Showing posts with label Jim Rogers. Show all posts
Showing posts with label Jim Rogers. Show all posts

Thursday, August 17, 2017

Jim Rogersin virheet, yhteenveto

Virheet

Ajatteluvirheitä häneltä löytyy ja kyse on ennen kaikkea uskosta siihen, että velka on vihoviimeinen asia kansakuntien ja yksityishenkilöiden taloudelliselle hyvinvoinnille. Asia ei ole yksinkertainen. Rogers muistaa kertoa kuinka paljon hän on tehnyt virheitä, mutta yksityiskohtia hän ei ole kertonut. Hän puhuu usein, että hän sijoittaa aina pari vuotta liian aikaisin. Yksityiskohtia löytyy vain vuodelta 1970, kun hän hävisi kaikki rahansa myymällä kuuden eri yhtiön osakkeita lyhyeksi. 

Velka ei itsessään ole paha tai hyvä, vaikka Rogers näkee sen pahana. Hän jaksaa puhua kuinka velka tulee murskaamaan lähiaikoina Yhdysvallat. Tätä virttä hän on veisannut ainakin kymmenen vuotta. Hän oli lähes oikeassa, mutta näin ei käynyt. Velkavaikeuksien selvittämisen jälkeen hän on jatkanut samaa laulua. Tällä kertaa hän on huolissaan rahanpainamisesta. Toki liiallinen velka ja rahanpainaminen tuhoavat todennäköisesti yksilöt ja kansakunnat. Järkevä velanotto ei tuhoa ketään. Dalio puhuu rahanpainamisesta osana talouden tervehdyttämistä, kun velkoja on maksettava takaisin, koska keskuspankkeja lukuunottamatta muut toimijat eivät voi kasvattaa velkojaan. Rogers on uskonut Yhdysvaltojen romahtavan velkojen vuoksi, mutta tämä ajattelu on väärässä. Näin voi käydä pitkällä aikavälillä, mutta niin tuskin käy edes keskipitkällä.

Vuonna 1970 Rogers oli varma, että osakemarkkinat tulevat romahtamaan, joten hän osti rahoillaan myyntioptioita. Optiot rajoittivat hänen tappionsa, mutta mahdollistivat vipuvoiman käytön mikäli markkinat romahtaisivat. Viiden kuukauden päästä markkinat romahtivat ja hän teki suuren määrän rahaa. Hän myi myyntioptionsa ja kolminkertaisti rahansa. Tämä sai hänet luulemaan, että hän tiesi mitä oli tekemässä. Markkinat nousivat myynnin jälkeen pari kuukautta. Rogers odotti sen ajan tilaisuutta tehdä rahaa romahduksella ja hän päätti myydä lyhyeksi kuuden yrityksen osakkeita. Uutta romahdusta ei tullut ja Rogers hävisi kaikki rahansa, koska hänellä ei ollut rahaa vakuuksiin. Hän joutui kuittaamaan tappionsa ostamalla myymänsä osakkeet. Seuraavien parin, kolmen vuoden aikana kaikki yritykset menivät konkurssiin ja jälkikäteen Rogersin voi sanoa olleen oikeassa, mutta hän hävisi silti rahansa. Kokemus opetti hänelle kuinka vähän hän ymmärsi.



Yhteenveto

Rogers uskoo vahvasti hyödykesijoittamiseen ja Kiinan olevan seuraava maailmanmahti. Hyödykesijoittaminen ei hänestä ole vaikeampaa tai sisällä enemmän riskejä kuin muut sijoitusmuodot. Hän uskoo hyödykkeiden toimivan suojana osakemarkkinoiden laskuja ja inflaatiota vastaan. Viimeiset puolivuosisataa ovat toimineet jonkinlaisina todisteina. Tästä väitteestä hyötyminen ei ole helppoa, koska se vaatii paljon pääomia. Sijoittamalla hyödykeindekseihin vähemmän varallisuutta omistava joutuu uskomaan energian hinnan nousevan, kuten muutkin hyödykkeet inflaation ja osakkeiden kurssilaskun iskiessä.

Rogers uskoo vahvasti itä-Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Länsimaiden valta alkaa pikkuhiljaa seuraavina vuosikymmeninä hiipumaan. Muitakin ehdokkaita maailmanvaltiaiksi on, kuten Intia tai Venäjä, mutta Rogersista todennäköisin on Kiinan valta-asema. Kiinakin tulee kokemaan monia vaikeita aikoja ennen valta-asemaansa, mutta Rogers uskoo kiinalaisten pystyvän selvittämään ne. Hänestä maassa on maailman parhaat kapitalistit. Suurimmat ongelmat hän näkee ympäristön saastumisessa.

Tuesday, August 15, 2017

Jim Rogers, hajauttamisesta, riskeistä ja inflaatiosta

Riskeistä ja hajauttamisesta

Riskeihin suhtautumisesta Rogers on kertonut enemmän, mutta hajauttamisesta hän ei ole puhunut paljon. Riskeistä suurimpana hän pitää sitä ettei sijoittaja tiedä mitä tekee. Suuret tappiot ovat todennäköisimmillään, kun sijoittaja turvautuu muihin, ei ota selvää asioista tai kuvittelee sen olevan riskitöntä, koska on nousukaudella tehnyt vahingossa suuret voitot. Lisäksi hän sanoo, että riskejä vähentääkseen kannattaa sijoittaa vain siihen minkä pystyy heti myymään ja hyvätaseisiin yrityksiin. Hyödykesijoittamisen hän olettaa tasaavan riskejä. Hajauttamisesta Rogers sanoo lähinnä, että sijoittajan kannattaa keskittää aikansa ja energiansa siihen missä on hyvä. Rogers sanoo, että hän ei ota koskaan riskejä rahojensa suhteen, mutta tämä pitää tulkita siten, että hän ottaa riskejä, kun mahdolliset palkinnot ovat todennäköisesti menetyksiä paljon suuremmat.

Sijoittaja ei voi toimia vuosikymmeniä menestyksekkäästi tietämättä mitä on tekemässä. Lähes kaikki tekevät nousumarkkinoilla rahaa, mutta häviävät laskumarkkinoilla enemmän. Yhdysvalloissa merkittävä osa ihmisistä sijoittaa, vaikka heillä ei ole aavistustakaan markkinoiden toiminnasta ja kuinka on järkevää sijoittaa. Sama joukko odottaa rikastuvansa nopeasti. Ennen pitkää he häviävät rahansa. Lääkkeeksi hän ehdottaa asioiden selvittämistä. Vain ymmärtämällä mitä tekee voi tehdä rahaa pidemmällä aikavälillä. Lisäksi Rogersista on syytä seurata ovatko aiemmin sijoituskohteesta tehdyt johtopäätökset voimassa nykyään.

