoittaisi ongelmista niitä ei olisi. Näin on tapahtunut tuhansia vuosia. Kiinan syyttäminen ei ratkaise maamme ongelmia.

Mitä mieltä olet Britanniasta?

Heillä on ollut paha vaihtotaseen vaje jo 25 vuotta. Se pahenee. Kaksi asiaa on kannattanut Britanniaa, Pohjanmeren öljy ja Lontoon finanssikeskus. Molemmat lähteet ovat ehtymässä. Uusi hallitus yrittää ratkaista vajetta, mutta se ei onnistu, koska velat ovat valtavat.

Miten näet hyödykkeet?

Niiden hinnat nousevat vielä pitkään, koska niistä on vajetta. Ne suojaavat myös rahanpainamiselta. Ne ovat vähemmän huono ratkaisu huonosso tilanteessa. En tykkää ostaa kultaa, koska se on kaikkien aikojen huipussaan. Ostan mieluummin hopeaa joka on 40%:ia huipustaan. Uskon enemmän maataloushyödykkeisiin kuin moniin muihi n asioihin. Maanviljelystä tulee yksi mielenkiintoisimmista ammateista seuraaviksi 20-30:ksi vuodeksi. Uskon hyödykkeiden hintojan nousevan paljon korkeammalle 10 vuoden sisään. Lopulta ne aiheuttavat samanlaisen hyödykekuplan kuin internetosakkeet viime vuosituhannen lopussa. Omistan hyödykkeitä luomani hyödykeindeksin kautta.

Uskotko uuden likviditeettikriisin tulevan?

2008 oli velkakriisi eikä likviditeettikriisi. Keskuspankki yritti tehdä siitä likviditeettikriisin. AIG ja Lehman Brothers olivat menossa konkurssiin. Seurauksena tuli keinotekoinen pakko myydä kaikki omaisuus. Kriisejä tulee lisää. 4-6:n vuoden välein taloutemme hidastuu. Uusi kriisi tulee sitä myötä. Hallitus ja keskuspankki yrittävät viivyttää ongelmien tuloa niiden ratkaisemisen sijaan. Ongelmien iskiessä kaikki keinot on käytetty. Seuraavasta kriisistä tulee siksi pahempi.

Mitkä ovat tämän päivän uhkat ja mahdollisuudet?

Maanviljely on suurin mahdollisuus. Finanssikeskukset ovat usein hallinneet taloutta pitkään. Todellisten tuotteiden tuottajat ovat myös olleet välillä pitkään johdossa. Raha puhui viimeiset 30 vuotta, mutta asiat ovat muuttumassa. 1950, 1960 ja 1970 luvuilla Wall Street ja Lontoo olivat takapajuloita. Vain idioottipojat menivät Wall Streetille. Professorini sanoi minulle 60-luvun puolivälissä ”Täällä ei ole ketään kaltaistasi joka puhuu sijoittamisesta.” Nyt rahamiesten valta on ohi ja todellisten tuotteiden tuottajamaat, kuten Kanada tulevat pärjäämään. Suurimpana riskinä pidän rahanpainamista.

Tuesday, March 14, 2017

Warren Buffett

Warren Buffett

”Jos kirjoittaisin kirjan sijoittamisesta niin kukaan ei uskoisi sen olevan minun tekemäni, koska se olisi niin lyhyt.”

Warren Buffett on ehkä kaikkien aikojen paras sijoittaja. Hänen johtamansa Berkshire Hathaway on tuottanut omalle pääomalleen tuottoa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana (1965-2015) keskimäärin 19.2%:ia. Samassa ajassa S&P500-indeksin tuotto on ollut keskimäärin 9.7%:ia. Todellisuudessa hänen henkilökohtaiset vuosittaiset tuottonsa ovat suuremmat, koska ennen Berkshireä hänellä oli oma sijoitusyrityksensä Buffett Partnership, jonka tuotot olivat keskimäärin 30%:ia vuodessa. Joudun käyttämään sanaa ”ehkä”, koska monilta sijoittajilta löytyy parempia keskimääräisiä tuottoja usealta vuosikymmeneltä, mutta ei yhtä pitkältä ajanjaksolta. Tietyn pisteen jälkeen suurten numeroiden laki vaikuttaa keskimääräisiin tuottoihin niitä pienentäen, joten lukuja on vaikea verrata. 

Buffett on varmasti yksi kaikkien aikojen parhaista, joten hänen ansioitaan ei voi vähätellä.
Hänestä on kirjoitettu sijoittajana enemmän kuin kenestäkään muusta. Monet ovat yrittäneet löytää hänen menestyksensä salaisuutta. Todellisuudessa syitä on niin monta, että harva on löytänyt niistä kaikkia. En itsekään kuulu tähän ryhmään. Hän on lahjakas, mutta se on vain yksi syy. En ala arvailemaan kaikkia syitä, mutta otan pari vähemmän ymmärrettyä esille. Ensimmäinen on, että hän on käyttänyt laatuaikaa liiketoiminnan ja sijoittamisen ymmärtämiseen ehkä enemmän kuin muut. Toinen syy on, että hänen laatuaikansa on vietetty ympäristössä joka on taannut maksimaalisen keskittymisen olennaiseen. 

Buffett on tunnettu siitä, että hän on käyttänyt kuutisen tuntia päivästään liiketoiminnan opiskeluun nuoresta lähtien. Hänen voi laskea käyttäneen elämästään noin 100 000 tuntia seitsemän vuosikymmenen aikana. Tällaisia tuntimääriä ei löydy maailmasta monelta muulta, kun puhutaan sijoittamisesta. Hän on viettänyt suurimman tästä ajasta joko toimistollaan tai kotonaan omassa huoneessaan. Molemmat paikat ovat olleet vähähäiriöisiä, joten hän on saanut keskittyä liiketoiminnan opiskeluun ja ymmärtämiseen. Tämän ajan hyödyt ovat kiistattomat ja hän on saanut jalostettua lahjakkuutensa tuotoiksi paremmin kuin muut sijoittajat. 

Warren Buffettin merkittävimpänä oivalluksena voi pitää pysyvää kilpailuetua ja sen hyödyntämistä sijoitustoiminnassa. Buffett on pystynyt luomaan menetelmän, jonka avulla hän pystyy tunnistamaan pysyvän kilpailuedun tutkimalla yrityksen tilinpäätöstietoja pidemmältä ajanjaksolta. Lisäksi pysyvää kilpailuetua voi etsiä ilman tilinpäätöstietojen tutkimista. Tähän asiaan keskityn Buffettin partneri Charlie Mungeria koskevassa luvussa. 

