Salkunrakennuksessa pitää ottaa
huomioon odotettavissa olevat tuotot. Odotusten pitää olla
realistisia. Sijoittaja voi odottaa osakkeisiin sijoittamisesta
suurempia tuottoja kuin velkakirjoista pitkällä aikavälillä.
Lynch tarjoaa tähän poikkeuksen eli hän kehoittaa sijoittamaan
pitkäikäisiin valtionlainoihin niiden tarjoaman koron ylittäessä
S&P500-indeksin osinkotuoton kuudella prosenttiyksiköllä. Näin
käy poikkeustapauksissa. Lynchista suorat osakesijoitukset ovat
käytetyn työajan arvoiset, kun niistä voi odottaa 12-15%:n
vuosituottoja ennen inflaatiota ja kuluja. Kuluihin on laskettava
kaikki osakesijoittamiseen liittyvät menot, kuten siihen liittyvät
kirjat, kaupankäyntikulut, taloudesta kertovat lehdet, uutiskirjeet,
jne.
Lynchilla ei ole nyrkkisääntöjä
kuinka kattava hajautus on tarpeellinen. Hänellä oli parhaimmillaan
hoitamassaan salkussa 1400 eri yrityksen osakkeita. Siitä huolimatta
hän teki huipputulosta. Todellisuudessa puolet hänen salkustaan oli
sadan yrityksen osakkeissa ja 2/3 kahdensadan yrityksen osakkeissa.
Hänen mielestä sijoittajan pitää keskittyä enemmän tutkimaan
yrityksiä yksi kerrallaan. Sijoittaja voi ostaa hajautuksesta
riippumatta ostokriteerien täyttyessä. Hänestä kannattaa ostaa
aina, kun on rahaa ja sijoittajalla on etulyöntiasema muihin
sijoittajiin verrattuna yrityksen suhteen. Lisäksi hinnan on oltava
houkutteleva ja ostokohteelle tehtyjen ehtojen on täytyttävä.
Hajauttaminen vain hajauttamisen
vuoksi ei ole järkevää. Hän suosittelee sijoittajalle yhtä
useampaa osaketta. Lynchista pienessä osakesalkussa voi olla 3-10:n
yrityksen osakkeita. Hänestä useamman osakeryhmän salkku
mahdollistaa joustavamman varojensiirron. Tämä on osa hänen
strategiaansa. Hän ei koskaan sijoita yli 30-40%:ia varoistaan
nopeisiin kasvajiin. Loput varansa hän jakaa muiden ryhmien kesken.
Hän etsii uusia sijoituskohteita eikä pidä kiveenhakattuja rajoja
mikäli hintamuutoksia tapahtuu.
Hän hajauttaa salkun kokonaisriskiä
sijoittamalla kaikkiin osakeryhmiin. Eri ryhmiltä löytyvät omat
erityispiirteensä riskin suhteen. Ne Lynch jakaa
riskiin/voitontekomahdollisuuksiin seuraavasti:
- Hitaat kasvajat: pienet riskit ja pienet mahdollisuudet.
- Vakaat kasvajat: pienet riskit ja kohtuulliset mahdollisuudet.
- Nopeat kasvajat: suuret riskit ja suuret mahdollisuudet.
- Sykliset yritykset: pienet riskit ja suuret mahdollisuudet tai suuret riskit ja pienet voittomahdollisuudet riippuen siitä kuinka hyvin ymmärtää syklejä.
- Käänneyhtiöt: suuret riskit ja suuret mahdollisuudet
- Varallisuuspelit: pienet riskit ja suuret voittomahdollisuudet, kun sijoittaja on tehnyt kotiläksynsä. Ilman niitä riskit ovat suuret
Salkun kokonaisriskiä on Lynchista
mahdotonta arvioida tarkasti. Sijoittajan pitää hajauttaa
sijoituksensa eri ryhmien kesken etulyöntiasemiensa ja tietojensa
mukaan. Myös iällä on merkitystä, kun hajautus tapahtuu eri
ryhmien kautta. Nuoremmat sijoittajat voivat tehdä enemmän virheitä
ja ottaa enemmän riskiä. Lopulta suurimmat riskit toteutuvat, kun
maksaa liikaa tuloksentekokykyyn nähden.
No comments:
Post a Comment