John Templetonin virheet, inflaatio ja yhteenveto

Inflaatio

Templetonin yksi teeseistä oli, että ihmiset haluavat enemmän. Tämä halu oli hänestä sisäänrakennettu poliittisiin järjestelmiin ja ihmisiin. Se kasvattaa hintoja. Hänen aikanaan suurempi osa kustannuksista tuli palkoista. Niiden kasvupaine oli seurausta halusta saada enemmän. Hänestä paine kasvattaa palkkoja tuottaa ajanjaksoja, jolloin inflaatio nousee jopa kaksinumeroiseksi muutenkin kuin rauhan tai hallituksen hintasääntelyn aikana. Kaksinumeroinen inflaatio muuttaa sijoitusteesejä. Templetonista korkean inflaation maihin sijoittamista kannattaa välttää. Templeton arvioi 1980-luvun alussa, että seuraavan parin vuosikymmenen aikana inflaatio Yhdysvalloissa vaihtelisi 3-20%:n välissä. Hän oli suunnilleen oikeassa. Templeton ei maininnut inflaation lähteeksi väestönkasvua mikä oli joko itsestäänselvä oletus tai se jäi häneltä havaitsematta.

Inflaatiolta suojautuminen on tärkeä osa sijoittajan toimia. Tämä koskee normaalia korkeamman inflaation aikaa enemmän kuin matalan. Matala inflaatio täytyy nähdä välttämättömänä pahana. Siltä suojautumiseen paras ratkaisu on sijoittaa kohteisiin, joista tulee korkeata tuottoa. Tämän asian ymmärtäminen vaikeutuu inflaation laukatessa kaksinumeroisena. Matalan inflaation aikana parhaimmat sijoituskohteet eivät ole täysin samat kuin korkean. 

Templetonista sijoittajan pitää suojautua kaksinumeroiselta inflaatiolta sijoittamalla maihin, joiden historia kertoo pääsääntöisesti kohtuullisen matalasta inflaatiosta, vähentämällä käteismäärää tai käteismääräisiä sijoituskohteita, kuten joukkovelkakirjoja tai henkivakuutuksia tai sijoittamalla rahansa osakkeisiin ja kiinteistöihin. En tiedä miten henkivakuutukset toimivat, joten en osaa sanoa Templetonin ajatuksenjuoksusta niiden suhteen. Muuten edelliset neuvot kuulostavat järkeviltä. Lisäksi Templeton uskoi velkaisten yritysten olevan parempia sijoituskohteita kuin normaalisti inflaation pienentäessä todellista velkataakkaa.

Templeton uskoi korkeamman inflaation muuttavan kiinteän omaisuuden todellista arvoa. Yritysten tehtaat, kiinteistöt, koneet ja muut vastaavat omaisuuserät voivat olla arvokkaampia kuin taseeseen merkityt ostohinnat. Niiden korvaamiseen tarvittavat rahasummat voivat olla paljon suuremmat korkean inflaation aikana. Hinnat ovat joko nousseet suoraan tai investointeihin tarvittavat rahamäärät voivat olla korkeat suurten korkojen vuoksi. Kiinteän omaisuuden todellisen arvon selvittämiseen vaaditaan paljon työtä, koska tekniikka voi vanhentua nopeastikin. Ilman tarkkaa tietoa vanhenemisesta ei voi tehdä arvioita mm. tehtaiden tai koneiden arvosta. Omaisuuserien halpuus on yleensä väliaikainen tapahtuma eikä sen huomaamiseen ole vuosia aikaa. Edellinen vastaava tilanne Yhdysvalloissa oli 1982 ja Templeton hyödynsi sitä.

Virheet

Templeton sanoi, että vain jättämällä sijoittamatta välttyy virheiltä. Tästä huolimatta hänen omista virheistään löytää vähän tietoa. Yksi syy on, että hän toimi aikoina, jolloin tiedonvälitys ei ollut yhtä tehokasta. Tämä rajoittaa virheiden arviointia. Yksi hänen itsensäkin tunnustama tosiasia on, että hän myi liian aikaisin osakkeensa. Tätä hän selitteli väittämällä löytäneensä paremman vaihtoehtoisen sijoituskohteen tilalle, kun se oli puolet halvempi vaihtoehto kuin alkuperäinen.

Pidän tätä ajatteluvirheenä, koska se keskittää sijoittajan ajatuksen enemmän sijoituskohteen hintaan kuin laadusta maksettuun hintaan. Tämä lisää kaupankäyntitarvetta syöden tuottoja. Halvimpaan hintaan ostaminen on paras vaihtoehto, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Templeton pyrki ostamaan, kun hänestä sijoituskohde oli mahdollisimman halpa hänen määrittämäänsä arvoon nähden. Templetonin arvonmääritys keskittyi yhteen liiketoimintasykliin ja enimmäkseen numerollisiin tekijöihin. Liiketoimintasyklin pituudeksi voidaan arvioida 5-8 vuotta. Pidän viittä vuotta vielä lyhyenä aikana arvonmäärityksessä. Kahdeksan vuotta on lähellä riittävää pituutta. Tarkkaa vuosimäärää ei voi sanoa, koska yritysten liiketoiminta voi kokea suuria muutoksia. Noin kymmenen vuotta olisi tarpeeksi pitkä ajanjakso.

Yhteenveto

Templetonin osta halvinta ei ole huono idea, mutta sen toteuttaminen ei ole helppoa. Halvin ei ole aina paras vaihtoehto, koska myöhemmin voi huomata ettei halvin vaihtoehto tuottanutkaan parasta lopputulosta. Warren Buffett on sanonut, että hän on tehnyt parhaimmat kaupat, kun hinta on tuntunut hieman kalliilta. Halvimman vaihtoehdon löytäminen voi johtaa siihen, että ostaa kakkoslaatua. Templeton sai tällä lähestymistavalla keskimääräistä paljon parempia tuloksia. Templeton oli saita. Hän etsi aina halvinta vaihtoehtoa riippumatta ostokohteesta. Parhaiten halvimman sijoituskohteen etsiminen sopii kitupiikeille.

Templeton oli ensimmäisiä ulkomaille merkittäviä rahasummia sijoittavia rahastonhoitajia Yhdysvalloissa. Hän matkusteli paljon nuoresta lähtien. Se mahdollisti järkevän sijoittamisen ulkomaille aikana, jolloin tiedonvälitys oli eri tasolla kuin nykyään. Hajautushyödyt olivat suuremmat. Templeton oli työnarkomaani. Yksi hänestä tärkeimmistä teeseistä oli valmius tehdä hieman enemmän töitä kuin muut. Tämän hän oletti tuottavan merkittäviä hyötyjä. Edellämainitun todellisista hyödyistä Templetonille on vaikea arvioida, mutta voi siinä jotain perää olla. Ulkomaille sijoittaminen on Templetonin aikaan ollut hankalaa, joten on todennäköistä, että hän on joutunut sen vuoksi tekemään muita enemmän töitä.