Showing posts with label Yksinkertaisuus. Show all posts
Showing posts with label Yksinkertaisuus. Show all posts

Sunday, August 27, 2017

John Boglen kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen

Boglen kymmenen sääntöä sijoitusmenestykseen

Kirjassaan The Clash of Cultures Bogle listaa hänen kymmenen sääntöään menestyksekkääseen sijoittamiseen. Ne ovat seuraavat:
  1. Paluu kohti keskinkertaisuutta. (Reversion to the mean)
  2. Aika on ystäväsi, herätteet vihollisesi.
  3. Osta oikein, pidä tiukasti kiinni.
  4. Omaa realistiset odotukset.
  5. Unohda neula, osta heinäsuopa.
  6. Minimoi välistävetäjän osuus.
  7. Et voi paeta riskiä.
  8. Varo viimeisen sodan sotimista.
  9. Siili pieksee ketun.
  10. Pidä kurssisi.

Ensimmäinen sääntö sanoo, että älä osta eilisen menestyjää valitessasi huomisen pärjääjää. Bogle uskoo viimeisten vuosien menestyjien palaavan kohti keskinkertaisuutta. Hän uskoo osakemarkkinoiden tuottojen siirtyvän kohti keskimääräistä historiallista tuottotasoa hintojen heiluessa keskiarvotuottojen molemmin puolin. Toisin sanoen, hän uskoo osakkeiden todellisen arvon eli yritysten kassavirtojen nykyarvon määrittävän osakkeiden hintoja pitkällä aikavälillä. Hän uskoo arvon kasvavan suunnilleen samaa vauhtia läpi vuosikymmenien.

Toinen sääntö kertoo kärsivällisyydestä. Korkoa korolle ilmiö alkaa tuottamaan hitaasti, mutta sen aikaansaamia tuottoja ei voi estää. Tuotot tuhoutuvat, kun heräteostokset ja -myynnit tuhoavat sijoitusten arvoa. Keskimääräinen sijoittaja ei pääse lähelle keskiarvotuottoja, koska hän tekee liikaa kauppaa. Kaupankäynti tulee kalliiksi eikä sijoituksen vaihtaminen onnistu niin usein kuin sijoittajat uskovat. Bogle uskoo päätösten määrän vähentävän keskimääräistä laatua. Yksi hyvä päätös on hänestä vaikea ja useamman hyvän päätöksen tekeminen lähes mahdotonta.

Kolmas sääntö keskittyy oikeaan allokaatioon. Osakkeiden hän uskoo tuottavan pääoman ja tulojen kasvua ja joukkovelkakirjojen säilyttävän nykyiset tulot ja pääomat. Sijoittajan saadessa osakkeiden ja joukkovelkakirjojen suhteet kohdilleen, tulee ne tasapainottaa tasaisin väliajoin. Suhteiden miettiminen tulee aloittaa 50/50 jakaumasta ja osakepainoa voi nostaa mikäli on paljon aikaa, sijoitetut pääomat ovat kohtuulliset tuloihin verrattuna, nykytuloille on vähän tarvetta ja pystyy pitämään päänsä kylmänä hintojen laskiessa. Vanhetessa on laskettava osakkeiden määrää.

Neljäs sääntö sanoo, että osakemarkkinat tuottavat keskimäärin historiallisen tuloskasvun ja osinkoprosentin verran. Tuotto-odotuksia ei pidä muuttaa osakehintojen liikkeiden suunnan yleisen mielipiteen mukaan. Markkinoilla suurin osa sijoittajista muuttaa mieltään hintojen mukaan. Tämä vie hintoja pitkiäkin ajanjaksoja väärään suuntaan. Bogle on selvittänyt kaavan odotettavissa oleviin tuottoihin. Sitä ei pidä unohtaa, tapahtuu markkinoilla mitä vaan.

Viides sääntö suosittelee ostamaan indeksirahastoja yksittäisten osakkeiden, aktiivisten rahastojen tai joukkovelkakirjojen sijaan. Markkinariski on olemassa. Vain indeksirahastot tarjoavat tarpeeksi hajautusta. Kuudes sääntö käskee minimoimaan välistävetäjien aiheuttamat kustannukset. Sijoittaja ei tarvitse muita vaihtoehtoja kuin indeksirahastot, joissa on pienimmät kulut. Sijoittajat tekevät yhtenä joukkona yhtä paljon keskimäärin voittoa kuin markkinaindeksit, kun kuluja ei lasketa. Ne mukaanlukien kyseessä on miinussummapeli, jossa keskimääräinen pelaaja häviää kulujen verran.