Buffett on pystynyt yksinkertaistamaan monimutkaisia sijoittamisen käsitteitä tehden asioista helpommin ymmärrettäviä. Hänen haastatteluistaan voi saada enemmän irti muutamassa tunnissa kuin kallispalkkaisilta sijoitusneuvojilta koskaan. Suosittelen tutustumista Youtuben ihmeelliseen maailmaan. Hän on lähes täydellinen sijoittaja, mutta hänkin tekee virheitä. Toinen tapa tutustua hänen ajattelustaan on lukea hänen vuosittaisia kirjeitään yrityksensä osakkeenomistajille. Niissä on paljon hyödyllistä asiaa.

Saturday, March 11, 2017

Ray Dalio 2012 1h 21min

Videon löydät täältä.

Virheistä

Ilman virheitä ei kehity. Toiset eivät opi niistä. Parhaiten virheistä oppivat ne, jotka pitävät virheitä mielenkiintoisina. Virheet synnyttävät tuskaa. Jos et opi niin virheet toistuvat. Jokaisen todellisen ongelman todellinen syy pitää löytää, jotta virheistä voi oppia. Useimmiten syyt ovat sisäisiä eli johtuvat heikkouksista. Ego estää usein syiden löytämisen, joten samat virheet toistuvat. Syiden diagnosoinnin jälkeen pitää päättää mitä tekee asialle. Tämän jälkeen päätös pitää toteuttaa. Tämä prosessi on jatkuva, koska uusia ongelmia tulee jatkuvasti.

Virheiden hyväksyminen on tärkeää. Epäonnistuminen ei ole paha asia. Epäonnistumiset ovat osa oppimista. Kehitys seuraa oppimista. Uutta kohti meneminen tuottaa epäonnistumisia. Ihmiset haluavat olla oikeassa, mutta eivät sitä aina ole. Jokaisen tulisi etsiä muita mielipiteitä. Lopputulos ei ole niin tärkeä kuin ajatusprosessi. Ole avoin muille ajatuksille. Ajatusprosessi vähentää todennäköisyyttä olla väärässä.

Aloitin 12-vuotiaana tekemällä kauppaa. Markkinat ovat tavallaan ainutlaatuisia, koska yhteisymmärrys on jo hinnassa. Sinun pitää nähdä jotain mitä yhteisymmärrys ei näe, jotta voit tehdä rahaa. Markkinoilla on tarve itsenäisille näkemyksille. Monissa muissa ammateissa erimielisyys ei toimi yhtä hyvin. Sinun ei tarvitse olla muita viisaampi. Oma näkemys tuottaa riskin olla väärässä. Dalio muodostaa näkemyksen ja antaa muiden todistaa olevansa väärässä jakamalla sen. Hän etsii älykkäitä ihmisiä, joiden ajatusprosessit ovat korkealaatuisia ja keskustelee laadukkaasti heidän kanssaan, mutta ei anna heidän muodostaa omaa mielipidettään. Eri näkökulmien ymmärtäminen parantaa todennäköisyyksiä olla oikeassa. Dalio saa palautetta markkinoilta siitä onko hän oikeassa.

Radikaali läpinäkyvyys: 

Bridgewaterilla nauhoitetaan kaikki keskustelut ja jokainen saa sanooa mielipiteensä. Jokaisen aivot toimivat eri tavoin ja tuottavat eri näkemyksiä. Se mitä ajattelemme on meidän tulkinta asioista. Et voi muuttaa aivojasi. Vaikeiden totuuksien käsittely riippuu halustasi. Niiden käsittely tuottaa menestystä. Opit siten käsittelemään todellisuutta parhaiten. Mielipiteet eivät merkitse mikäli ne eivät vastaa todellisuutta. Kaikki toimivat, kuten koneet. Jokaisella seurauksella on syynsä. Keskustelun todellisuudesta tulee keskittyä syihin, jotta seuraukset voi määrittää.

Kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus ymmärrykseen. Sinun pitää kertoa suoraan muille mikäli et ymmärrä jotain. Liian monet kertovat muille jonkun virheistä, mutta jättävät kertomatta itse tekijälle. Tekijä ei siksi tiedä vääriä tekojaan, joten hän ei toimi tuottavasti. Nauhoituksia katsellaan, jotta voidaan keskustella niistä rakentavasti. Todellisuuden ymmärtäminen oli se kuinka tuskallista tahansa on tervettä. Virheistä ja heikkouksistaan oppii kuinka käsitellä niitä. Meillä on todellinen hierarkia joka perustuu ideoiden ansiohihin. Sillä ei ole rajoja. Se johdattaa minne totuus vie ja radikaali menestys seuraa. Se tuottaa itsenäistä ajattelua, jota voi testata markkinoilla. Oikeaa ja väärää ei voi tietää kokeilematta. Suurin osa ei pidä heikkouksistaan ja tuskasta jota ne aiheuttaa. Ilman tuskaa tai virheitä ei tule kehitystä. Sen kokeminen muuttaa suhtautumistasi kipuun joka muuttuu nautinnoksi. Muualla ei olla niin rehellisiä kuin meillä. Siihen tottumisen menee noin 18 kuukautta.

Aloitus 12v

Dalio aloitta 12-vuotiaana toimiessaan caddiena. Kaikki pelaajat puhuivat osakkeista, joten Dalio alkoi myös sijoittamaan. Hän osti Northeast Airlinesia, koska sai suuremman kappalemäärän, koska hinta yhdelle oli alle 5$:ia. Se oli tyhmää, mutta onnekasta. Konkurssikypsä yritys ostettiin ja hän teki voittoa. Siten hän kiinnostui kaupanteosta. Hän kävi laadukkaita keskustelua pelaajien kanssa. Dalio ei pitänyt koulusta, koska siellä piti seurata neuvoja. Hän ei ollut myöskään hyvä koulussa. Hän ei pärjännyt lukiossa, mutta pääsi Collegeen. Siellä hän nautti vapaudesta, koska sai valita kurssinsa ja aikataulunsa. Hän pärjäsi hyvin ja pääsi Harwardiin.