Sijoittajan riskit ovat suurimmillaan onnistumisien jälkeen. On todennäköisintä, että ne tapahtuvat nousumarkkinoiden ollessa loppumaisillaan. Onnistumiset saavat sijoittajat luulemaan heidän olevan erityisiä, älykkäitä, muita parempia ja uskomaan markkinoilla menestymisen helppouteen. Rogers teki tuoreena sijoittajana saman virheen. Rogersista onnistumisen jälkeen on viisainta olla pois markkinoilta. Se kasvattaa hänestä pitkällä aikavälillä tuottoja vähentäen riskejä.

Hyödykkeet hän näkee hyvän sijoituskohteen lisäksi tapana suojautua osakemarkkinoiden laskulta ja käsistä lähteneeltä inflaatiolta sijoittajan tietäessä mitä tekee. Rogers kertoo, että vaikka hyödykkeet nähdään riskisempinä sijoituskohteinta kuin osakkeet niin niiden hintaheilahtelut ovat olleet hieman Yhdysvaltojen suuria pörssejä pienemmät. Lisäksi hän muistuttaa, että hyödykkeiden hinnat menevät harvoin nollille ja osakesijottamisessa voi hävitä kaiken pääoman. Yalen tutkimus hyödykkeistä kertoo myös ettei ole ehkä viisasta korvata hyödykesijoituksia niiden tuottajien osakkeita ostamalla. Sen mukaan hyödykkeiden hinnat olivat vuosien 1962-2003 välillä nousseet kolme kertaa enemmän kuin niitä tuottavien yritysten osakkeet.

Rogersista suuria tuottoja haluavien sijoittajien kannattaa välttää hajauttamista. Hänestä meklarit suosittelevat asiakkailleen hajauttamista, koska he haluavat suojata itseään. Rogersista kymmentä osaketta ostaessa voi olettaa saavansa lopputulokseksi, että osa sijoituksista on hyviä, osa huonoja ja loput keskinkertaisia. Hänestä näin toimien voi pärjätä kohtuullisesti, mutta siten ei rikastu. Hänestä rikastua voi keskittämällä voimavaransa muutamaan asiaan, mutta silloin pitää olla oikeassa olemisesta varma tai häviää rahansa.


Inflaatio
Rogers pitää hyödykkeisiin sijoittamista parhaana tapana huolehtia inflaatiosta. Hän viittaa Yalen tutkimukseen hyödykkeistä. Siinä on tutkittu hyödykekoria, jossa 36:lla eri hyödykefutuurilla on ollut yhtäläinen painoarvo ajanjaksolla heinäkuun alku 1959 – heinäkuun alku 2003. Merkittävä asia tutkimuksessa on myös se, että hyödykkeiden käteiskaupat eivät ole tuottaneet kuten futuurit. Lisäksi on mainittava, että vastaavaa hyödykekoria ei ole myynnissä vaan vastaavat tuotot saadakseen olisi sijoittajan pitänyt ostaa itsenäisesti kaikkia myynnissä olleita hyödykefutuureja. Toisin sanoen, seuraavissa kappaleissa esiintyvät tosiasiat inflaatiolta suojautumisesta hyödykefutuureilla pätevät edellämainitussa tulevaisuuden vastatessa menneisyyttä.

Rogers näkee hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan epätasapainon inflaation syynä. Epätasapainon syntyminen voi olla seurausta keskuspankkien rahanpainamisesta. Hyödykkeiden kysyntä voi kasvaa sen aikana nopeammin kuin tuotanto mikä kasvattaa epätasapainoa. Rogersista suurin osa kansasta ei huomaa inflaatiota ennen kuin suurin osa kustannuksista on siirtynyt heille kohonneiden hyödykehintojen seurauksena. Hän uskoo hyödykefutuureihin sijoittamisen suojaavan inflaatiolta. Yalen tutkimus tukee tätä väitettä. 

Hyödykefutuureihin sijoittaminen suojaa paremmin kuin keskimäärin sijoittaminen osakkeisiin tai joukkovelkakirjoihin. Yksittäiset osakkeet ja velkakirjat voivat toimia inflaation aikana hyödykefutuureihin sijoittamista paremmin. Hyödykkeiden menestykseen inflaation aikana on ainakin kaksi syytä. Ensiksi, koska hyödykefutuurit edustavat panostusta tuleviin hyödykehintoihin, ne ovat suoraan kytköksissä inflaation osatekijöihin. Toiseksi, koska futuurien hinnat sisältävät tietoa hyödykkeiden tulevaisuuden hintatrendeistä, ne nousevat ja laskevat inflaation osatekijöiden odottamattomien poikkeamien mukaan. 

Samasta tutkimuksesta selviää, että tutkimuksessa käytetyn hyödykekorin korrelaatio on vahvimmillaan inflaation kanssa pidemmillä aikaväleillä. Viidenkin vuoden aikavälillä se on vain hieman yli 40%:ia. Toisin sanoen, vastaavuus on niin heikko, että on vaikea tajuta milloin sijoittaa hyödykkeisiin mikäli odottaa inflaation iskevän. Hyödykesijoittamisen voi nähdä suojautumisena inflaatiolta. Rogersin ja Yalen tutkimuksen antamilla tiedoilla näen sen liian vaikeaksi sijoittajalle mikäli hän ei ole valmis laittamaan rahojaan markkinoilla oleviin hyödykeindekseihin. En tiedä kuinka hyvin ne suojaavat inflaatiolta eikä Rogersinkaan tuottama tieto kerro siitä paljoa.

Sunday, August 13, 2017

Jim Rogers ja Kiina

Kiina

Rogers uskoo Kiinan olevan maailman johtava maa tällä vuosisadalla, kuten Yhdysvallat oli 1900-luvulla ja Iso-Britannia 1800-luvulla. Hänestä Kiina nykypäivänä muistuttaa häntä 1800-luvun Yhdysvalloista. Rogers olisi halunnut muuttaa Kiinaan, mutta saasteiden vuoksi hän muutti Singaporeen. Hän pisti lapsensa opettelemaan Mandariinikiinan, jotta he olisivat valmiina tulevaan. Hänestä on tärkeää ymmärtää Kiinaa ja kiinalaisia, jotta sijoittaja hyötyy siitä kuinka maa ja kansa tulevat käyttämään ja sijoittamaan rahansa.

