Showing posts with label Sir John Templeton. Show all posts
Showing posts with label Sir John Templeton. Show all posts

Monday, July 24, 2017

John Templeton ja ulkomaille sijoittaminen

Sijoittaminen ulkomaille

Maailma pienenee. Templeton aloitti sijoittamaan ulkomaille ennen asian realisoitumista. Hän etsi halvimpia sijoituskohteita välittämättä mistä hän niitä löysi. Kaikki Templetonin opit ulkomaille sijoittamisessa eivät toimi enää niin hyvin. Indeksisijoittaminen ei ollut mahdollista eikä tiedonkulku toiminut yhtä hyvin. Indeksisijoittaminen vähentää tarvetta tuntea sijoituskohteensa hyvin hajauttaessaan ympäri maailmaa. Kaikki tapahtui hitaammin ja eri maiden pörssit eivät korreloineet niin paljon. Tämä ei tarkoita etteikö samat opit pätisi jollakin tasolla. Kulttuurin, ihmisten ja kirjanpitolakien tuntemus ulkomailta auttaa tekemään parempia päätöksiä muualle sijoitettaessa. Suurin osa Templetonin opeista ulkomaille sijoittamisessa pätee siihen kannattaako kotimaahansa sijoittaa.

Templeton löysi kaksi tärkeää syytä sijoittaa ulkomaille. Ensimmäinen oli mahdollisuuksien kasvattaminen. Toinen oli se, että oli mahdollista löytää useampia suhteessa parempia sijoituskohteita. Ulkomaille sijoittaminen lisää hajautusta harvojen maiden ollessa samassa tilanteessa koko ajan. Odotukset tulevaisuuden tuloksentekokyvystä vaihtelevat. Nykyään tilanne on tasoittunut, mutta eroavaisuuksia löytyy. 

Halpojen kohteiden etsiminen ympäri maailmaa paransi Templetonin mahdollisuuksia löytää uusia sijoituskohteita. Vaihtelevat näkymät ja mielialat tuottivat arvostuseroja eri maiden välillä. Arvostuserojen löytäminen yhdestä maasta muihin verrattuna saattoi kertoa, että maasta löytyi enemmän halpoja sijoituskohteita. Parhaat mahdollisuudet löytää arvoaan halvempia osakkeita löytyivät useasta maasta. Templeton etsi maita, joissa taloustilannetta pidettiin heikkona, sijoittamista pelättiin ja joihin oli sijoitettu vähän ulkomaisia pääomia. Jälkimmäinen oli usein seurausta sääntelystä.

Templeton tutki maita, joissa yksittäisten yritysten arvostustasot olivat matalalla. Hän tutustui yksittäisiin yrityksiin. Hän uskoi niiden arvostustasojen kertovan parhaiten löytyykö maasta useampia hyviä sijoituskohteita. Lisäksi hän vertasi arvostustasoja muiden maiden yksittäisiin yrityksiin. Templeton ei välittänyt suoraan makrotalousluvuista, kuten bruttokansantuotteesta. Hän välitti yhteiskuntarakenteesta, valuuttariskeistä, säästämisasteesta, ihmisten ja hallinnon suhteesta markkinatalouteen, jne.

Valuuttariski on olemassa ulkomaille sijoitettaessa. Templeton uskoi, että valuuttariskejä selvittäessä piti huomioida tulevaisuutta useamman vuoden päähän. Hän piti pienempiriskisistä valuutoista. Hänestä maat, joissa oli korkea säästämisaste, vähän velkaantunut ja säästäväinen hallinto tarjosivat vähemmän riskisemmän valuutan. Korkea säästämisaste on usein vaatimus tulevalle talouskasvulle.
Hänestä valtionvelka ei saanut ylittää 25%:ia bruttokansantuotteesta. Näkemys on vanhentunut, koska valtionvelka on lähes kaikkialla suurempi. Sijoittajan tulee itse määrittää järkevä velkamäärä. Vahvasti velkaantuneille maille voi tulla ongelmia ulkomaisten velkojien kanssa. Tämä teki Templetonista valuutasta liian riskipitoisen. Hän pienensi valuuttariskejään sijoittamalla ulkomaisiin yrityksiin, joiden liiketoiminnasta yli 25%:ia oli maissa, joiden vienti ylitti tuonnin.