Hän toimi wall streetilla lukukausien välissä apulaisena. 1971 seurasi USA:ssa rahajärjestelmän sulaminen. Dollareita ei hyväksytty ympäri maailmaa USA:n velan vuoksi. Nixon ilmotti kultakannasta luopumisesta ja dollarin kellutttamisesta. Dalio luuli markkinoiden romahtavan, mutta osakkeet nousivatkin nopeasti. Hän ei ymmärtänyt silloin syy-seuraus-suhteita, koska hän ei ollut nähnyt samaa tapahtuvan elinaikanaan. Seurauksena hän alkoi tutkimaan asiaa. Hän huomasi historian toistuvan. Monet ihmiset markkinoilla reagoivat vain kokemuksiinsa ja erityisesti niihin kokemuksiin, joista ei ole kauan. Suurimmat yllätykset tulevat, kun ei ymmärretä syy-seuraus-suhteita. Vastaavia tilanteita tulee etsiä historiaa tutkimalla.

2008 finanssikriisi vastasi paljon 1930-luvun lamaa. Finanssikriisin loppuessa loppui velkasykli. Sinun velkasi on toisen tuloa. Kun sinä maksat ostoksesi, voi vastaanottajat velkaantua myös lisää. Ennen pitkää velkamäärät nousevat nopeammin kuin tulot. Tästä syntyy itse itseään vahvistava kierre. Velka kasvaa, kunnes se ei ole mahdollista. → sykli kääntyy alas → korkoja lasketaan → velanmaksu helpottuu. → velalla ostetut asiat halpenevat ja varojen hinta kasvaa. Korkojen lähestyessä nollaa tämä sykli ei toimi ja velkoja täytyy vähentää.

2007 oli hintakupla ja hinnat huipussa. Velka ei kasvanut nopeammin kuin tulot. Kulutus hidastui ja tulot pienenivät. Varallisuushinnat laskivat ja seurauksena oli itseään vahvistavat sykli. Pankit joutuivat vaikeuksiin, koska velkoja ei voitu maksaa niille. Pankit eivät saaneet asiakkaiden lainoista saatavia korkoja ja joutuivat kirjaamaan lainoja tappioiksi. Syntyi paha negatiivinen kierre, koska pankeilta loppuivat rahat.

Velkojen vähentäminen

Ensiksi alkaa säästäminen. Lisäksi velkoja järjestellään uudestaan mikä tuottaa velkojille. Molemmat toimet aiheuttavat deflaatiota. Keskuspankit laittavat rahaa markkinoille, jotta velkojen vähentämisen aiheuttama negatiivinen kierre pienenisi ja velanmaksupaineet pienenisivät. Tämä pienentää lamaa, mutta toimii hitaasti. Velkojen vähentäminen kestää vähintään menetetyn vuosikymmenen, mutta keskimäärin noin 15 vuotta. Katastrofia pystytään pienentämään mikäli asiat hoidetaan hyvin. Suurin oppi kriisistä on olla kasvattamatta velkoja tuloja nopeammin pidemmällä ajanjaksolla. Tämä sotii ihmisluontoa vastaan ja siksi se tapahtuu yhä uudelleen. Velkojen vähentämisen kokenut sukupolvi säästää, kunnes alkaa pikkuhiljaa kuluttamaan enemmän. Ennen pitkää kulutus ylittää tulot ja mennään kohti uutta velkasyklin huippua. Pitkiä velkasyklejä ei tule montaa ihmisen elinaikana vaan ne kestävät useita vuosikymmeniä. Edellinen velkasykli oli 1930-2008.

Finanssikriisistä

Finanssikriisin mahdollisuutta ei ymmärtänyt juuri kukaan, koska sen syyt olivat ristiriidassa yleisen näkemyksen kanssa. Vastaavaa kriisiä ei ollut tapahtunut suuren yleisön elinaikana, joten kukaan ei käynyt laadukasta keskustelua asiasta. Ne jotka ymmärsivät syy-seuraus-suhteet tiesivät kriisin tulevan suurella todennäköisyydellä. Kriisistä voit oppia sen, että voit olla väärässä, mutta sinun pitää ymmärtää kuinka talouskone toimii ja katsoa todennäköisyyksiä historian kautta. Ihmiset eivät ymmärrä vieläkään kuinka kone toimii. Monilla on mielipiteensä, mutta he eivät opiskele koneen toimintaa. Meidän pitäisi keskustella syy-seuraus-suhteista mallintamala koneen toimintaa aiemmin ja miettiä mitä tehdä historian pohjalta.

Hedge-rahastosta

Rahastoni on keino joka mahdollistaa vapauden sijoittaa minne ja mihin tahansa ympäri maailmaa parhaalla tietämälläni tavalla. Rakastan kaupankäyntiä. Perustin rahaston, koska en osannut käyttäytyä alaisena. Olen aina pitänyt itsenäisyydestä. Asiakkaani pitivät minusta, joten sain heidät mukaani erotessani. Aloitin tekemällä kauppaa hyödykkeillä ympäri maailmaa. En saa palkintoa itse rahanteosta vaan henkilökohtaisesta kehityksestä ja kokemuksista sekä kykyjeni ylärajoilla toimimisesta. Markkinat ovat myös välineeni. Olen keksinyt monta uutta sijoitusideaa, koska ne olivat järkeviä. Uusien tapojen kehittäminen markkinoilla pelaamiseen tuottaa iloa. Siirryn mielikuvituksesta toteuttamisen ja päinvastoin tai suuresta kuvasta yksityiskohtiin tai päinvastoin. Mietin kuinka mielikuvitus yhdistyy datan kanssa. Rakastan monitulkintaisuutta.

Pidän työstäni, koska voin lyödä vetoa todellisuuden toteutumisesta ympäri maailmaa. Kaikki asiat ovat kytköksissä toisiinsa. Ihminen on uusi laji maapallolla. Maailmankaikkeuden lait ovat samat kaikille olennoille. Globaalissa maailmassa pitää korostaa hyvää olemusta. Monet ihmiset haluavat samaa ympäri maailmaa. Olla hyvin koulutetuja, kehittyä ja saavuttaa jotain sekä mahdollisesti muuttaa maailmaa.

Tuesday, March 7, 2017

Philip Fisherin virheet ja yhteentevo sijoitusfilosofiasta

Virheet


Virheet ovat välttämättömiä eikä kukaan välty niiltä. Se kuinka niihin reagoi ratkaisee enemmän. Fisher teki niitä. Ne painottuivat hänen sijoitusuransa alku- ja loppupäähän. Sijoitusuran alkupään virheet ovat välttämättömiä. Suurin osa sijoittajista ei opi mitään, mutta parhaat oppivat sitäkin enemmän. He ovat oppineet enemmän virheistä kuin menestyksestä eikä menestyvistä sijoittajista löydy poikkeuksia. Fisherin sijoitusuran loppupään virheet johtuivat hänen poikansa mukaan eniten hänen heikosta terveydentilastaan. 

