Jim Rogers @Reuters 2011

Haastattelun voit katsoa täältä.

Muistiinpanot:

Mikä on näkemyksesi määrällisestä elvyttämisestä QE:stä?

Se ei ole hyväksi maailmalle tai USA:lle. Hinnat nousevat: koulutus, tietullit, taksit, ruoka ja vakuutukset kallistuvat. Inflaation laskemiseen käytetään petollisia lukuja. 20-40%:ia tulee asumisesta. Kun sen hinta nousi, sitä ei laskettu, kun se laski se laskettiin. Monet ovat yrittäneet historiassa halpuuttaa valuuttojaan. Se ei ole koskaan onnistunut pitkällä aikavälillä. Joskus se toimii lyhyellä. Velankasvatus ei toimi kauan. Keskuspankki keskittyy parin vuodeen ajanjaksoon, minä en. Suuri inflaatio on johtanut sosiaaliseen levottomuuteen, kriiseihin ja sotiin.

Miten näet nyt Aasian?

Suurimmat velkojat ovat siellä. Kiina, Japani, Korea, Taiwan, Hong Kong ja Singapore. Aasiassa kaikki työskentelevät ahkerasti. He säästävä ja sijoittavat suuren osan tuloistaan työskennellen tulevaisuutta varten. Vauraus syntyy säästämisestä ja sijoittamisesta. Kuluttaa voi myöhemmin. Infrastruktuuriin eli teihin, sähköverkkoihin, jne pitää tehdä ensin, jotta kuluttaminen tulee halvemmaksi. Vauraus on aina luotu siten. Lännessä tilanne oli sama nuoruudessani, mutta nyt kaikki on toisin omien havaintojeni mukaan. Kiinassa on näkemykseni mukaan kiinteistökupla itärannikon suurissa kaupungeissa. Sen puhkeaminen ei romahduta Kiinan taloutta. Kyse on hintakuplasta. Meillä USA:ssa oli 2008 velkakupla. Kiinteistösijoittajien konkurssit eivät romahduta taloutta.

Syyttävätkö poliitikot Kiinaa USA:n ongelmista turhaan?

Poliitikot syyttävät vaikeuksista aina kolmea ryhmää: Ulkomaalaisia, koska he eivät äänestä ja ovat erilaisia, pankkiireja, joista kukaan ei pidä ongelmien ilmestyessä, lisäksi toimittajia, koska jos toimittajat eivät kirjoittaisi ongelmista niitä ei olisi. Näin on tapahtunut tuhansia vuosia. Kiinan syyttäminen ei ratkaise maamme ongelmia.

Mitä mieltä olet Britanniasta?

Heillä on ollut paha vaihtotaseen vaje jo 25 vuotta. Se pahenee. Kaksi asiaa on kannattanut Britanniaa, Pohjanmeren öljy ja Lontoon finanssikeskus. Molemmat lähteet ovat ehtymässä. Uusi hallitus yrittää ratkaista vajetta, mutta se ei onnistu, koska velat ovat valtavat.

Miten näet hyödykkeet?

Niiden hinnat nousevat vielä pitkään, koska niistä on vajetta. Ne suojaavat myös rahanpainamiselta. Ne ovat vähemmän huono ratkaisu huonosso tilanteessa. En tykkää ostaa kultaa, koska se on kaikkien aikojen huipussaan. Ostan mieluummin hopeaa joka on 40%:ia huipustaan. Uskon enemmän maataloushyödykkeisiin kuin moniin muihi n asioihin. Maanviljelystä tulee yksi mielenkiintoisimmista ammateista seuraaviksi 20-30:ksi vuodeksi. Uskon hyödykkeiden hintojan nousevan paljon korkeammalle 10 vuoden sisään. Lopulta ne aiheuttavat samanlaisen hyödykekuplan kuin internetosakkeet viime vuosituhannen lopussa. Omistan hyödykkeitä luomani hyödykeindeksin kautta.

Uskotko uuden likviditeettikriisin tulevan?

2008 oli velkakriisi eikä likviditeettikriisi. Keskuspankki yritti tehdä siitä likviditeettikriisin. AIG ja Lehman Brothers olivat menossa konkurssiin. Seurauksena tuli keinotekoinen pakko myydä kaikki omaisuus. Kriisejä tulee lisää. 4-6:n vuoden välein taloutemme hidastuu. Uusi kriisi tulee sitä myötä. Hallitus ja keskuspankki yrittävät viivyttää ongelmien tuloa niiden ratkaisemisen sijaan. Ongelmien iskiessä kaikki keinot on käytetty. Seuraavasta kriisistä tulee siksi pahempi.

Mitkä ovat tämän päivän uhkat ja mahdollisuudet?

Maanviljely on suurin mahdollisuus. Finanssikeskukset ovat usein hallinneet taloutta pitkään. Todellisten tuotteiden tuottajat ovat myös olleet välillä pitkään johdossa. Raha puhui viimeiset 30 vuotta, mutta asiat ovat muuttumassa. 1950, 1960 ja 1970 luvuilla Wall Street ja Lontoo olivat takapajuloita. Vain idioottipojat menivät Wall Streetille. Professorini sanoi minulle 60-luvun puolivälissä ”Täällä ei ole ketään kaltaistasi joka puhuu sijoittamisesta.” Nyt rahamiesten valta on ohi ja todellisten tuotteiden tuottajamaat, kuten Kanada tulevat pärjäämään. Suurimpana riskinä pidän rahanpainamista.