Kiinalaiset ovat uhkapelureita. He luottavat onnennumeroihin, kuten kahdeksikkoon. Kiinalaisiin osakkeisiin sijoittavan tulee ymmärtää osakekurssien heilahtelevan normaaleja länsipörssejä enemmän. Tästä huolimatta kansalaiset ja valtionjohtajat tarkastelevat asioita pitkillä aikaväleillä. Maa tulee kokemaan paljon ongelmia seuraavina vuosikymmeninä, mutta suuren kaaoksen todennäköisyys on Rogersista olematon. Kiinalaiset uskovat suurempien ryhmien olevan tärkeämpiä kuin yksilöt. Yksilöt etsivät enemmän turvaa ja tunnustusta suuresta ryhmästä ja perustavat identiteettinsä sen perusteella. Kiinalaiset näkevät valtion tärkeänä osana yhteiskuntaansa ja sen hyvinvoinnin olevan tärkeä osa olemassaolonsa tarkoitusta.

On selvää, että tällä vuosisadalla Kiinan talous tulee kärsimään taantumista. Myös lamat tulevat olemaan todennäköisiä. Yhdysvallat kärsivät 1800-luvulla monista ongelmista ennen nousemistaan ykkösmaaksi. Monet kirjan sijoittajista pitävät kiinalaisia kapitalisteja parhaimpina. Maa on nimellisesti kommunistinen, mutta todellisuus on muuta. Kiina on noussut takapajulasta merkittäväksi tekijäksi maailmassa vähäisellä verenvuodatuksella. Monet nykyjohtajista ovat osana koulutustaan käyneet länsimaissa opiskelemassa markkinataloutta ja kehitys on nähtävissä.

Kiinalaisilla on kansakuntana pitkät perinteet kaupankäynnistä, vaikka pari edellistä vuosisataa olivat surkeita. Tulevaisuus näyttää paremmalta, koska monet vuosisatoja vanhat opit ovat kiertäneet perimätietona eteenpäin. Kiinalaisilla on tahto pitää huolta, että nykyisestä sukupolvesta tulee edellistä parempi. Kiinalla on kasvava henkinen pääoma. Kulttuuri on laittanut suuren painoarvon oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. Kiinalaiset opiskelijat ovat olleet pidemmän aikaa edustettuina maailman huippuyliopistoissa hakien parhaan mahdollisen koulutuksen. Kiinalaisilla on perinteet merkittävien innovaatioiden tuottamisessa. Ruuti ja monet muut keksinnöt ovat tulleet sieltä. Tulevaisuudessa kiinalaiset keksinnöt näyttelevät merkittävää osaa teknisessä kehityksessä.

Kiinaan sijoittaminen tarjoaa uhkia ja mahdollisuuksia. Se on miljardin asukkaan nopeasti kasvava maa, jossa keskitulot ovat länsimaisiin verrattuna pienet. Talouskasvu on hidastumassa, mutta talouden riippuvuus viennistä vähenee. Kotimarkkinat ovat laajat ja kehittymässä. Kiinalaiset ovat valmiita tekemään pitkää päivää mikä parantaa kansakunnan mahdollisuuksia. Lisäksi kiinalaiset ovat olleet säästäväisiä. Kulutusyhteiskunta alkaa muodostua. Suuret mahdollisuudet löytyvät kiinalaisista kuluttajista ja heidän mieltymyksistään.

Myös valtiolla on sormensa pelinsä niin hyvässä kuin pahassa. Valtion rooli kansantaloudessa on merkittävä. Monet merkittävät kiinalaisyritykset ovat vähintään osittaisessa valtionomistuksessa. Niiden yksityistäminen tulee tapahtumaan valtion ohjauksessa ja siihen menee aikaa. Rogersista Kiinan valtionjohto ymmärtää poikkeuksellisen hyvin liiketoimintaa. Kiinalaiset ovat kärsivällisiä ja pyrkivät tekemään kaiken, jotta he kansakuntana hyötyisivät eniten. Kärsivällisyys on avainasemassa mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Kiinan on ennustettu romahtavan useampaan otteeseen 2000-luvulla, mutta vielä ei niin ole käynyt. Vaikeita aikoja on tulossa, mutta suurta romahdusta ei näy. Sijoittajan on hyväksyttävä tulossa olevat vaikeat ajat ja Kiinaan pitää sijoittaa kärsivällistä rahaa. Maa sisältää riskejä, mutta ne kaikki eivät toteudu. Poliittiset ongelmat, sota, palkkakustannusten lähteminen käsistä, epätasapainoinen ikäjakauma, vaikeat epidemiat, korruptio, rahoitusjärjestelmän tuho tai protektionismin iskeminen kiinalaisiin yrityksiin muiden valtioiden saadessa siitä tarpeekseen ovat uhkia. Rogersista suurin talousuhka on kiinteistökupla. Se ei ole vielä purkautunut väkivaltaisesti, mutta se voi olla edessä.

Kiinan ongelmat ovat enimmäkseen sisäisiä. Jätin ympäristöongelmat tarkoituksella pois, koska uskon Rogersin tavoin niiden olevan vaikeimmin ratkaistavissa. Saasteet, aavikoituminen ja puhtaan veden riittämättömyys ovat kiinalaisten ratkaistavia ongelmia. Noin kaksi kolmasosaa kaupungeista kärsii heikkotasoisesta ilmanlaadusta, metsistä osa on aavikoitunut ja yli puolet kaupungeista kärsii vesipulasta. Itseaiheutettu resurssipula ei voi olla näkymättä kehityksessä. Uusiutuva energia ja ympäristöongelmiin tarjottavat muut ratkaisut voivat olla yksi vaihtoehto sijoittajan hyötyessä kasvusta.

Edellämainitut uhkat varmaan toteutuvat suurta sotaa lukuunottamatta, mutta Kiinan pitkän aikavälin kehitykseen ne eivät yksittäisinä ratkaisevasti vaikuta. Laajamittaista sotaa Rogers pitää epätodennäköisenä, koska hän ei usko kiinalaisten vanhempien haluavan laittaa ainoata poikaansa sotimaan. Kiinalaiset tulevat panostamaan sotakalustoon, mutta maa tuskin haluaa laajaa konfliktia.
Kiinalaisten yritysten suhteen täytyy olla Rogersista normaalia epäileväisempi. Ulkomaalaiset ovat heikommassa asemassa kuin kiinalaiset. Riitatilanteissa ulkomaalaiset sijoittajat häviävät. Myös suoranaisia huijauksia esiintyy. Ne ovat vähenemään päin. Länsimaisille sijoittajille suora osakesijoittaminen suoraan Kiinan pörsseihin ei ole yksinkertaisin operaatio. Sijoittajilla on vaihtoehtoja monien isojen kiinalaisyritysten osakkeiden löytyessä mm. New Yorkin pörsseistä. Sijoittaminen niiden kautta on nyt järkevin vaihtoehto suomalaiselle sijoittajalle.

Kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä ovat olleet sijoittajien huulilla vuosikymmenen. Miksi Rogers ei usko jonkin niistä ottavan Kiinan paikan tulevana maailmanmahtina? Hän näkee Kiinalla olevan monta etua Intiaan verrattuna, kuten tehokkaampi hallinto, koulutetumpi työvoima, vähintään parikymmentä vuotta edellä oleva infrastruktuuri ja vähäisempi byrokratia. Yhtenä esimerkkinä on yrityksen perustamiseen menevä aika joka on kaksinkertainen Intiassa. Intian etuna on suurempi syntyvyys, mutta monet lapsista eivät opi koskaan lukemaan mikä vähentää hyötyjä. Brasilialla ja Venäjällä on suuremmat luonnonvarat kuin Kiinalla ja Intialla, mutta ne ovat Rogersista liian korruptoituneita. Venäjällä on matala syntyvyys. Venäjään hän uskoo Brasiliaa enemmän, koska siellä hän on nähnyt edistymisen merkkejä. Samaa ei voi sanoa Brasiliasta, jossa entistä presidenttiäkin syytetään korruptiosta.

Friday, August 11, 2017

Jim Rogers, hyödykkeet ja niiden syklit

Hyödykkeet

En henkilökohtaisesti tunne sijoittajaa joka laittaisi rahojaan hyödykkeisiin, vaikka niiden kaupankäynti on suurta. Rogersista tärkein syy sijoittaa hyödykkeisiin on hintojen liikkuminen keskimäärin eri suuntiin kuin osakkeiden. Hyödykkeet noudattavat paremmin kysynnän ja tarjonnan lakia eli niiden hinnanmuodostus perustuu enemmän tosiasioihin kuin osakkeissa. Hintatrendit ovat helpommin ennustettavissa kuin osakkeiden, koska keskimääräiset syklit ovat pitkiä. Viimeisten 140:n vuoden aikana noususyklit ovat olleet keskimäärin reilusti toisella vuosikymmenellä.

Sijoittaminen hyödykkeisiin on harvinaista. Tarkkaan osakkeiden eri tunnuslukuja seuraavat sijoittajat voivat olla hukassa hyödykkeiden suhteen. Yleensä heillä on vain toisen tai kolmannen käden tietoa. He ovat ehkä kuulleet tuttavan tuttavan hävinneen rahansa. Rogersin mukaan tämä johtuu todennäköisesti siitä, että hyödykekaupassa sijoittajat voivat hyödyntää suurempia vipuvoimia. Vipu toimii myös toiseen suuntaan. Huonosti hyödykekauppaa ymmärtävä häviää helposti kaiken sijoittamansa pääoman.

Ilman hyödykemarkkinoiden hinnan muodostumista monet raaka-aineet olisivat vaikeasti saatavissa ja hintavia. Hyödykkeisiin sijoittaminen tuo turvaa osakkeiden laskumarkkinoiden, korkean inflaation ja suurten talousmullistusten aikana pehmentäen varallisuuden laskua. Viime vuosisadan yksi hyödykkeiden nousumarkkinoista oli vuosina 1968-1982, jolloin kärsittiin kovasta inflaatiosta ja vaikeista osakemarkkinoista. Hyödykkeet ja osakkeet käyttäytyvät eri tavoin liiketoimintasyklien aikana. Hyödykkeet ovat välttämättömiä, joten niiden kysyntä ei laske yhtä paljon.

Rogersilla on teoria miksi hyödykkeiden hinnat liikkuvat eri suuntaan osakkeiden kanssa. Hän käyttää esimerkkinä muronvalmistaja Kelloggsia. Kun sen tarvitsemien hyödykkeiden, kuten vehnän, sokerin, maissin ja paperin hinnat ovat matalat, tekee yritys todennäköisesti enemmän rahaa. Tällöin pahimmillaan Kelloggsilla on kustannukset hallinnassa ja parhaimmillaan voittomarginaalit nousevat. Kun yrityksen tarvitsemien hyödykkeiden hinnat ovat nousussa, sen kustannukset ovat nousussa ja voittomarginaaleilla on laskupaineita. Tämä voisi selittää miksi hyödyketuottajien osakekurssit voivat olla nousussa, vaikka markkinat menevät muuten alaspäin. Asia ei ole näin yksinkertainen ja tilanne voi muuttua.

Yleisen laskukauden aikana hyödykkeiden tarjonta tippuu keskimäärin enemmän kuin kysyntä mikä nostaa hintoja. Kysynnän vähentyessä monet hyödykkeitä tarjoavat yritykset lopettavat osan tuotannostaan. Kun kysyntä taas kasvaa niin siihen vastaaminen vie vuosia, koska hyödyketuotannon uudelleenaloittaminen vie aikaa. Samaan aikaan kysyntä on kasvanut mikä nostaa hintoja. Takaisinkytkenkäsilmukka vahvistaa itseään, kunnes tarjonta vastaa kysyntää.
1900-luvulla oli kolme hyödykkeiden nousumarkkinaa: 1906-1923, 1933-1953 ja 1968-1982. Toistaiseksi viimeinen hyödykkeiden nousumarkkina alkoi 1999 ja kesti 2010 alkaneen vuosikymmenen alkuun. Nousumarkkinoiden aikana monet hyödykkeet nousevat enemmän kuin osakkeet. Nousut ovat usein prosentteina jopa nelinumeroisia, kuten 1970-luvulla, jolloin öljyn hinta nousi 1500%:ia. Kullan ja hopean hinnat nousivat jopa 20-kertaisiksi. Tämä ei tarkoita, että hyödykkeiden hintanousu menisi kohtisuoraan ylös. Nousuun tulee takapakkeja, jotka joku voisi tulkita laskumarkkinoiksi.

Laskumarkkinoiksi voi laskea muut ajanjaksot kuin mainitsemani nousumarkkinat. Keskimääräinen kesto on ollut toisella vuosikymmenellä. Myös laskuprosentit ovat suuret hyödykkeiden hinnoissa. Sokerin hinta laski vuoden 1974 huipuista 66:sta sentistä vuoden 1985 minimiin 2.5:een senttiin eli laskuprosentti oli 96%:ia. Prosentteja katsoessa ei ihmettele miksi jotkut häviävät sijoitetun pääomansa hyödykekaupassa käyttämällä liikaa velkavipua. Hintaheilahtelut kertovat, että hyödykesyklien ymmärtäminen ja hajauttaminen ovat olennainen osa menestyvän hyödykesijoittajan työkaluja.

Yksittäisillä hyödykkeillä on omat syklinsä. Yksittäiseen hyödykkeeseen ei voi sijoittaa suurta summaa mikäli uskoo pystyvänsä näkemään milloin yleinen nousumarkkina on alkanut. Nousu- ja laskuprosentit vaihtelevat. Mikäli haluaa sijoittaa yksittäisiin hyödykkeisiin niin joutuu tekemään paljon työtä ymmärtääkseen hyödykkeen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat asiat. Niitä ovat uusien mahdollisten teknisten läpimurtojen vaikutukset, uusien kaivosten avaamiset ja uusien raaka-ainelöydösten vaikutukset yksittäiseen hyödykkeeseen. Markkinoilla on muutamia hyödykeindeksejä. Niihin sijoittaminen vaatii vähemmän vaivaa ja kiinnostusta. Mahdollisuudet huipputuottoihin vähenevät, mutta niin riskitkin.