Myös Fisher oli suuren 1929 alkaneen pörssiromahduksen uhri. Hän piti osakekursseja kalliina, mutta laittoi silti rahansa kolmeen halvalta tuntuneeseen osakkeeseen, joiden P/E-luvut olivat matalat. Hän hävisi lähes kaikki sijoituksensa vuoteen 1932 mennessä. Hän laittoi rahansa veturivalmistajaan, tienvarsimainos- ja taksiyritykseen. Tästä hän oppi ettei halvalta näyttävä hinta takaa onnistunutta sijoitusta. Se voi olla merkki heikkoudesta. Lisäksi Fisher kokeili menestystä markkinoiden ajoittamisessa kolmeen kertaan. Joka kerralla hän teki voittoja, mutta totesi niiden olleen liian pieniä ajankäyttöönsä nähden, joten hän lopetti toiminnan kannattamattomana. Tämän lisäksi hän tappeli alkuaikoina sopivan ostohinnan laittamisessa. Siksi hän jäi usein ilman osakkeita, jotka olisivat tuoneet suuret voitot. 

Ajatteluvirheiden paljastaminen ei ole helppoa, mutta pidän Fisherin uskoa ylimmän johdon tärkeyteen hyvissä sijoituskohteissa liiallisena. Buffettia lainatakseni ”kun huonomaineinen yritys ja hyvämaineinen johto kohtaavat, jää yrityksen maine jäljelle.” Fisher ei mielestäni koskaan ymmärtänyt, että ihmisten epärationaalisuus voi johtaa pysyvään kilpailuetuun. Tämä on yksi syy miksi hän ei osannut sijoittaa päivittäistavaratuotteita myyviin yrityksiin. Toisaalta hän osasi keskittyä niihin yrityksiin, joiden toimintaa hän parhaiten ymmärsi.

Jatkuva huolehtiminen kaikesta pahasta oli Fisherin luonteenpiirre. Se sai hänet tuntemaan olonsa turvallisemmaksi. Pienetkin yksityiskohdat saattoivat saada hänet huolehtimaan sijoituskohteeseen liittyvistä riskeistä. Tämä sai hänet luopumaan monista sijoituskohteista, koska hän ei uskaltanut ottaa niihin liittyviä pieniäkin riskejä harteilleen. Hänen tuottonsa olivat pienemmät tästä luonteenpiirteestä johtuen. Hän ei uskaltanut ottaa yhtä harkittuja riskejä kuin monet muut huippusijoittajat.

Yhteenveto

Fisher oli laatuajattelun isä. Hänen sijoitusprosessinsa oli pitkä ja vaativa. Se ei sovi kaikille. Sen toteuttamista helpottaa, kun on ulospäinsuuntautunut ja sanavalmis. Sisäänpäinkääntyneille se on raskas ja ehkä liiankin vaativa. En suosittele sitä heille. Fisher onnistui siinä syystä tai toisesta hyvin, joten se ei ole mahdoton niille, jotka eivät muista ihmisistä välitä. Fisher uskoi onnen tasoittuvan pitkässä juoksussa, joten hänestä jatkuva sijoitusmenestys on kiinni taidosta ja järkevistä peritaatteista. Fisherin kirjasta Developing An Investment Philosophy löytyy kahdeksan hänen käyttämäänsä periaatetta, jotka kiteyttyvät hänen sijoitusajatuksensa:


    1. Osta niiden yritysten osakkeita, joilla on kurinalaiset suunnitelmat pitkäaikaiseen voittojenkasvatukseen ja luontaisia ominaisuuksia päästää muut nauttimaan voitoistaan.

    2. Keskity edellämainittuihin yrityksiin, kun niillä ei ole markkinoiden suosiota.

    3. Pidä osakkeita, kunnes yrityksessä tapahtuu olennaisia muutoksia tai se on kasvanut tilanteeseen, jossa siltä ei voi odottaa suurempaa kasvua kuin yleiseltä taloustilanteelta.

    4. Arvonnousuun keskittyvien sijoittajien kannattaa vähätellä osinkojen merkitystä, koska parhaat mahdollisuudet tuottoihin löytyvät voitollisista yrityksistä, jotka maksavat osinkoa vähän tai eivät ollenkaan.

    5. Virheiden teko on välttämätön hinta mikä pitää maksaa suurista sijoitusvoitoista. 

    6. Loistoyrityksiä on rajallinen määrä. Niiden osakkeita ei yleensä saa houkuttelevilla hinnoilla, joten panostukset pitää olla suuret, kun mahdollisuudet tulevat. Sijoitukset pitää keskittää vain parhaimpiin kohteisiin. Yli 20:n osakkeen omistaminen kertoo kyvyttömyydestä

    7. Sijoitusten hallinnan perusaines on olla suoraan hyväksymättä sijoittajien näkemystä tai olla sitä vastaan ilman ymmärrystä todellisuudesta.

    8. Osakesijoittamisessa menestys riippuu kovasta työstä, älykkyydestä ja rehellisyydestä.

Saturday, March 4, 2017

Warren Buffett @Detroit 2014

Haastattelun kokonaisuudessa voit katsoa täältä.

Mitä tarkoittaa et voi tehdä lasta kuukaudessa laittamalla yhdeksän naista raskaaksi?

Joitai asioita ei voi tehdä nopeasti, kuten brändin luominen. Sinun pitää käyttää riittävästi aikaa ja tehdä töitä, jotta voit saada tietyt asiat aikaisiksi. Sinun pitää ymmärtää kauan tehtäviin menee ja olla valmis tekemään asiaa riittävän pitkään. Jos et tätä ole niin älä edes aloita.

Miksi uskot ihmisten tekevän niin paljon kauppaa?

Jos omistaisit yrityksen, et tuhlaisia aikaa keskuspankkeihin, jne. Käyttäisit aikaa kilpailijoidesi seuraamiseen, yhteistyökumppaniisi, jne. Suurimman ihmisjoukon ongelma on se etteivät he näe osaketta omistettuna osana liiketoimintaa. Osaketta ajatellaan hinnan kautta. Kaupankäynnin mahdollisuus tuottaa osakkeiden myynti- ja ostoinnon. Se saa ihmiset tekemään typeryyksiä. Hintaheilahtelun pitäisi olla sijoittajan ystävä, mutta se tuottaa suurelle osalle negatiivisia vaikutuksia. Mahdollisuus kaupankäyntiin saa ihmiset luulemaan, että sitä on tehtävä jatkuvasti. Lisäksi ihmisillä on taipumus uhkapeleihin. Tämä näkyy parhaiten Las Vegasissa.