Templeton uskoi poliittisten riskien olevan merkittäviä monissa maissa. Hän suosi maita, joissa yksilönvapaudet olivat kasvussa ja sääntely vähenemässä. Hän varoi maita, joissa oli vastakkaisia merkkejä. Hän uskoi Adam Smithin näkymättömän käden käsitteeseen eli yhteisen hyvän kasvamiseen henkilökohtaisia vapauksia lisäämällä ja kannattamalla. Hän uskoi markkinoiden säätelevän itseään tiettyyn pisteeseen saakka. Tarkemmin hän ei asiaa määritellyt, mutta viime vuosikymmenen aikana on ollut helppo huomata ettei tämä pidä täysin paikkaansa.

Todellisuudessa markkinoiden täysi vapaus on olematon käsite. Hallitus sääntelee, sotkeutuu liiketoiminnan pyörittämiseen ja tekee asiat yrityksille vaikeammiksi eri tavoin. Makrotalouslukujen sijaan Templeton oli kiinnostunut yhteiskuntarakenteen kehittämisestä kohti markkinataloutta. Hän sijoitti maihin, jotka olivat menossa kohti yksilönvapauksia ja markkinataloutta suosivaa järjestelmää kohti. Hän vältti maita, joissa kehitys oli päinvastainen.

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen tuotti Templetonille mahdollisuuksia. Hän sijoitti ensimmäisten ulkomaalaisten joukossa Japaniin ja Etelä-Koreaan niiden markkinoiden vapauduttua vähitellen ulkomaisille toimijoille. Historia on osoittanut yhteiskuntajärjestelmien muuttuvan. Markkinoiden vapautuminen voi tuottaa aliarvostettuja sijoituskohteita, joiden tutkimiseen ei monilla ole halua. Kilpailun vähyys auttaa halpojen kohteiden huomaamisessa, joten valistuneen sijoittajan pitää olla tarkkana, kun maissa tapahtuu merkittäviä muutoksia vapaampien markkinoiden suuntaan.

Halpojen sijoituskohteiden löytyessä ulkomailta tulee selvittää miten hallinto sääntelee liiketoimintaa. Markkinatalouksissa toimivat yritykset voivat olla parempia sijoituskohteita, vaikka olisivat nykyhetken mittareilla laskettuina hintavampia kuin säännellyissä talouksissa. Hintakontrolli voi tuottaa tilanteen, jossa yritys ei pysty maksattamaan kasvavia kustannuksiaan asiakkailla. Palkat voivat kasvaa sääntelyn johdosta nopeammin tappaen yrityksen voitot. Kaikenlaiset verot ja veroluontoiset maksut, korruptio ja ilman ennakkovaroitusta tehtävät liiketoimintaa vahingoittavat päätökset voivat tuhota halvalta näyttävän sijoituskohteen tuotot. Templeton varoi tällaisia maita hintojen ollessa edullisiakin.

Ulkomaisiin osakkeisiin suoraan sijoittaminen vaatii enemmän kuin indeksirahastojen kautta tehtävät sijoitukset. Ne vaativat paikallisen kulttuurin, ihmisten, lakien ja yhteiskuntarakenteen tuntemisen. Paras tapa saavuttaa se on tutustua asioihin paikan päällä. Vain siten tietää miten laadukkaat mahdollisuudet ulkomaisilla yrityksillä on tehdä voittoa kotimarkkinoillaan. Templeton matkusteli ulkomailla paljon nuoresta lähtien. Hän matkusti Englannissa opiskelemansa ajan jälkeen läpi lähi-idän, Intiaan, Kiinaan ja Japaniin. Hän palasi sieltä kotiin Yhdysvaltoihin. Hän suosi vapauden lisäksi maita, joiden kansalaiset tekivät paljon töitä, kuten japanilaiset.

Friday, July 21, 2017

John Templeton, osakkeiden halpuudesta

John Templeton



”Nousumarkkinat syntyvät pessimismin aikana, nousevat epäilyksien, kypsyvät optimismin ja kuolevat euforian.”