Hyödykesyklien pituuksille on syynsä. Yksittäisen esiintymän löytämisestä kuluu pitkään ennen kuin päästään tuotantoon. Käytän esimerkkinä Rogersin kuvausta lyijyesiintymän hyödyntämisestä. Uuden esiintymän löydyttyä joutuu yritys etsimään sille rahoitusta. Tämä ei ole helppoa ja riippuu pitkälti maailmanmarkkinahinnoista. Tästä huolimatta yritys onnistuu. Tämän jälkeen yritys joutuu hankkimaan ympäristöluvan kaivokseen mikä vaatii aikaa ja merkittävän määrän byrokratian pyörteiden selvittämistä.

Tämän jälkeen yrityksen pitää rakentaa mittava infrastruktuuri, koska esiintymä on todennäköisesti löytynyt sieltä minne ei ole teitä rakennettu ja missä ei ole asuntoja työntekijöille. Niiden aikaansaaminen vie vuosia ja vaatii oman byrokratiansa. Taas on mennyt vuosia ja kaivos on saatu toimintaan. Valitettavasti sieltä ei saada valmiita tuotteita asiakkaille toimitettavaksi vaan on rakennettava sulatto joka vaatii byrokratiansa ja ympäristönsuojelijoita vastaan käytävän taistelun rakennuslupaa varten. Myös sulatolle pitää löytyä rahoittaja. Samaan aikaan lyijyn hinnat ovat lähteneet nousuun ja muita tekijöitä on ilmestynyt markkinoille. Ne joutuvat suorittamaan samat toimenpiteet hintojen noustessa koko ajan.

Siksi hyödykesyklit kestävät pitkään. Kun kaikki uudet kaivokset ovat toiminnnassa, maksimoivat omistajat tuotannon niin pitkään kuin kysyntää riittää. Uusien kaivosten täytyy tuottaa tarpeeksi, jotta rahoituskulut saadaan maksettua. Lisäksi niiden pitää tuottaa voittoa. Lopulta varastot ovat täynnä, koska kysyntä ei vastaa enää kasvanutta tarjontaa. Seurauksena hinnat tippuvat. Varastojen tyhjennys kestää myös vuosia mikä laskee hintaa entisestään. Laskumarkkinat saavuttavat päätepisteensä vanhojen kaivosten ehtyessä ja uusi noususykli keräilee voimiaan. Suurempaan hintojennousuun kuluu aikaa, koska laskumarkkinoiden loppumisen huomaamiseen menee vuosia.

Thursday, August 10, 2017

Jim Rogersista ja hänen sijoitusperiaatteistaan

Jim Rogers

”Häviän aina rahani kuunnellessani muita”



Rogers perusti 1973 George Soroksen kanssa Quantum-rahaston. Se teki kymmenessä vuodessa 4200%:in voiton, kun S&P-indeksi teki 47%:ia. Rogers lähti rahastosta 1980. Rogers on ristiriitainen hahmo. Hän on ennustanut länsimaiden romahdusta velkaantumisen vuoksi ainakin toistakymmentä vuotta. Hän oli lähes oikeassa. Hän uskoo romahdukseen vieläkin, mutta tämä näkemys on mielestäni väärä. Yksittäiset maat länsimaissa tulevat todennäköisesti kokemaan velkaantumisen aiheuttaman romahduksen seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta en usko yhtä pahaan talouskriisiin, koska sääntely on lisääntynyt.

Rogers näkee hyödykesijoittamisen vaihtoehtona osakkeille ja joukkovelkakirjoille. Hyödykkeet tottelevat hänestä paremmin kysynnän ja tarjonnan lakia. Niiden hintamuutokset ovat ennustettavampia kuin osakkeiden. Hyödykkeiden hinnat liikkuvat pitkissä sykleissä. Ne myös liikkuvat tutkimusten mukaan eri suuntaan pitkillä aikaväleillä kuin osakkeet. Keskityn Rogersista kertovassa luvussa eniten hyödykesijoittamiseen. Uskon hyödykkeiden ymmärtämisen parantavan ymmärrystä osakesijoittamisesta ja liiketoiminnasta. En ole tarkkaan perillä hyödykkeisiin sijoittamisesta, joten katsaus on yleisluontoinen.

Rogers on tehnyt parikin useamman vuoden matkaa maailman ympäri. Hän tutustui ruohonjuuritasolla eri maihin. Tätä hän pitää tärkeänä mikäli haluaa sijoittaa ympäri maailmaa. Matkojen seurauksena hän muutti Singaporeen. Hän pitää Kiinaa tämän vuosisadan maailmanvaltiaana, mutta ei halunnut saasteiden vuoksi muuttaa sinne. Hän uskoo Aasian merkityksen vahvistuvan seuraavien vuosikymmenien aikana. Kerron luvussa Kiinasta Rogersin näkökulmasta ja siitä miksi se tulee pärjäämään paremmin kuin Intia tai Brasilia. Lisäksi kerron muutamia muita hänen ajatuksiaan. Rogers opiskeli historiaa yliopistossa ja on jatkanut sen opiskelua. Jos kuuntelee tai katsoo hänen haastattelujaan niin näkee tämän pitävän paikkansa. Rogers inhoaa poliitikkoja ja keskuspankkeja. Heidän vaikutuksensa talouksiin hän näkee tuhoisina.



Rogersin sijoitusperiaatteista

Rogers ei avaa tarkkaan periaatteitaan vaan jättää kuvaamisen yleiselle tasolle. Hän kertoo itsensä ja osaamisensa ymmärtämisestä, syvästä itsenäisestä ajattelusta, häviämisen välttämisen tärkeydestä, pitkän aikavälin sijoittamisesta halpoihin kohteisiin, muutoksien ennakoinnista ja historian ymmärtämisen tärkeydestä avautuen vähän yksityiskohdista. Hänestä sijoittajan pitää uskoa itseensä eikä kuunnella muita. Lisäksi pitää ymmärtää itseään ja osaamistaan, jotta vähentää väärässäolemisen riskejä. Sijoittaa pitää vain asioihin, joita todella ymmärtää. Vielä parempi on, jos sijoittaa vain kohteisiin, joita ymmärtää muita paremmin. Jos ei keksi missä on hyvä niin pitää rauhoittua ja ajatella jokapäiväistä elämäänsä. Siitä löytyy kiinnostuksen kohteet. Sijoittajan pitää tutkia niitä, keskittyä osaamiseensa ja opetella lisää. Ennen pitkää näkyy muutoksia ja muutokseen voi alkaa sijoittamaan. Sijoittaja huomaa muutokset todennäköisesti ennen Wall Streetia ja tekee tiedolla rahaa.