Mikä osa menestyksestänne kuuluu väärinhinnoittelulle ja mikä työnne tuloksiin?

Ilman jälkimmäistä emme huomaisi ensimmäistä. Osaketta pitää tutkia tuottavana varana eikä katsella hintoja.

Mistä tiedät loistomahdollisuuden tulleen?

Et voi tietää mitä markkinat juuri nyt tekevät. Keskity tulevaisuuteen ja arvioi miltä yritysten liiketoiminta todennäköisesti 5-10:n vuoden päästä näyttää.

Mitä ”hajauttaminen on suojautumista osaamattomuudelta” tarkoittaa?

Hajauttamisessa ei ole mitään väärää mikäli ei seuraa yritysten liiketoimintaa. Silloin indeksirahasotot ovat paras vaihtoehto. Voit olla varma, että yrityksemme pärjäävät jatkossakin.

Miltä USA näyttää 5-10:n vuoden kuluttua?

1776 täällä ei ollut mitään. Emme ole viisaampia tai tee enemmän työtä kuin silloiset asukkaat. Tämä maa on kuin uusi. 1930-vuodesta lähtien reaalinen bkt:mme on kasvanut kuusinkertaiseksi. Järjestelmämme vapauttaa ihmispotentiaalia enemmän kuin mikään muu järjestelmä on koskaan vapauttanut. Olemme vasta alussa, koska naiset ovat saaneet osallistua alle sata vuotta. Heidän panoksensa auttaa vielä pitkään. Kaikki eivät tästä hyödy, mutta keskimäärin kansalaiset hyötyvät.

Thursday, February 23, 2017

Munger @ Daily Journal helmikuu 2017

Koko haastattelun löydät täältä.

Onko nuorena järkevää keskittyä asioihin, joissa voi olla paras ja jotka hyödyttävät yhteiskuntaa parhaiten?

En ole koskaan menestynyt asioissa, jotka eivät kiinnosta. On epätodennäköistä menestyä niissä. Keskity asioihin, joissa sinulla on lisäksi epätavallisia lahjoja. Älä sotkeudu liiaksi ideologioihin, vaikka oletat niiden hyödyttävän yhteiskuntaa.

Miten pärjätä moniosaajana maailmassa joka suosii erikoistumista?

Suurimmalle osalle monien tieteenalojen ymmärtäminen ei sovi. Minusta se on hauskaa. Siksi teen sitä. Olen parempi siinä kuin monet voivat koskaan olla. En pärjäisi differentiaaliyhtälöiden maailmassa. Muille erikoistuminen asioihin, joista on kysyntää sopii. Siitä huolimatta sinun pitäisi käyttää 10-20%:ia ajastasi kaikkien suurien tieteenalojen suurien ideoiden ymmärtämiseen.

Miten voit käyttää lähestymistapaasi nykyisten asioiden ymmärtämiseen?

Lollapalooza vaikutus eli 3-4 psykologista taipumusta toimii samassa tilanteessa samaan aikaan. Seurauksena on epälineaarinen lopputulos. Psykologia pitää yhdistää muuhun maailmaan eikä sitä voi tutkia yksittäisten mallien avulla vaan useita vaikutuksia yhdistämällä. Sen takia suurin osa psykologian professoreista on väärässä. Olen yksin näiden ajatusten kanssa.

Miten Buffett on kehittynyt 65:n ikävuoden jälkeen?

Kaikki kehittyvät tutkimalla uusia asioita, niin Buffettkin. Ennen pidimme rautateitä huonoina sijoituskohteina. Kilpailun eli yritysmäärän väheneminen teki paremman kohteen BSNF:stä. Samoin käy ehkä lentoyhtiöille. Se ei ole varmaa. Nykyään sijoittaminen on vaikeampaa. Löydämme enää pieniä etylyöntiasemia tai tuottoja. Suuri kokomme on yksi suurimmista syistä siihen.

Indeksirahastoista: uskotko, että laskumarkkinoilla niille voi tulla likviditeettiongelmia? Uskotko indeksirahastojen todelllisen arvon ja hintojen erottuvan toisistaan niiden vallatessa markkinat?

En usko ongelmiin S&P500-indeksirahastoissa. Maailma ei tosin toimi mikäli 100%:ia kaupankäynnistä menee niihin. Pienten indeksien indeksirahastojen tullessa suosituiksi seuraa ongelmia eli jyrkkä lasku, kuten nifty-fiftyjen P/E-lukujen ollessa 60 seurauksena oli 2/3:n lasku. 95%:illa ei ole mahdollisuuksia lyödä indeksejä. Rehelliset ihmiset tietävät etteivät he voi tarjota mitä asiakkaat haluavat ostaa. Monet kieltävät asian. Ammattilaisilla ei ennen ollut näin vaikeaa. Suurien summien sijoittamisen hinta on laskenut. Ongelma on suuri nykysijoittajille. Emme voittaneet indeksejä hajautetulla salkulla vaan tekemällä keskimäärin 2 päätöstä vuodessa.

Uskotko pääomien kohdentamisen olevan vaikeampaa tulevaisuudessa?

En usko oman tapani sopivan kaikille. Perusperiaatteet, kuten järkevyys, kärsivällisyys ja tyydytyksen viivästyttäminen toimivat, mutta minun tapani tietää vähän kaikesta ei sovi muille. En ole hyvä esimerkki.

Riittääkö hyväntekeväisyysjärjestöille kolmen osakkeen salkku?

Mungerit ovat pärjänneet 3:lla. Berkshire, Costco ja Li Lu:n Kiina-rahasto + muut pikkuruiset sijoitukset muualla. Nuorena tein laskutoimitukset, jotka kertoivat 3:n sijoituskohteen olevan tarpeeksi ja uskoin pärjääväni niillä seuraavat 30-40 vuotta. Hajauttaminen sopii niille, jotka eivät tiedä mistään mitään. Yksikin osake riittää mikäli toimit oikein. Tarvitset yhden mahdollisuuden elämässä. Joskus markkinat antavat sinulle sen. Tartu siihen! Olin onnekas, että opin tämän nuorena. Olen hyötynyt, että opin tämän kuolleelta sukulaiseltani nuorena. Olen aina pyrkinyt oppimaan kuolleilta.