Templetonin Templeton Growth Fundin ja Dow Jonesin tuotot vuosien 1962 ja 1981 välillä:

Templeton Growth Fund 15% vs Dow Jones 5.2%

Dow Jonesin tuotot eivät ehkä sisällä osinkoja, mutta ero Templetonin puolesta on merkittävä. Templeton oli sijoittajien Sulo Vilen, tarjoushaukka joka etsi halvinta mahdollista ostokohdetta. Todella halpoina sijoituskohteina hän piti osakkeita, joita myytiin maksimissaan noin 20%:lla todelliseen arvon verrattuna. Hän etsi parhaita sijoituskohteita suuren yleisön hylkimistä osakkeista. Hän oli yksi ensimmäisistä Yhdysvaltojen markkinoilla toimivista salkunhoitajista joka sijoitti rahastonsa varoja maan ulkopuolelle. Hän sijoitti ensimmäisten ulkomaalaisten joukossa mm. Japaniin ja etelä-Koreaan.

Hän uskoi ihmispsykologian ymmärtämisen auttavan sijoittajaa saamaan hyviä tuloksia. Hänestä oli tärkeää ymmärtää miksi sijoituskohteen hinta oli mikä oli. Sijoittajien motiivit ja heitä ohjaavat psykologiset tekijät auttoivat näkemään kannattiko halvalta näyttävää sijoituskohdetta ostaa vai johtuiko halpuus yrityksen liiketoiminnasta. Tämän selvittämisessä häntä auttoi historian tutkiminen.


Osakkeiden halpuudesta

Sijoittajan pitää yrittää ostaa osaketta matalimmalla hinnalla verrattuna sen arvoon. On yksi syy halpaan hintaan. Muut myyvät sitä. Markkinoiden keskimääräinen mielipide hinnasta näkyy pörssissä. Halvin mahdollinen hinta syntyy, kun markkinatoimijoiden mielipide osakkeesta on pelokkain. Sijoittaja tekee aina hyvän sijoituksen ostaessaan tulevaisuuden tuloksentekokykyä halvalla. Halpuuden havainnointi tuottaa tuplaedun eli suuremman turvamarginaalin ja pääoman kasvumahdollisuuden. Ostaminen ei ole helppoa muiden ollessa eri mieltä. Templeton sanoo: ”Sijoittaja tarvitsee luonteenlujuutta ostaakseen osakkeita, kun muut epätoivoisesti myyvät niitä ja myydäkseen, kun muut ostavat innokkaimmin saavuttaakseen suurimman mahdollisen palkinnon.” 

Erimielisyys ei ole hyvästä mikäli tosiasiat yrityksen tulevaisuuden tuloksentekokyvystä eivät puolla sitä. Sijoittajan pitää myös ymmärtää vastakkaisten mielipiteiden motiivit. Suurin osa ihmisistä kysyy mistä löytyy parhaimmat näkymät. Templeton kysyi mistä löytyvät huonoimmat näkymät etsiessään sijoituskohteita. Tämän jälkeen hän tutki tilannetta, jotta näki missä hänen odotuksensa tulevaisuuden tuloksentekokyvystä oli suhteessa positiivisin verrattuna muihin. 

Templeton uskoi, että pystyäkseen erottautumaan muiden mielipiteistä hänen täytyi erottaa itsensä fyysisestikin muista sijoittajista. Hän pärjäsi parhaiten sen jälkeen, kun muutti Bahamalle New Yorkista. Tämä pakotti hänet ajattelemaan eri tavoin kuin Wall Streetilla. Fyysinen etäisyys tarkoitti, että hän ei kuunnellut samoja esityksiä tai osallistunut muihin tapahtumiin kuin Wall Streetin analyytikot. Hänen oli pakko ajatella itse, koska siihen aikaan ei ollut samanlaisia viestintämahdollisuuksia kuin nykyään. 

Halpuus on suhteellinen käsite. Templetonista osake oli halpa, kun sen hinta oli alle puolet sen tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvosta. Templeton ei etsinyt sijoituskohteita vain edellämainitulla kriteerillä. Hän etsi halvinta mahdollisinta kohdetta eli suurinta mahdollista turvamarginaalia. Hän sijoitti rahansa aina siihen. Joskus kohteita oli useampia, joten hän hajautti silloin rahojaan. Halpuus on suhteellinen käsite, koska kukaan ei pysty määrittämään tarkkaa arvoa osakkeille. Templeton piti osaketta toista halvempana, kun osakkeen hinta oli toista puolet halvempi arvoon nähden. 