Seitsemäs sääntö sanoo, että riskittömiä sijoituksia ei ole. Boglesta sijoittaja joutuu valitsemaan lähinnä sen mitkä riskit häntä koskevat. Laittamalla rahat säästötilille ei riskeeraa niiden nimellisarvoa, mutta todellisuudessa niiden arvo heikkenee pitkällä aikavälillä. On todennäköistä ettei sijoittaja pääse varallisuustavoitteeseen pitämällä rahansa säästötilillä. Bogle sanoo hyvin hajautetetun salkun tarjoavan uskomatonta varallisuuden kasvua pitkällä aikavälillä. Yritysten varallisuus ja tulokset kasvavat niiden sijoittaessa voittonsa liiketoimintaansa.

Kahdeksas sääntö sanoo, että liian suuri osa sijoittajista tekee päätöksensä lähimenneisyyden perusteella. Sijoittajat huolehtivat kohonneesta inflaatiosta, kun siitä on tullut yleisesti hyväksytty syy pelätä. Tällöin korkea inflaatio on yleensä jo laskemassa. Sijoittajat tekevät päätöksensä myydä yleensä vasta suurimman kurssilaskun jälkeen. Bogle sanoo ettei lähimenneisyyttä kannata hyljeksiä, mutta nykyiset sijoitustrendit eivät kestä yleensä kauan.

Yhdeksäs sääntö sanoo ketun tietävän monta asiaa, mutta siilin tietävän yhden loistoasian. Kettu kuvaa rahoituslaitosta, jossa työskentelee monia asioita osaavia tai monimutkaisiin markkinoihin tai strategioihin uskovia ammattilaisia. Siili kuvaa rahoituslaitosta missä uskotaan yhteen yksinkertaiseen asiaan: Pitkäaikainen sijoitusmenestys perustuu yksinkertaisuuteen. Rahoitusmaailman ketut perustelevat olemassaoloaan väittäen, että sijoittaja pärjää vain heidän markkinoiden asiantuntemuksellaan ja ymmärryksellään. Heidän apunsa maksaa liikaa. Siili uskoo strategiansa olevansa menestyksekäs, koska se on yksinkertainen ja sillä on matalat kustannukset.

Kymmenes sääntö sanoo ettei sijoittaminen ole helppoa. Se vaatii kurinalaisuutta, kärsivällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Se vaatii sijoittajan toteuttavan itselleen sijoittamista varten luotuja sääntöjä. Hän ei usko suuriin salaisuuksiin tai indeksirahastosijoittamista monimutkaisempiin strategioihin vaan sijoittaa vuodesta toiseen tähän ideaan. Vaikka se ei ole ehkä paras strategia niin huonompia vaihtoehtoja on lukemattomia. Sijoittajan pitää yrittää välttää turhat houkutukset ja pitää kurssinsa sanoo Bogle.

Tuesday, May 30, 2017

Charlie Mungerin ajattelumallikehikko, yksinkertaisuus, inversio ja syklit

Yksinkertaisuus

”Kaikki asiat pitäisi yksinkertaistaa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ei pidemmälle” sanoi Einstein. Meillä on yksinkertaisten ideoiden järjestelmä. Ideamme eivät ole levinneet nopeasti, koska ne ovat liian yksinkertaisia. Ammattilaiset eivät pysty perustelemaan olemassaoloaan mikäli heillä ei ole muuta annettavaa.” -Charlie Munger BBC:llä 2009. Suurimmalle osalle sijoittajista on järkevintä laittaa ylimääräiset rahansa ajallisesti hajauttaen mahdollisimman pienikuluisiin indeksirahastoihin. Tämä yksinkertainen tosiasia tuhoaisi suurimman osan sijoittamiseen liittyvistä yrityksistä ja jättäisi suurimman osan ammattilaisista työttömiksi. 