Mitä mieltä olet Irlannin pankeista?

Teimme virhesijoitukset niihin ennen 2008:a. Tiesimme ettei pankkien lukuihin voinut luottaa. Pankkien on helppo ilmoittaa liioiteltuja tuloksia ja pankkiirien kannustimet ohjaavat heitä siihen suuntaan.

Voiko Intia tehdä Singaporet ja nousta samoilla opeilla?

Kiinalaiset onnistuivat siinä. Uskon enemmän Kiinaan. Intiassa kastijärjestelmä, ylikansoittuminen, demokraattisen järjestelmän suurimmat typeryydet ja korruptio tekevät kaikki toimet vaikeiksi. Intia kehittyy, mutta heikosti. Kyse ei ole kansalaisista vaan järjestelmästä.

Mitä tapahtui kun sijoitusrahastosi hävisi puolet pääomastaan vuosien 1973 ja 1974 aikana?

Markkinat laskivat 40%:ia. Näin käy noin 30:n vuoden välein. Näin on käynyt kolme kertaa myös Berkshirelle. Sinun pitää pystyä kestämään nämä laskut. Älä yritä välttää niitä. Jos niitä ei tule, et toimi tarpeeksi aggressiivisesti.

Minne kiinalaisten tulisi laittaa rahansa ulkomailla?

Sijoittaisin Kiinaan, jos olisin kiinalainen. Siellä on helpompaa. Nykyhinnoilla sijoittaisin Kiinaan.

Miten näet Kiinan?

Monet osakkeet ovat Kiinassa kohtuuhintaisia. Työntekijät ovat hyviä ja hallitus pyrkii auttamaan yrityksiä. Kiinalaiset eivät nostaneet maataan lainaamalla vaan säästämällä puolet tuloistaan. Kiinalaisilla on uhkapeliongelma. He uskovat myös onneen. Typerää! Usko mieluummin todennäköisyyksiin?

Mikä ei muutu tulevaisuudessa?

Se, että mikään ei tule olemaan helppoa. Vaikeudet ovat mahdollisuuksia toimia hyvin. Toivota ne tervetulleiksi.

Monday, February 6, 2017

Philip Fisher ja osakkeiden myyminen

Myymisestä

Mikäli ostot on tehty oikein ei myyntejä juuri tarvitse tehdä. Jatkuvasti oikeassa olemiseen ei pysty kukaan eikä yritykset toimi ikuisesti, kuten ostohetkellä, joten myymistä joutuu välillä harkitsemaan. Fisher löysi kolme syytä myydä sijoittajan talouden kautta ajateltuna:

    1. Väärän päätöksen korjaaminen
    2. Yhtiö ei enää täytä ostokriteerejä
    3. Paremman sijoituskohteen löytäminen

Sijoittajan täytyy myydä osakkeensa hänen huomatessaan selkeän eron huonompaan suuntaan yrityksen tosiasioiden ja ostohetkellä tehdyn arvioinnin välillä. Tällaisten virheiden korjaaminen vaatii sijoittajalta kykyä hallita tunteensa ja rehellisyyttä itseään kohtaan. Ego on sijoittajan suurin vihollinen eikä kukaan halua myöntää olleensa väärässä. Pienet tappiot muuttuvat suuriksi, kun ego estää myöntämästä tosiasioita. Fisheristä suurin sijoittajien tappioiden syy on roikkua osakkeessa, jota ei todellisuudessa halua omistaa.

Todellisuuden huomaaminen ja toimiminen sen mukaan vaatii Fisheristä taidokkuutta, ymmärrystä ja arvostelukykyä. Huipputuottojen saaminen on hänestä monimutkainen prosessi. Siksi sijoittajat tekevät virheitä, joita he joutuvat korjaamaan. Loisto-osakkeita ostamalla ja niitä pitkän ajan pitämällä sijoittaja saa takaisin hävityt rahat moninkertaisina. Tämä pätee, kun sijoittaja kykenee myöntämään virheensä nopeasti. Väärät osakkeet myymällä sijoittaja vapauttaa rahansa paremmin tuottaviin sijoituskohteisiin.

Sijoittajan pitää myydä osakkeensa, kun yrityksen toiminta ei täsmää viiteentoista ostokriteeriin. Aikojen saatossa yritystoiminta muuttuu eikä muutokset tapahdu aina hyvään suuntaan. Sijoittajan pitää pysyä ajan hermolla omistuksiensa suhteen. Yrityksen liiketoiminta ja sen kasvumahdollisuudet heikkenevät yleensä kahdesta syystä. Joko yritysjohdon laatu tai sen tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet. Joskus kyse on molemmista. 

Joskus yritysjohdon laatu heikkenee, koska yksi tai useampi sen jäsenistä on muuttunut omahyväiseksi tai saamattomaksi. Tätä useammin uusien johtajien työskentely ei yllä edeltäjiensä tasolle. Joko he eivät toimi entisen yrityskulttuurin mukaan tai he eivät ole tarpeeksi päteviä. Kun jokin edellämainituista asioista toteutuu, pitää sijoittajan myydä heti osakkeet välittämättä markkinoiden yleisestä tilasta tai suurista myyntivoittoveroista.

Yrityksen liiketoiminnan koko voi saavuttaa myös tason, missä se ei kasva joko oman alansa kasvua nopeammin tai ala kokonaisuutena ei enää kasva. Tämä tapahtuu yleensä vuosien kasvun jälkeen. Kasvunäkymien hävitessä myynneillä ei ole yhtä suurta kiirettä kuin yritysjohdon laadun heiketessä. Fisheristä osakkeista voi pitää osan, kunnes löytyy parempi sijoituskohde. Hän ehdottaa seuraavaa testiä kasvunäkymien hahmottamiseen: sijoittajan pitää kysyä itseltään onko yrityksen osakekohtaisen tuloksen vuosittainen kasvuvauhti nopeampaa nykyhetkestä nykyisen yleisen liiketoimintasyklin huippuun kuin edellisen liiketoimintasyklin huipusta nykyhetkeen? Jos vastaus on kyllä, sijoitus kannattaa pitää, muuten se pitää myydä.