Sijoittamisessa onnistuakseen pitää Rogersista olla utelias maailman suhteen ja epäileväinen muiden suhteen. Rogers on opiskellut syvällisesti historiaa, politiikkaa, taloutta ja historiaa uskoen, että ne liittyvät toisiinsa. Olen samaa mieltä. Suurin osa kuullusta on hänestä syvemmän tarkastelun jälkeen epätarkkaa asiaa, näkyen puutteellisena ymmärryksenä, tai tiedon vääristymisenä. On parempi tutkia kaikki itse, todistaa ajatukset oikeiksi ja tutkia kaikki lähteet ollakseen oikeassa. Rogersista muutama prosentti saman tiedon saajista ymmärtää Wall Streetilta saamansa tiedon ja tekee oikeat johtopäätökset.

Rogers puhuu pitkän aikavälin sijoittamisesta ja uskoo tekemättömyyden olevan yksi menestyksen salaisuuksista. Tekemättömyydellä ei häviä rahaa, kun tekoihin ei ole tarvetta. Turhat tappiot eivät pienennä korkoa korolle ilmiön hyötyjä. Hänestä yksi suurimmista sijoittajien virheistä on uskoa, että koko ajan tulisi tehdä jotain. Hänestä nopea menestys voi olla yksi suurimmista virhelähteistä. Se saa sijoittajan innostumaan ja sanomaan itselleen: ”Etsinpä nyt uuden kohteen.” Hänen pitäisi Rogersista pikemminkin odottaa seuraava varmaa asiaa eli kohdetta, jolla on suuremmat mahdollisuudet tehdä rahaa kuin hävitä sitä.

Rogers ei määrittele tarkkaan halpuutta, mutta hän sanoo sen tunnusmerkkejä olevan mm. se ettei kukaan muu halua sijoittaa samaan kohteeseen, muut ovat valmiita sanomaan hänen olevan hullu sijoittaessaan siihen tai kukaan muu ei halua puhua kohteesta. Lisäksi kohde on tehnyt aiemmin sijoittaneille suuret tappiot. Ensimmäiseksi, halpuus ei riitä perusteeksi. Toiseksi, Rogersin tarvitsee löytää sijoituskohdetta tukeva suuri muutos muutaman seuraavan vuoden aikana. Suurin osa sijoittajista näkee halvan sijoituskohteen, mutta muutoksen ennakointi on vaikeampaa ja siihen tarvitaan muidenkin asioiden kuin talouden ymmärtämistä.

Friday, November 4, 2016

Jim Rogers Follow the money

Haastattelun löydät kokonaisuudessa täältä.

Jim Rogers @ London Real 9.35min →

Jim Rogers lisensoi Hyödyke-indeksirahastoa. Hän perusti 1973 George Soroksen kanssa Quantum-rahaston. Se teki kymmenessä vuodessa 4200%:in voiton, kun S&P-indeksi teki 47%:ia. Rogers lähti rahastosta 1980. Hän on matkannut ympäri maailman kahdesti. Ensin moottoripyörän selässä ja sen jälkeen autolla. Hän asuu nykyään Singaporessa

Mitä oppii moottoripyörän selässä?

Siinä näkee ympärillä olevan todellisuuden, kuten mustan pörssin markkinat ja korruption. Niitä on mahdotonta nähdä televisiosta tai muiden kertomana. Muualla oppii paljon myös kotimaastaan.

Mikä on suhteesi Kiinaan

Rogers matkusti ensimmäisen kerran siellä 1980-luvulla, kun siellä ei ollut vielä edes kunnon teitä. Hän on matkustanut kahdesti maan läpi nähden miten siellä asiat ovat kehittyneet.

Miksi Aasia on nyt hyvä paikka?

1800-luku oli Ison Britannian ja 1900-luku Yhdysvaltojen kulta-aikaa. 2000-luku on Aasian. Valtakunnat menestyvät ja heikentyvät. Mikään niistä ei ole johtoasemassa ikuisesti. Myös Aasia tulee kokemaan katastrofeja, kuten Yhdysvallat aiemmin ja se tulee myös nousemaan niistä. Resurssit ovat Aasiassa ja USA suurissa veloissa. Ilman suurta kriisiä se ei tule nousemaan johtoasemaan, kuten ei ole mikään aiempikaan johtoasemassa tehnyt. Aasiassa on enemmän kunnianhimoa ja halua pärjätä kuin muualla. Työmoraali on siellä nyt erityisen vahva, kuten länsimaissa oli aiemmin. Aasiassa panostetaan koulutukseen.

Miten näet Intian?

Intia on loistokulttuuri. Siellä naiset ovat kauniita ja pukeutuvat hienosti. Sieltä tulee myös joitakin mahtavia yrittäjiä. Infra ei kuitenkaan toimi ja paikka on asukkaille ja yrityksille painajainen mikäli ei omaa oikeita suhteita. Poliitikot puhuvat markkinoiden puolesta, mutta se on hänen mielestään sanahelinää. Rogers keskittyy sijoittamaan enemmän markkinoihin, joten hän ei sijoita Intiaan.

Mitkä liiketoiminta-alat pärjäävät Kiinassa tulevaisuudessa?

Hallituksen viimeisen viisivuotissuunnitelman mukaan se antaa markkinoiden päättää. Todellisuus ei ole niin yksinkertainen. Kiinassa on 1.3 miljardin ihmisen markkinat, joten hyvin asiansa hoitavat yritykset tekevät siellä rahaa, vaikka tekisivät vain pyyhkeitä. Rogers uskoo terveydenhuoltoon, rautateihin, maanviljelyyn ja rahoituspalveluihin. Monet asiat Kiinassa toimivat vapaammin kuin monissa paikoissa USA:ssa, kuten Kaliforniassa.

Miksi uskot maanviljelyyn?

Se on ollut viimeiset 30 vuotta surkeaa liiketoimintaa. Tämän vuoksi maanviljelyyn liittyvien hyödykkeiden tarjonta on pienempää kuin kysyntä. Hinnat ovat matalalla. Kukaan nuori ei halua maanviljelijäksi ja heidän keski-ikä nousee. USA:ssa se on lähempänä 60:ntä vuotta. Kun ruoasta alkaa tulla todellista pulaa, nousee maanviljelyn tarjoamien tuotteiden hinta huomattavasti.

Entä Venäjä

Rogers on optimistisempi kuin ennen. Hän pitää osakkeiden hintoja Venäjällä halpoina. Sillä on myös valtavat luonnonvarat.

Miten Wall Street on muuttunut vuosikymmenien aikana?

