Rogers uskoo Kiinan olevan maailman
johtava maa tällä vuosisadalla, kuten Yhdysvallat oli 1900-luvulla
ja Iso-Britannia 1800-luvulla. Hänestä Kiina nykypäivänä
muistuttaa häntä 1800-luvun Yhdysvalloista. Rogers olisi halunnut
muuttaa Kiinaan, mutta saasteiden vuoksi hän muutti Singaporeen. Hän
pisti lapsensa opettelemaan Mandariinikiinan, jotta he olisivat
valmiina tulevaan. Hänestä on tärkeää ymmärtää Kiinaa ja
kiinalaisia, jotta sijoittaja hyötyy siitä kuinka maa ja kansa
tulevat käyttämään ja sijoittamaan rahansa.
Kiinalaiset ovat uhkapelureita. He luottavat onnennumeroihin, kuten kahdeksikkoon. Kiinalaisiin osakkeisiin sijoittavan tulee ymmärtää osakekurssien heilahtelevan normaaleja länsipörssejä enemmän. Tästä huolimatta kansalaiset ja valtionjohtajat tarkastelevat asioita pitkillä aikaväleillä. Maa tulee kokemaan paljon ongelmia seuraavina vuosikymmeninä, mutta suuren kaaoksen todennäköisyys on Rogersista olematon. Kiinalaiset uskovat suurempien ryhmien olevan tärkeämpiä kuin yksilöt. Yksilöt etsivät enemmän turvaa ja tunnustusta suuresta ryhmästä ja perustavat identiteettinsä sen perusteella. Kiinalaiset näkevät valtion tärkeänä osana yhteiskuntaansa ja sen hyvinvoinnin olevan tärkeä osa olemassaolonsa tarkoitusta.
On selvää, että tällä vuosisadalla Kiinan talous tulee kärsimään taantumista. Myös lamat tulevat olemaan todennäköisiä. Yhdysvallat kärsivät 1800-luvulla monista ongelmista ennen nousemistaan ykkösmaaksi. Monet kirjan sijoittajista pitävät kiinalaisia kapitalisteja parhaimpina. Maa on nimellisesti kommunistinen, mutta todellisuus on muuta. Kiina on noussut takapajulasta merkittäväksi tekijäksi maailmassa vähäisellä verenvuodatuksella. Monet nykyjohtajista ovat osana koulutustaan käyneet länsimaissa opiskelemassa markkinataloutta ja kehitys on nähtävissä.
Kiinalaisilla on kansakuntana pitkät perinteet kaupankäynnistä, vaikka pari edellistä vuosisataa olivat surkeita. Tulevaisuus näyttää paremmalta, koska monet vuosisatoja vanhat opit ovat kiertäneet perimätietona eteenpäin. Kiinalaisilla on tahto pitää huolta, että nykyisestä sukupolvesta tulee edellistä parempi. Kiinalla on kasvava henkinen pääoma. Kulttuuri on laittanut suuren painoarvon oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. Kiinalaiset opiskelijat ovat olleet pidemmän aikaa edustettuina maailman huippuyliopistoissa hakien parhaan mahdollisen koulutuksen. Kiinalaisilla on perinteet merkittävien innovaatioiden tuottamisessa. Ruuti ja monet muut keksinnöt ovat tulleet sieltä. Tulevaisuudessa kiinalaiset keksinnöt näyttelevät merkittävää osaa teknisessä kehityksessä.
Kiinaan sijoittaminen tarjoaa uhkia ja mahdollisuuksia. Se on miljardin asukkaan nopeasti kasvava maa, jossa keskitulot ovat länsimaisiin verrattuna pienet. Talouskasvu on hidastumassa, mutta talouden riippuvuus viennistä vähenee. Kotimarkkinat ovat laajat ja kehittymässä. Kiinalaiset ovat valmiita tekemään pitkää päivää mikä parantaa kansakunnan mahdollisuuksia. Lisäksi kiinalaiset ovat olleet säästäväisiä. Kulutusyhteiskunta alkaa muodostua. Suuret mahdollisuudet löytyvät kiinalaisista kuluttajista ja heidän mieltymyksistään.