Kolmas syy myymiseen esiintyy harvoin, kun sijoittaja seuraa oikeita periaatteita tehdessään ostopäätöksiä. Sijoittajan pitää myydä osakkeensa paremman ostokohteen tullessa vain, kun hän on varma päätöksen kannattavuudesta. Houkuttelevia ostokohteita on vaikea löytää. Sijoittajalle niitä tulee vastaan harvoin, kun hänellä on ylimääräistä rahaa. Siksi myyminen on joskus perusteltua. Pelkästään suuret verot voivat kaataa järkevän sijoituskohteen vaihtamisen, joten uuden sijoituskohteen tuloksen tulevaisuuden näkymien ja kasvuvauhdin pitää olla merkittävästi suuremmat kuin sijoituskohteen, jonka osakkeet myydään.

Fisher kehoittaa suureen varovaisuuteen, koska väärinymmärryksen riski on suuri. Sijoittaja hahmottaa suurella todennäköisyydellä jonkin tosiasian väärin hänen vaihtaessa sijoituskohdetta. Tällöin uusi sijoituskohde tuottaa odotettua huonommin eikä vaihto ole kannattanut. Molempien yritysten liiketoiminta tulee käydä tarkasti läpi viidentoista kohdan avulla ennen kuin harkitsee vaihtamista. Vanhojen sijoituskohteiden suuri etu on, että sijoittaja tuntee ne todennäköisesti paremmin kuin uudet.

Kolme edelllämainittua syytä myydä ovat Fisheristä ainoat järkevät taloudelliset syyt myydä osakkeet. Lisäksi sijoittajalla voi olla henkilökohtaisia syitä, kuten uuden asunnon ostaminen, jne. Järkevät sijoittajat eivät harkitse muita syitä, kuten laskumarkkinoita. Fisherin mukaan vain maksimissaan yksi kymmenestä sijoittajasta ostaa takaisin myymänsä osakkeet. Mikäli olet tehnyt kotiläksysi ostaessasi ei myymistä tarvitse harkita usein.

Monday, January 23, 2017

Philip A. Fisher ja hajauttaminen

Hajauttamisesta
Hajauttamista ei pidä yliarvostaa. Osakemäärät eivät suoraan kerro hajautuksen suuruudesta, jos niiden määrä ei ole kymmeniä. Yksittäisten yritystenkin liiketoiminnat voivat olla hajautettuja. Suurin osa Helsingin pörssin yritysten liiketoiminnasta tapahtuu ympäri maailmaa. Yritysten asiakkaat voivat toimia eri toimialoilla. Yksi esimerkki tästä on kemianteollisuus. Lisäksi sijoittajan omistamat yritykset voivat toimia samalla alalla ja taistella toisiaan vastaan. 

Fisher kirjoitti: ”Yleensä suuri hajautus ei kerro loistosijoittajasta vaan epävarmasta yksilöstä.” Suuri osa sijoituksista menee keskinkertaisiin kohteisiin sijoittajan hajauttaessa rahansa useisiin osakkeisiin. Lisäksi sijoittajan on vaikea seurata suurta yritysmäärää. Keskitettyjen salkkujen vaaroista pidetään niin kovaa meteliä, että sijoittajat ostavat niin monia osakkeita etteivät he tiedä sijoituskohteistaan tarpeeksi. Riittämättömillä tiedoilla tehdyt sijoitukset ovat todennäköisesti vaarallisempia kuin liian vähäinen hajautus. 

Eri osakelajien määrän tarpeellisuus riippuu monesta asiasta. Sijoittaja voi saada samanlaisen hajautuksen sijoittamalla viiteen osakkeeseen kuin viiteenkymmeneen. Monien yritysten liiketoiminnat on hajautettu, kun toisten on keskitetty. Buffettin Berkshire Hathaway on hajautettu. Syklisten osakkeiden määrän kasvaessa pitää myös hajauttaa enemmän. Myös yhden asiakkaan tai yhden huippujohtajan yritykset tarvitsevat suuremman hajautuksen kuin useampien. Jokaisen tilanne on erilainen ja Fisher jakaa sijoituskohteet kolmeen eri tyyppiin hajautuksen kannalta.

A) Suuret, tulosta ja liiketoimintaa kasvattavat yritykset. Yksittäisten yritysten osuus ei saa ostohetkellä olla yli 20%:ia koko salkusta. Tällöin sijoittajalla pitää olla vähintään viittä yritystä. Yritysten liiketoiminnot eivät saa olla päällekkäisiä. Mikäli näin on niin hajautusta pitää kasvattaa. Fisher huomauttaa, että osuutta yli 20%:n päälle kasvattavia yrityksiä ei pidä alkaa myymään hajautuksen vuoksi. Sijoittajan pitää sen sijaan olla varma yrityksen tulevaisuuden jatkumisesta yhtä kirkkaana. 

B) keskikokoiset, tulosta ja liiketoimintaa kasvattavat yritykset. Yksittäisten yritysten osuus ei saa ostohetkellä ylittää 10%:ia salkusta eli salkussa on vähintään kymmenen eri yrityksen osakkeita. Näillä yrityksillä pitää olla hyvä johtoryhmä usealla pätevällä jäsenellä varustettuna. Niiden liiketoiminnot voivat olla hieman päällekkäisiä. 

C) Pienet yritykset, jotka voivat tuottaa suuria voittoja ja tappioita. Yksittäisten yritysten osuus ei saa olla ostohetkellä yli 5%:ia salkusta eli salkussa on vähintään kahdenkymmenen yrityksen osakkeita. Näihin yrityksiin pitäisi laittaa vain rahaa, jotka voi varmasti hävitä. Nämä yritykset joko yleensä kaatuvat tai niistä kehittyy B-ryhmän yrityksiä, kunhan ylin johto saa lisää syvyyttä, liiketoiminta kasvaa ja kilpailukyky kehittyy. 

Todellisuudessa sijoittajalla voi olla eri ryhmien osakkeita, joten sekin lisää hajautusta mikäli kaikki yritykset eivät toimi samalla alalla. Fisheristä vain poikkeustapauksissa voi sijoittajat luopua näistä periaatteista eli sijoittajan hyväksyessä omat virheensä mikä tarkoittaa osakkeiden myymistä. Virheitä jokainen tekee, joten hajautusta pitää myös harjoittaa. Suuresti hajautettu salkku tuottaa tuloksia, jotka ovat lähellä keskinkertaisuutta. Moniin osakkeisiin sijoittaessa keskinkertaiset osakkeet tai sitä heikommat heikentävät sijoitusten tuottoja keskiarvoisiksi. Indeksirahastot ajavat nykypäivänä saman asian, joten on turha hajauttaa liikaa ilman niitä.

Sunday, December 11, 2016

John Bogle @Motley Fool

Haastattelun löydät täältä.

Muistiinpanot:

Miltä elämäsi näytti 1974?