Suhteellisuus vaikuttaa eri liiketoimintojen vaatiessa erilaiset arvonmääritystavat. Suhteellisuus näkyy myös siinä, että sijoituskohteen pitäisi olla toimialansa kilpailijoita suhteessa halvempi.
Templetonista pelkkä halpuuden havaitseminen ei riitä ostopäätöksen tekemiseen. Sijoittajan pitää ymmärtää syyt siihen. Syitä voi olla monia ja niiden seuraus on muiden sijoittajien matalat odotukset tuloksentekokyvyn suhteen. Myymiseen voivat Templetonista olla syynä sodanpelko, tuloksentekokyvyn väliaikainen heikentyminen, markkinoiden tuottamat paniikit, epäseksikäs toimiala tai hetkellinen epäsuosio epämiellyttävien uutisten seurauksena. Sijoittajat kärsivät suurempina joukkoina negatiivisista harhoista estäen heitä näkemästä halpoja sijoituskohteita. Yhtenäisten harhojen huomaaminen voi tuottaa etulyöntiaseman ja saa ostettua halvalla. 

Templetonista suurin syy halpuudelle on lyhytnäköisyys. Ammattilaiset tarjoavat asiakkailleen näkemyksiään seuraavien kolmen kuukauden tai maksimissaan vuoden aikavälin kehitystä arvioiden. Seurauksena on lyhytnäköisyys mikä tuottaa pidemmälle katsoville sijoittajille halpoja kohteita. Tarinat kuulostavat älykkäiltä, mutta sotkevat sijoittajien ajatukset. Hintaheilahtelujen seuraaminen ja arvioiminen kasvattaa kaupankäyntimääriä ja epäsuosittujen kohteiden perustelematonta myyntiä. 

Arvonmääritys unohtuu hintaheilahtelujen hallitessa toimintaa. Syiden ymmärtäminen kasvattaa todennäköisyyksiä tehdä järkeviä sijoituspäätöksiä. Epäsuosion syyt ovat arvioitu usein oikein.
Kriisit tai niiden pelko tuovat sijoitusmahdollisuuksia. Välillä tulee hetkiä, kun sijoittajat liioittelevat mahdollisten kriisien vaikutuksia yritysten tuloksiin. Niiden mahdollisuuden tuoma epävarmuus pelottaa, vaikka se voi tarjota parhaat ostomahdollisuudet. Kriisit ovat usein vältettävissä. Vaikutukset ovat yleensä lyhytaikaiset ja odotettua pienemmät. Historian suurin päivittäinen kurssilaskukin Yhdysvalloissa saatiin äkkiä kuitattua vuonna 1987. Osakekurssit toipuivat pikavauhtia kriisiä edeltäville tasoille ja kurssinousu jatkui yli vuosikymmenen. Myyminen on tyypillinen reaktio ilman perusteitakin. Tilaisuudet pitäisi nähdä lahjoina. 

Ne tarjoavat pitkän aikavälin sijoittamiseen loistavat lähtökohdat. Toiminta laskumarkkinoiden ja paniikkien aikana kertoo Templetonista sijoittajasta eniten. Hänestä nousumarkkinoilla voi kuka tahansa tehdä rahaa. Ostaminen jyrkkien kurssilaskujen aikana vaatii enemmän kuin kykyä analysoida yritystä. Se vaatii rohkeutta ja luottamusta oikeassa olemiseen sekä etukäteen luotua suunnitelmaa. Templeton varautui tilanteisiin pitämällä toivomuslistaa liian korkealle hinnoitelluista laatuyritysten osakkeista. Hänellä oli laskumarkkinatilanteita varten alhaisin hinnoin luodut ostotoimeksiannot. Usein liian korkealle nousumarkkinoilla hinnoitellut yritykset vähentävät yliarvostustaan eikä ostopaikkoja synny aina edes laskumarkkinoilla.