Myös valtiolla on sormensa pelinsä niin hyvässä kuin pahassa. Valtion rooli kansantaloudessa on merkittävä. Monet merkittävät kiinalaisyritykset ovat vähintään osittaisessa valtionomistuksessa. Niiden yksityistäminen tulee tapahtumaan valtion ohjauksessa ja siihen menee aikaa. Rogersista Kiinan valtionjohto ymmärtää poikkeuksellisen hyvin liiketoimintaa. Kiinalaiset ovat kärsivällisiä ja pyrkivät tekemään kaiken, jotta he kansakuntana hyötyisivät eniten. Kärsivällisyys on avainasemassa mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Kiinan on ennustettu romahtavan useampaan otteeseen 2000-luvulla, mutta vielä ei niin ole käynyt. Vaikeita aikoja on tulossa, mutta suurta romahdusta ei näy. Sijoittajan on hyväksyttävä tulossa olevat vaikeat ajat ja Kiinaan pitää sijoittaa kärsivällistä rahaa. Maa sisältää riskejä, mutta ne kaikki eivät toteudu. Poliittiset ongelmat, sota, palkkakustannusten lähteminen käsistä, epätasapainoinen ikäjakauma, vaikeat epidemiat, korruptio, rahoitusjärjestelmän tuho tai protektionismin iskeminen kiinalaisiin yrityksiin muiden valtioiden saadessa siitä tarpeekseen ovat uhkia. Rogersista suurin talousuhka on kiinteistökupla. Se ei ole vielä purkautunut väkivaltaisesti, mutta se voi olla edessä.
Kiinan ongelmat ovat enimmäkseen sisäisiä. Jätin ympäristöongelmat tarkoituksella pois, koska uskon Rogersin tavoin niiden olevan vaikeimmin ratkaistavissa. Saasteet, aavikoituminen ja puhtaan veden riittämättömyys ovat kiinalaisten ratkaistavia ongelmia. Noin kaksi kolmasosaa kaupungeista kärsii heikkotasoisesta ilmanlaadusta, metsistä osa on aavikoitunut ja yli puolet kaupungeista kärsii vesipulasta. Itseaiheutettu resurssipula ei voi olla näkymättä kehityksessä. Uusiutuva energia ja ympäristöongelmiin tarjottavat muut ratkaisut voivat olla yksi vaihtoehto sijoittajan hyötyessä kasvusta.
Edellämainitut uhkat varmaan toteutuvat suurta sotaa lukuunottamatta, mutta Kiinan pitkän aikavälin kehitykseen ne eivät yksittäisinä ratkaisevasti vaikuta. Laajamittaista sotaa Rogers pitää epätodennäköisenä, koska hän ei usko kiinalaisten vanhempien haluavan laittaa ainoata poikaansa sotimaan. Kiinalaiset tulevat panostamaan sotakalustoon, mutta maa tuskin haluaa laajaa konfliktia.
Kiinalaisten yritysten suhteen täytyy olla Rogersista normaalia epäileväisempi. Ulkomaalaiset ovat heikommassa asemassa kuin kiinalaiset. Riitatilanteissa ulkomaalaiset sijoittajat häviävät. Myös suoranaisia huijauksia esiintyy. Ne ovat vähenemään päin. Länsimaisille sijoittajille suora osakesijoittaminen suoraan Kiinan pörsseihin ei ole yksinkertaisin operaatio. Sijoittajilla on vaihtoehtoja monien isojen kiinalaisyritysten osakkeiden löytyessä mm. New Yorkin pörsseistä. Sijoittaminen niiden kautta on nyt järkevin vaihtoehto suomalaiselle sijoittajalle.
Kehittyvät maat, kuten Kiina, Intia,
Brasilia ja Venäjä ovat olleet sijoittajien huulilla vuosikymmenen.
Miksi Rogers ei usko jonkin niistä ottavan Kiinan paikan tulevana
maailmanmahtina? Hän näkee Kiinalla olevan monta etua Intiaan
verrattuna, kuten tehokkaampi hallinto, koulutetumpi työvoima,
vähintään parikymmentä vuotta edellä oleva infrastruktuuri ja
vähäisempi byrokratia. Yhtenä esimerkkinä on yrityksen
perustamiseen menevä aika joka on kaksinkertainen Intiassa. Intian
etuna on suurempi syntyvyys, mutta monet lapsista eivät opi koskaan
lukemaan mikä vähentää hyötyjä. Brasilialla ja Venäjällä on
suuremmat luonnonvarat kuin Kiinalla ja Intialla, mutta ne ovat
Rogersista liian korruptoituneita. Venäjällä on matala syntyvyys.
Venäjään hän uskoo Brasiliaa enemmän, koska siellä hän on
nähnyt edistymisen merkkejä. Samaa ei voi sanoa Brasiliasta, jossa
entistä presidenttiäkin syytetään korruptiosta.
No comments:
Post a Comment