1950-1970 ketään ei kiinnostanut. 1960-luvulla hyvä osakevaihto oli kolme miljoonaa kappaletta mikä tarkoittaa yhtä kauppaa nykypäivänä. Nykypäivänä kaikki haluavat Hedge-rahaston johtoon. Pitkän ajan kurssinousu aiheutti tämän ilmiön. Wall Streetin loistovuodet ovat kaukana tulevaisuudessa.

Sijoitatko teknologiaan?

En sijoita siihen, koska en ymmärrä siitä tarpeeksi. Amazonin markkina-arvo on huikean korkealla, vaikka se ei tee juuri rahaa. Rahanteon vähyys on jossain määrin tarkoituksellista, koska se keskittyy markkinoiden valtaamiseen.

Onko sinulla tähtäin pidemmän aikavälin sijoituksissa?

Kyllä. Olen laiska ja se on helpompaa. Historia on loistava opettaja. Kaikki on tapahtunut aiemmin. Kuplia ja romahduksia tulee tasaisin väliajoin. Ihmiset eivät ole muuttuneet. He panikoivat ja innostuvat hysteerisesti välillä.

Sijoitatko vastakarvaan, koska maailma muuttuu jatkuvasti?

Kyllä. Maailma on aina ollut erilainen 15:sta vuoden päästä kuin nyt. Tämä tosiasia ei jatkossakaan muutu. Täytyy vain pysyä mukana muutoksessa tja ennakoida sitä.

Ketä kuuntelet Wall Streetilla

En omista televisiota enkä katso markkinauutisia. En kuuntele muita. Pyrin välttämään kaikkien vinkkien kuuntelua, koska olen hävinnyt lähes aina rahaa muita kuunnellessani.

Mihin sijoitat Aasiassa?

Kiinaan, Japaniin, Singaporeen ja hieman Australiaan. Haluasin sijoittaa Pohjois-Koreaan, mutta se on laitonta. Ihmisillä on siellä hyvät geenit ja se on avautumassa pikkuhiljaa.

Mitä neuvoja antaisit 20-vuotiaalle itsellesi tai muille saman ikäisille?

Neuvoisin itseäni menemään ensin Wall Streetille ja myöhemmin Kiinaan tai muualle Aasiaan. Nykyajan parikymppisiä neuvoisin lähtemään kauas pois kotoa kokemaan toisen kulttuurin. Siten oppii itsestään ja elämästään paljon enemmän. Tällä tavalla oppii enemmän myös kotimaastaan.

Mikä on paras saamasi neuvo?

Seuraa rahaa. Jos tiedät kuka tekee rahaa, tiedät muutakin, kuten syyt poliitikkojen käytökseen. Mieti kuka saa rahaa ja miksi. Kaikilla on salainen päämäärä, jonka saat parhaiten selville, kun selvität kuka tekee rahaa ja miksi.

Monday, August 15, 2016

Esipuhe

Alkusanat


Keskinkertaisuuksilta oppimalla saa aikaan keskinkertaisia tuloksia. Parhailta oppimalla voi saada aikaan huipputuloksia. Mitään takuuta ei voi saada, koska tieto ei takaa ymmärrystä tai viisautta toimia oikein. Lukija olisi jo rikas sijoittaminen ollessa helppoa.

Kirjan sijoittajat ovat pärjänneet muita paljon paremmin vähintään yli vuosikymmenen. Heidän tuloksensa ovat ylivertaisia keskinkertaisuuksiin verrattuna. Jotkus heistä ovat hävinneet ainakin kerran rahansa, mutta pärjänneet sen jälkeen loistavasti. Yksi tärkeimmistä syistä valita kirjan sijoittajat oli se, että heistä löytyi tarpeeksi tietoa. Toinen syy on se, että suurin osa heidän sijoituksistaan ja ajattelumalleistaan ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Sijoittaminen ei ole monimutkaista eikä siihen tarvita kallista apua. Maailmassa on muitakin huippusijoittajia, joilta voi oppia. Kirjaan on valittu kattaus ehdottomista huipuista.

Suurin osa rahoitusmarkkinoiden toimijoista ei tuota maailmalle lisäarvoa eikä heidän ajatuksiinsa tai heidän tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin kannata laittaa rahojaan. Tämä käy selväksi mm. Jack Boglea käsittelevästä luvusta. Tämä koskee myös taloudesta kirjoittavien enemmistöä, kuten taloustoimittajia. Pahimmat lisäarvon tuhoajat yleensä osaavat esittää itsensä parhaiten sen luojina. Tämän ymmärtäminen helpottuu, muistamalla, että pökäle on edelleen pökäle, vaikka sen naamioisi kullaksi. Lisäarvon tuhoamisella tarkoitan sitä, että asiakkaat häviävät pienikuluisille osakeindeksirahastoille luottamalla lisäarvon tuhoajien tuottamiin palveluihin, tuotteisiin ja neuvoihin. Muiden syyttäminen on aina vain tekosyy. Syyllinen epäonnistumisiin löytyy peilistä.

Kirjassa ei ole kyse siitä mitä lisäarvoa minä tuotan vaan siitä mitä lisäarvoa kirjassa esiteltävien sijoittajien käyttämät periaatteet ja menelmät tuottavat. Monet niistä kumoavat lisäarvon tuhoajien ylläpitämät myytit. Kirjassa esittelen jokaisen sijoittajan erikseen. Heitä ei ole esitelty aikajärjestyksessä vaan osittain tärkeysjärjestyksessä. Osittaisuus johtuu siitä, että vaikka pidän Buffettia ja Mungeria tärkeämpinä kuin Grahamia tai Fisheriä niin ensimmäiset ovat saaneet suurimmat oppinsa jälkimmäisiltä jalostaen niitä. John Bogle on viimeisenä, koska hän sijoittaa lähinnä indeksirahastoihin. Hänen lähestymisensä sijoittamiseen on vähävaivainen ja tarpeeksi hyvä suurimmalle osalle sijoittajista. Kirjassa esiintyvien muiden sijoittajien menetelmiä, periaatteita, ajattelumalleja ja käsitteitä ei voi hyödyntää ilman merkittävää panostusta.