Yksinkertaistamisessa voi mennä liian pitkälle ja se tuottaa ongelmia. Yksittäisten tunnuslukujen, kuten P/E-lukujen käyttö ei toimi sijoituskohteiden arvonmäärityksessä. Siksi Berkshiren toimijat käyttävät enimmäkseen odotettavissa olevia kassavirtoja oman pääoman tuoton kautta ja niiden todennäköisyyksiä arvonmäärityksessä. Lisäksi Berkshire käyttää omistajan voittoja määritellessään tulevia kassavirtoja. Suuri turvamarginaali kuuluu myös sijoitusprosessiin. Kaikkia liiketoimintoja ei voi arvostaa samoin, joten sijoittajalla pitää olla useampia tapoja arvonmäärityksessä. Tätä yksinkertaisemmaksi ei sijoitusmenetelmiä voi viedä.

Päinvastoin kääntyminen eli inversio

Mungerista yksi parhoista tavoista oppia on miettiä muiden tekemiä typeryyksiä ja niiden syitä. Hänestä yksi suurimmista Berkshiren menestyksen salaisuuksista on se, että hän ja Buffett ovat tehneet muita vähemmän typeryyksiä. Muiden typeryyksien havainnoiminen ei riitä vaan sinun täytyy ajatella mitkä niistä todennäköisimmin voisit itse tehdä. Sinun pitää myös kehittää sijoitusmenetelmiäsi suuntaan, jossa vältyt todennäköisimmin suurimmilta virheiltä. Yksi suurimmista virheistä mitä sijoittaja voi tehdä on kärsiä ideologioista, jotka saavat tekijät tekemään typeriä johtopäätöksiä. Näistä hyvä esimerkki oli talousnobelisti Paul Krugmanin toteamus ”markkinat eivät koskaan toivu tästä” Donald Trumpin vaalivoiton jälkeen. 

Sijoittajalle tärkeintä ei ole ymmärtää mitä hän voi voittaa vaan käänteisesti ajatellen hänen tulee kysyä mitä en voi hävitä. Sijoittajan tarve myydä markkinaheilahtelujen vuoksi häviää, kun hän sijoittaa vain ne rahat, jotka hän voi hävitä. Heilahteluista tulee sijoittajan ystävä vihollisen sijaan. Lisäksi sinun pitää joka kerta miettiä mitkä ovat ne pieleen menneet asiat, joita et ole huomannut. Yritä jatkuvasti kumota parhaat ideasi, koska olet sijoittanut niihin eniten henkistä pääomaa mikä tuottaa suurimmat vahingot epäonnistuessasi. Yksi tapa kumota parhaat ideat on katsoa ovatko sijoituskohteillesi arvioimasi kassavirrat olleet pienempiä kuin oletit.



Syklit

Sijoittajan pitää ymmärtää syklejä. Syklit voidaan jakaa lyhyisiin, keskipitkiin ja pitkiin. Eri sijoittajat määrittelevät syklit eri tavoin pituuden mukaan. Pitkäaikaisen sijoittajan, kuten Mungerin ei tarvitse huolehtia kuin keskipitkistä ja pitkistä sykleistä. Keskipitkät syklit voi määritellä vähintään muutaman vuoden mittaisiksi ja pitkät syklit kestävät vuosikymmeniä. Pitkistä sykleistä lisää Ray Daliota käsittelevässä luvussa.

Keskipitkä liiketoimintasykli kestää keskimäärin 4-8 vuotta. Tämä tarkoittaa, että toimialan liiketoiminnan pohjakosketus liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen tulee syklin alussa ja huippuhetket ennen uutta pohjakosketusta. Yleensä uusi pohja on korkeammalla kuin syklin alussa. Sijoittajan täytyy ymmärtää syklejä, jotta hän saa tarkemman tuloksen analysoidessaan yritystä. Analyysin lopputulos vääristyy mikäli sijoittaja olettaa liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun jatkuvan yhtä nopeasti kuin pohjalta huipulle tapahtunut kasvu. Sijoittaja saa tarkemman lopputuloksen, kun hän tarkastelee kahden eri syklin tuloksia samoista syklien kohdista.

Lisäksi jokaisella ihmisellä on oma päiväsyklinsä, jossa on pohjat ja huiput. Tätä kannattaa ajatella hetkillä, jolloin tekee päätöksensä tai yritystutkimuksensa. Niiden tekoa kannattaa välttää hetkinä, jolloin on syklin pohjilla. Jokainen tietää itse vireystilansa. Keskimäärin parhaat hetket ovat 2-4 tuntia heräämisen jälkeen. Itselläni nämä hetket ovat puolenpäivän molemmin puolin eli keskimäärin 2-4 tuntia heräämisestä.

