Peter Lynch ja kolme ehtoa osakesijoittajalle

Lynchistä osakesijoittajan pitää läpäistä kolme ehtoa

Lynch ei suosittele osakesijoittamista kaikille. Jokaisen sijoittajan pitää kysyä itseltään kolme kysymystä joihin pitää saada myönteinen vastaus:

1. Omistanko asunnon?
2. Tarvitsenko sijoitettavia rahoja lähiaikona elämiseen?
3. Sopivatko luonteenpiirteeni ja ominaisuuteni osakesijoittamiseen?

Lynch näkee asunnon sijoituksena. Hän uskoo, että ihmiset käyttävät keskimäärin enemmän harkintaa sen ostamiseen kuin osakkeiden. Siksi he häviävät vähemmän rahaa kuin osakesijoittamisessa. Hän uskoo oman asunnon ostamisen olevan järkevää, poikkeuksena hän mainitsee hienot asuinalueet ja huonolle maalle rakennetut talot. Hän pitää asunnon hankintaa hyvänä vaihtoehtona velkavivun vuoksi. Oman pääoman tuotto on suurempi, koska tarvittavat pääomat ovat pienemmät. Velkavipu on hänestä vaarattomampi kuin velan käyttämisessä osakkeiden ostossa. Jälkimmäisessä velkavipu voi pyyhkäistä kaiken mennessään, mutta asunto-omistajalle käy niin harvoin.

Osakkeet sisältävät suurempia riskejä, kun niitä omistaa lyhyen ajan. Lynch menee niin pitkälle, että hän sanoo tämän tekevän sijoittajista surkeita. Hinnat heiluvat lyhyillä ajanjaksoilla ihmisten mieltymysten mukaan. Pidemmillä ne ovat Lynchista ennustettavia, koska hänestä hinnat muuttuvat tuloksentekokyvyn mukaan. Uskon hänen olevan tässä suunnilleen oikeassa, mutta sataprosenttisesti hinnat eivät liiku pitkälläkään ajanjaksolla eli vuosikymmenestä ylöspäin tulosten mukaan. Mikäli tarvitset sijoitettavia rahoja lähivuosina niin unohda sijoittaminen osakkeisiin, koska voit hävitä rahasi.

Lynchilla on pitkä lista osakesijoittajan tarvitsemista luonteenpiirteistä. Niitä ovat hänestä kohtuullinen älykkyysosamäärä, kärsivällisyys, kivunsietokyky, peräänantamattomuus, halu tehdä itsenäistä tutkimusta, kyky myöntää omat virheensä, kyky tehdä päätöksiä epätäydellisellä tiedolla, kyky jättää yleinen paniikki huomioimatta ja kyky pystyä vastustamaan perstuntumaa.
Lynchista parhaiden sijoittajien älykkyysosamäärä ylittää tyhmimmän kymmenen prosenttia, mutta on alle älykkäimmän kolme prosenttia. Hänestä todelliset nerot rakastavat liikaa teoreettisia pohdintoja ja tulevat petetyiksi markkinoiden toimiessa yksinkertaisemmin. Sijoittaminen ei Lynchista vaadi monimutkaisia matemaattisia kaavoja. Nerot voivat olla taipuvaisia käyttämään niitä, jotta he pystyvät perustelemaan itselleen mikä on järkevää.

Kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä osakesijoittajan ominaisuuksista. Monet pitävät itseään kärsivällisinä, kunnes he myyvät osakkeensa heti ensimmäisten huonojen uutisten seurauksena. He ovat myös valmiita lunastamaan pienet voitot. Suuri osa sijoittajista kuuluu tähän ryhmään. Sama koskee myös rahastosijoittajia. Lynchin Magellan rahaston tehdessä keskimääriin 29%:ia vuodessa sai keskimääräinen rahastoon sijoittaja vain 7%:ia vuosittaista tuottoa. Heilunta on kärsivällisen sijoittajan ystävä ja tavallisen sijoittajan vihollinen.

Sijoittaja tarvitsee kivunsietokykyä, koska hinnat heiluvat. Sellaista sijoittajaa ei löydy, jonka sijoitukset menisivät vain ylöspäin. Sijoittajat kärsivät tappioita. Lynchista sijoittajalle riittää, kun hän on oikeassa noin puolissa sijoituksistaan. Sijoittaja voi hävitä vain sata prosenttia, mutta voitot voivat olla suuremmat. Onnistuneetkin sijoitukset voivat käydä tappiolla, joten niitä on pakko sietää. Sijoittaja tarvitsee kivunsietokykyä myös siksi, että hänen täytyy olla valmis myöntämään omat virheensä pienentääkseen tappioitaan. Myöntäminen on pakko tehdä, kun sijoituskohteen taloudellisissa lähtökohdissa tapahtuu odottamattomia muutoksia väärään suuntaan. Virheiden myöntäminen aiheuttaa epämiellyttäviä väristyksiä, mutta ne täytyy kärsiä.

Mikään sijoittamisessa ei ole yhtä varmaa kuin epävarmuus. Jokainen sijoituspäätös on tehty epävarman tulevaisuuden alla. Sataprosenttisella varmuudella luvatut sijoitustuotot ovat aina valehtelua. Lähes sataprosenttiseen varmuuteen voi sijoittaja päästä yksittäistapauksissa, mutta prosentuaaliset tuotot ovat silloin pienet. Tämä koskee erityisesti osakearbitraasia. Sijoittajan pitää myös pystyä jättämään perstuntuman tuottamat johtopäätökset huomioimatta. Lynchista tämä koskee voittoja tuovien yritysten osakkeita, jotka ovat nousseet enemmän kuin sijoittaja osasi odottaa. Niitä ei hänestä pidä myydä mikäli yrityksen liiketoiminta ei ole muuttunut huonompaan suuntaan.