Maailma pienenee. Templeton aloitti
sijoittamaan ulkomaille ennen asian realisoitumista. Hän etsi
halvimpia sijoituskohteita välittämättä mistä hän niitä löysi.
Kaikki Templetonin opit ulkomaille sijoittamisessa eivät toimi enää
niin hyvin. Indeksisijoittaminen ei ollut mahdollista eikä
tiedonkulku toiminut yhtä hyvin. Indeksisijoittaminen vähentää
tarvetta tuntea sijoituskohteensa hyvin hajauttaessaan ympäri
maailmaa. Kaikki tapahtui hitaammin ja eri maiden pörssit eivät
korreloineet niin paljon. Tämä ei tarkoita etteikö samat opit
pätisi jollakin tasolla. Kulttuurin, ihmisten ja kirjanpitolakien
tuntemus ulkomailta auttaa tekemään parempia päätöksiä muualle
sijoitettaessa. Suurin osa Templetonin opeista ulkomaille
sijoittamisessa pätee siihen kannattaako kotimaahansa sijoittaa.
Templeton löysi kaksi tärkeää
syytä sijoittaa ulkomaille. Ensimmäinen oli mahdollisuuksien
kasvattaminen. Toinen oli se, että oli mahdollista löytää
useampia suhteessa parempia sijoituskohteita. Ulkomaille
sijoittaminen lisää hajautusta harvojen maiden ollessa samassa
tilanteessa koko ajan. Odotukset tulevaisuuden tuloksentekokyvystä
vaihtelevat. Nykyään tilanne on tasoittunut, mutta eroavaisuuksia
löytyy.
Halpojen kohteiden etsiminen ympäri
maailmaa paransi Templetonin mahdollisuuksia löytää uusia
sijoituskohteita. Vaihtelevat näkymät ja mielialat tuottivat
arvostuseroja eri maiden välillä. Arvostuserojen löytäminen
yhdestä maasta muihin verrattuna saattoi kertoa, että maasta löytyi
enemmän halpoja sijoituskohteita. Parhaat mahdollisuudet löytää
arvoaan halvempia osakkeita löytyivät useasta maasta. Templeton
etsi maita, joissa taloustilannetta pidettiin heikkona, sijoittamista
pelättiin ja joihin oli sijoitettu vähän ulkomaisia pääomia.
Jälkimmäinen oli usein seurausta sääntelystä.
Templeton tutki maita, joissa
yksittäisten yritysten arvostustasot olivat matalalla. Hän tutustui
yksittäisiin yrityksiin. Hän uskoi niiden arvostustasojen kertovan
parhaiten löytyykö maasta useampia hyviä sijoituskohteita. Lisäksi
hän vertasi arvostustasoja muiden maiden yksittäisiin yrityksiin.
Templeton ei välittänyt suoraan makrotalousluvuista, kuten
bruttokansantuotteesta. Hän välitti yhteiskuntarakenteesta,
valuuttariskeistä, säästämisasteesta, ihmisten ja hallinnon
suhteesta markkinatalouteen, jne.
Valuuttariski on olemassa ulkomaille
sijoitettaessa. Templeton uskoi, että valuuttariskejä selvittäessä
piti huomioida tulevaisuutta useamman vuoden päähän. Hän piti
pienempiriskisistä valuutoista. Hänestä maat, joissa oli korkea
säästämisaste, vähän velkaantunut ja säästäväinen hallinto
tarjosivat vähemmän riskisemmän valuutan. Korkea säästämisaste
on usein vaatimus tulevalle talouskasvulle.
Hänestä valtionvelka ei saanut
ylittää 25%:ia bruttokansantuotteesta. Näkemys on vanhentunut,
koska valtionvelka on lähes kaikkialla suurempi. Sijoittajan tulee
itse määrittää järkevä velkamäärä. Vahvasti velkaantuneille
maille voi tulla ongelmia ulkomaisten velkojien kanssa. Tämä teki
Templetonista valuutasta liian riskipitoisen. Hän pienensi
valuuttariskejään sijoittamalla ulkomaisiin yrityksiin, joiden
liiketoiminnasta yli 25%:ia oli maissa, joiden vienti ylitti tuonnin.