Kirjassa käsittelen seuraavia sijoittajia:

  • Benjamin Graham
  • Philip Fisher
  • Warren Buffett
  • Charlie Munger
  • Peter Lynch
  • John Templeton
  • Ray Dalio
  • Jim Rogers
  • Jack Bogle


Kirja käy läpi heidän luomia käsitteitään, menetelmiä, periaatteita ja ajattelumalleja. Asiat on yritetty esittää yksinkertaisina ja loogisina. Jotkin asiat ovat purettu pienempiin osiin, jotta niitä ymmärtää paremmin. Kirja keskittyy kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Se on tärkeämpää kuin yksityiskohtien. Joskus tarkempienkin yksityiskohtien esittely on tarpeen eikä niitä ole unohdettu. Esitellyt käsitteet, menetelmät, periaatteet ja ajattelumallit ovat tuottaneet heille erinomaisia tuottoja.Kirjan sijoittajatkin ovat tehneet virheitä. He eivät ole yli-ihmisiä. Heidän virheistään oppiminen tulee halvemmaksi kuin omista, joten esittelen niitäkin. Lisäksi kirjassa pohditaan mitkä ominaisuudet tekevät kirjassa esitetyistä sijoittajista niin hyviä. Kirjan sijoittajilla on hämmästyttävä määrä yhtäläisyyksiä. Kirja käsittelee enimmäkseen sijoittamista osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja indeksirahastoihin. Lisäksi kirja käsittelee hieman makrotaloutta ja hyödykkeitä.

Kirjan tarkoitus ei ole opettaa kopioimaan mestareiden käytöstä, ajattelumalleja tai sijoituksia. Muiden suora kopiointi on varma tapa epäonnistua. Tarkoitus on opettaa lukijaa ymmärtämään miten he ajattelevat ja toimivat, jotta voi hyödyntää heidän periaatteitaan ja toimintamallejaan. Lukijan pitää ymmärtää huippusijoittajien periaatteita, jotta hän voi hyödyntää heidän toimintamallejaan. Periaatteet ovat käsitteitä, joita voi soveltaa yhä uudestaan vastaavissa olosuhteissa. Ne eivät tarjoa kapea-alaisia vastauksia erityisiin kysymyksiin. Sijoittaja joka ymmärtää parhaiden sijoittajien periaatteita paremmin menestyy paremmin.

Kirjan oppeja hyödyntämällä voi parantaa sijoitustuottojaan, mikäli löytää itselleen sopivat periaatteet, menetelmät ja ajattelumallit. Yhdysvaltojen markkinoilla historialliset vuosittaiset reaalituotot ovat olleet seitsemän prosentin luokkaa. Huippusijoittajia paremmin ymmärtämällä ja heidän menetelmistään ja ajattelumalleistaan itselleen sopivimmat valitsemalla voi ylittää historialliset keskiarvotuotot pitkällä aikavälillä. Kirjaa ei voi lukea ja olettaa olevansa parempi sijoittaja. Pelkkä ymmärrys ei juuri paranna sijoitustuottoja. Menetelmien ja ajattelumallien käyttö vaatii harjoittelua ja toistomäärien pitää olla merkittävä. Sijoittaminen on taito joka koostuu useammasta osa-alueesta, kuten arvonmäärityksestä ja yritysten kilpailutilanteen analysoinnista, jne.
Tärkein syy kirjan julkaisemiseen on palaute. Rakentava palaute tulee kehittämään ymmärrystäni jota toivon osaavani hyödyntää sijoitustaitojeni kehittämisessä. Projekti on pakottanut minut ajattelemaan ja perustelemaan ajatukseni. Palaute toivottavasti paljastaa kaikki ajatteluvirheeni ja perusteluni. Kirjani ei sovi kaikille. Olisi edesvastuutonta uskotella niin saadakseni lisää lukijoita. Kirja ei sovi heille, jotka eivät osaa sijoittamisen peruskäsitteitä kuten yksinkertaisia tunnuslukuja. Niiden ymmärtämiseen löytää apuja muualta. Kirja ei sovi heille, jotka eivät ajattele omilla aivoillaan. Lukijan pitää pyrkiä vastaamaan koko ajan seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko tämä totta?
  2. Miten minun pitää reagoida asiaan?

Edellämainittuihin kysymyksiin vastaamalla parantaa ymmärrystään ja hyötyy kirjasta enemmän.

Toivon lukijalle hyviä hetkiä kirjan parissa.

Tommi Taavila 2017

Sunday, March 27, 2016

Lähteet


Mestarisijoittajat työnimellä tehtävässä kirjassa käsittelen allaolevan listan henkilöitä. Tähän luetteloon lisään vain ne lähteet, jotka olen käynyt jo läpi. Julkaisen muistinpanoni kaikista videolähteistä seuraavien kuukausien aikana. 

Benjamin Graham

Security Analysis 6. versio (Kindle)

Intelligent-Investor-REV-Paperback 2003

Rediscovered-Benjamin-Graham-Selected-Writings Janet Lowe

Benjamin-Graham-Father-Financial-Analysis Kahn&Milne (Kindle)

Philip Arthur Fisher

Philip-Fisher-Collected-Works-Foreword (Kindle)

Warren Buffett

Warren Buffetts Ground Rules

Warren Buffett Interpretation Financial-Statements

Warren Buffett Way 

Buffett American Capitalist Roger Lowenstein

The New Buffettology

Buffett in Omaha

Buffett_University_of_Florida 1h 27min 90-luvun loppu

Warren Buffett @Detroit 55min 2014

Buffett @UGA 2001 77min

Buffett @Intia

Charlie Munger

Poor Charlies Almanack

Charlie Munger Complete Investor

Damn Right

Kasvusijoittajanosakestrategiataktiiviselleosakepoimijalle, Henri Blomster

Investing the Last Liberal Art

Munger ja Quick 36min

Munger Caltech 2008 1h 46min

 Munger @Ross business school 2h

Charlie Munger @Daily Journal helmikuu2017 2h 6min

John Templeton

Investing the Templeton way (Kindle)

Templeton Plan 21 Steps to Personal Success and Real Happiness (Kindle)

The Templeton Touch (Kindle)

Peter Lynch

One Up On Wall Street

Beating the Street

Peter Lynch kuinka valita osakkeita 51min

Peter Lynch 1994 @National Press Club 60min

Lynch @PBS 1996

Ray Dalio

economicprinciples.org

Dalion periaatteet

Ray Dalio @Bloomberg 58min 

Ray Dalio @ulkoasianvaliokunta 2012 67min

Ray Dalio With Tony Robbins 1h 21min

Dalio @Milken instituutti 2016 59min

Radikaalista läpinäkyvyydestä @ New York Times 34min

How the Economic Machine works

Jim Rogers

Street Smarts

Investment Biker

Adventure Capitalist

Jim Rogers Follow the money @ London Real 73min 2014

Jim Rogers @Singapore 2013 79min

Jim Rogers @ Jeju etelä-Korea 2013 61min

Rogers @Reuters 2011 62min

John C. Bogle

Enough

The Clash of the Cultures

Bogle @Aspen instituutti 68min 2015 alku

Bogle Motley Fool 58min 2013?

Bogle @Vanguard 69min 2016

Bogle@ Massachusetts law 2009? 55min

Lähteitä tulee vielä muutama lisää, mutta henkilöt kirjassa eivät muutu.