Kutistuimme Vanguardin kanssa ja erosimme Wellington-yhtiöstä. Kärsimme suuria pääomanmenetyksiä. Meiltä lähti enemmän rahaa kuin tuli 83 kuukauden ajan. Kaikki pilkkasivat meitä, kuten Fidelity. Minun piti tietää olevani oikeassa pitkällä aikavälillä. Lisäksi sinun pitää ymmärtää, että rahoitusmarkkinoiden nettotulos on yhtä kuin bruttotulot-kulut. 25%:ia markkinoista on indeksoitu. Loput 75%:ia omistaa yksittäiset tekijät yksi kerrallaan. 75%:ia pelaa toisia vastaan indeksirahastoja suuremmilla kuluilla. Kokonaisuutena to 75%:ia häviää indeksille. Uusien ideoiden sykli on seuraava: Se ei tule koskaan toiminaan → se tulee toimimaan vähän aikaa → se on tuuria → hän on oikeassa.Viimeisen viiden vuoden aikana aktiivisista rahastoista on lähtenyt 400 miljardia. Ja 600 miljardia on siirretty indeksirahastoihin. Osa liikkeestä on mennyt väärään suuntaan eli ETF:ien treidaamiseen. Tämä on hullua.

Onko treidaamisessa hyviä puolia?

Se tarjoaa likviditeettiä markkinoille. Ne tarvitsevat sitä, mutta kuinka paljon?

Onko treidaaminen osa ihmisluontoa vai ovatko etujen ristiriidat syynä?

Ensiksi, markkinoilla on paljon egoja. Luulemme kaikki olevamme muita parempia. Meillä on myös massiiviset määrät myyntimiehiä, jotka voivat aina piestä indeksit. Jotkut rahastot voittavat aina jollakin aikavälillä indeksit. Siksi myyntimiehillä on aina jotain myytävää.

Pakosti jotkut ovat keskimääräistä parempia?

En ole varma. Uskon, että keskiarvolle on vaikea pärjätä, mutta voit tehdä työsi hyvin. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Dodge & Cox ja Longleaf sekä jotkin pienemmät toimijat. Ne kaikki hallinnoivat rahoja eivätkä markkinoi rahastoja. Pitkällä aikavälillä sijoittajat pärjäävät treidaajia paremmin. Heitä ei ole monia. Pitkään hyvin pärjäävät toimijat saavat liikaa rahaa ja suurten numeroiden laki tulee heitä vastaan.

Pitäisikö indeksirahastoihin käyttää muita painotuksia kuin yritysten markkina-arvot?

Markkina-arvoihin perustuva indeksirahasto voittaa aktiiviset rahastot helposti. Miten voisimme olla vaikeuksissa mikäli löytäisimme täydellisen indeksin? Pärjäävätkö muuten painotetut indeksit paremmin? Ehkä välillä, mutta en usko pitkällä aikavälillä. Se jääköön nähtäväksi. Jos näin käy niin jossain vaiheessa etu häviää. Niin markkinat toimivat. Pitäisikö minun luopua suhteellisen tulon (naapurieni voittamisen) varmuudesta ja siirtyä epävarmuuteen, jonka muut painotukset tuottavat. Tasapainotukset oovat historiassa tuottaneet paremmin, mutta se ei takaa tulevaisuutta. Historian tutkiminen voi tuottaa erilaisia tuloksia, mutta tulevaisuuden todellisesta maailmasta ne eivät kerro.

Kuinka monta indeksirahastoa salkkuun?

  1. Vanguard balance index fund, jossa 40%:ia bondeja ja 60%:ia osakeindeksiin. Molemmat USA:n. Jos olet nuori niin voit laittaa 80-85%:ia osakkeisiin. Jos vanha, 25%:ia osakkeisiin ja 75%:ia bondeihin. Tämä on nyrkkisääntö. Jos tarvitset kassavirtaa, kuten eläkkeellä niin voit sijoittaa osinkoja painottaviin indeksirahastoihin. Osingot kasvavat pitkällä aikavälillä. Historiassa on kaksi aikaväliä, jolloin osingot ovat vähentyneet merkittävästi. 1929-1932 ja 2007-2009.
Oletko 84 %:ia bondeissa, kun ikäsi on 84?

En, kyse on nyrkkisäännöstä. Kun ensimmäisen kerran puhuin säännöstä 1999 osakemarkkinat laskin osakepainon 75%:sta 30%:iin. Osakemarkkinat myivät 35x tulot. Lainamarkkinoiden korot olivat 7%:ia. Mietin silloin miksi minulla pitäisi olla senttiäkään osakkeissa? Nyt osakkeet ovat kohtuuhinnoissa tai hieman kalliita ja myyvät 15-18x tulot lähteestä riippuen.

Näen osakemarkkinoilla 2%:n osingot ja 5%:n vuotuisen tuloskasvun, joista tulee 7%:n kokonaistuotot seuraavien kymmenen vuoden aikana. En näe spekulatiivisia tuottoja tulevan. Inflaatio on ehkä 2%:ia, joten reaalituotto on 5%:ia. Normirahastot ottavat 2%:ia → 3%:n reaalituotto. Sijoitusneuvoja ottaa 1%:n, silloin jää 2%.ia. Jos hyppäät rahastosta toiseen saat 2%:n kulut eli sinulle ei jää mitään. Rahastoyhtiöt tuottavat omistajilleen, mutta asiakkaille eivät juuri mitään. Mitä pidempi aikaväli on kyseessä sitä enemmän ne vievät. Nykynuoret elävät 90-vuotiaiksi, joten heiltä yhtiöt vievät tuottoja noin 70 vuotta. Siitä tulee hirveä rahasumma joka ei hyödytä asiakasta.

Mitä neuvoja antaisit suoraan osakkeisiin sijoittaville?

Sijoita vakavat rahasi osakeindeksiin. Voit laittaa hieman myös lainapapereihin ikäsi mukaan. Älä katso indeksiä vuosikymmeniin. Kun seuraavan kerran tarkastelet tilannetta, sinulla on enemmän rahaa kuin luulet. Voit laittaa uhkapeleihin 5%:ia rahoistasi mikäli haluat harrastaa niitä.

Miten näet Vanguardin 100:n vuoden kuluttua?

En usko Vanguardin tuhoon ellemme näe suurta pörssiromahdusta. Minun rahani ovat Vanguardissa. Oman osansa ottaminen indeksistä on toiminut menneisyydessä ja tulee toimimaan tulevaisuudessakin.