Templeton uskoi poliittisten riskien
olevan merkittäviä monissa maissa. Hän suosi maita, joissa
yksilönvapaudet olivat kasvussa ja sääntely vähenemässä. Hän
varoi maita, joissa oli vastakkaisia merkkejä. Hän uskoi Adam
Smithin näkymättömän käden käsitteeseen eli yhteisen hyvän
kasvamiseen henkilökohtaisia vapauksia lisäämällä ja
kannattamalla. Hän uskoi markkinoiden säätelevän itseään
tiettyyn pisteeseen saakka. Tarkemmin hän ei asiaa määritellyt,
mutta viime vuosikymmenen aikana on ollut helppo huomata ettei tämä
pidä täysin paikkaansa.
Todellisuudessa markkinoiden täysi
vapaus on olematon käsite. Hallitus sääntelee, sotkeutuu
liiketoiminnan pyörittämiseen ja tekee asiat yrityksille
vaikeammiksi eri tavoin. Makrotalouslukujen sijaan Templeton oli
kiinnostunut yhteiskuntarakenteen kehittämisestä kohti
markkinataloutta. Hän sijoitti maihin, jotka olivat menossa kohti
yksilönvapauksia ja markkinataloutta suosivaa järjestelmää kohti.
Hän vältti maita, joissa kehitys oli päinvastainen.
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen
tuotti Templetonille mahdollisuuksia. Hän sijoitti ensimmäisten
ulkomaalaisten joukossa Japaniin ja Etelä-Koreaan niiden
markkinoiden vapauduttua vähitellen ulkomaisille toimijoille.
Historia on osoittanut yhteiskuntajärjestelmien muuttuvan.
Markkinoiden vapautuminen voi tuottaa aliarvostettuja
sijoituskohteita, joiden tutkimiseen ei monilla ole halua. Kilpailun
vähyys auttaa halpojen kohteiden huomaamisessa, joten valistuneen
sijoittajan pitää olla tarkkana, kun maissa tapahtuu merkittäviä
muutoksia vapaampien markkinoiden suuntaan.
Halpojen sijoituskohteiden löytyessä
ulkomailta tulee selvittää miten hallinto sääntelee
liiketoimintaa. Markkinatalouksissa toimivat yritykset voivat olla
parempia sijoituskohteita, vaikka olisivat nykyhetken mittareilla
laskettuina hintavampia kuin säännellyissä talouksissa.
Hintakontrolli voi tuottaa tilanteen, jossa yritys ei pysty
maksattamaan kasvavia kustannuksiaan asiakkailla. Palkat voivat
kasvaa sääntelyn johdosta nopeammin tappaen yrityksen voitot.
Kaikenlaiset verot ja veroluontoiset maksut, korruptio ja ilman
ennakkovaroitusta tehtävät liiketoimintaa vahingoittavat päätökset
voivat tuhota halvalta näyttävän sijoituskohteen tuotot. Templeton
varoi tällaisia maita hintojen ollessa edullisiakin.
Ulkomaisiin osakkeisiin suoraan
sijoittaminen vaatii enemmän kuin indeksirahastojen kautta tehtävät
sijoitukset. Ne vaativat paikallisen kulttuurin, ihmisten, lakien ja
yhteiskuntarakenteen tuntemisen. Paras tapa saavuttaa se on tutustua
asioihin paikan päällä. Vain siten tietää miten laadukkaat
mahdollisuudet ulkomaisilla yrityksillä on tehdä voittoa
kotimarkkinoillaan. Templeton matkusteli ulkomailla paljon nuoresta
lähtien. Hän matkusti Englannissa opiskelemansa ajan jälkeen läpi
lähi-idän, Intiaan, Kiinaan ja Japaniin. Hän palasi sieltä kotiin
Yhdysvaltoihin. Hän suosi vapauden lisäksi maita, joiden
kansalaiset tekivät paljon töitä, kuten japanilaiset.
No comments:
Post a Comment