Tuesday, March 14, 2017

Warren Buffett

Warren Buffett

”Jos kirjoittaisin kirjan sijoittamisesta niin kukaan ei uskoisi sen olevan minun tekemäni, koska se olisi niin lyhyt.”

Warren Buffett on ehkä kaikkien aikojen paras sijoittaja. Hänen johtamansa Berkshire Hathaway on tuottanut omalle pääomalleen tuottoa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana (1965-2015) keskimäärin 19.2%:ia. Samassa ajassa S&P500-indeksin tuotto on ollut keskimäärin 9.7%:ia. Todellisuudessa hänen henkilökohtaiset vuosittaiset tuottonsa ovat suuremmat, koska ennen Berkshireä hänellä oli oma sijoitusyrityksensä Buffett Partnership, jonka tuotot olivat keskimäärin 30%:ia vuodessa. Joudun käyttämään sanaa ”ehkä”, koska monilta sijoittajilta löytyy parempia keskimääräisiä tuottoja usealta vuosikymmeneltä, mutta ei yhtä pitkältä ajanjaksolta. Tietyn pisteen jälkeen suurten numeroiden laki vaikuttaa keskimääräisiin tuottoihin niitä pienentäen, joten lukuja on vaikea verrata. 

Buffett on varmasti yksi kaikkien aikojen parhaista, joten hänen ansioitaan ei voi vähätellä.
Hänestä on kirjoitettu sijoittajana enemmän kuin kenestäkään muusta. Monet ovat yrittäneet löytää hänen menestyksensä salaisuutta. Todellisuudessa syitä on niin monta, että harva on löytänyt niistä kaikkia. En itsekään kuulu tähän ryhmään. Hän on lahjakas, mutta se on vain yksi syy. En ala arvailemaan kaikkia syitä, mutta otan pari vähemmän ymmärrettyä esille. Ensimmäinen on, että hän on käyttänyt laatuaikaa liiketoiminnan ja sijoittamisen ymmärtämiseen ehkä enemmän kuin muut. Toinen syy on, että hänen laatuaikansa on vietetty ympäristössä joka on taannut maksimaalisen keskittymisen olennaiseen. 

Buffett on tunnettu siitä, että hän on käyttänyt kuutisen tuntia päivästään liiketoiminnan opiskeluun nuoresta lähtien. Hänen voi laskea käyttäneen elämästään noin 100 000 tuntia seitsemän vuosikymmenen aikana. Tällaisia tuntimääriä ei löydy maailmasta monelta muulta, kun puhutaan sijoittamisesta. Hän on viettänyt suurimman tästä ajasta joko toimistollaan tai kotonaan omassa huoneessaan. Molemmat paikat ovat olleet vähähäiriöisiä, joten hän on saanut keskittyä liiketoiminnan opiskeluun ja ymmärtämiseen. Tämän ajan hyödyt ovat kiistattomat ja hän on saanut jalostettua lahjakkuutensa tuotoiksi paremmin kuin muut sijoittajat. 

Warren Buffettin merkittävimpänä oivalluksena voi pitää pysyvää kilpailuetua ja sen hyödyntämistä sijoitustoiminnassa. Buffett on pystynyt luomaan menetelmän, jonka avulla hän pystyy tunnistamaan pysyvän kilpailuedun tutkimalla yrityksen tilinpäätöstietoja pidemmältä ajanjaksolta. Lisäksi pysyvää kilpailuetua voi etsiä ilman tilinpäätöstietojen tutkimista. Tähän asiaan keskityn Buffettin partneri Charlie Mungeria koskevassa luvussa. 

Buffett on pystynyt yksinkertaistamaan monimutkaisia sijoittamisen käsitteitä tehden asioista helpommin ymmärrettäviä. Hänen haastatteluistaan voi saada enemmän irti muutamassa tunnissa kuin kallispalkkaisilta sijoitusneuvojilta koskaan. Suosittelen tutustumista Youtuben ihmeelliseen maailmaan. Hän on lähes täydellinen sijoittaja, mutta hänkin tekee virheitä. Toinen tapa tutustua hänen ajattelustaan on lukea hänen vuosittaisia kirjeitään yrityksensä osakkeenomistajille. Niissä on paljon hyödyllistä asiaa.