Daliosta monien mielipiteet
kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty
tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin
sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden
yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä
esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät,
että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa,
mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden
voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli
koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio
uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja
yleismaailmallisia.
Kansakuntien pitkän aikavälin
vauraus on riippuvaista tuottavuuden kehityksestä. Keskipitkällä
aikavälillä vaurauteen liittyy kokonaisvelan vuorovaikutus
tuottavuuden kanssa. Velkasyklien vaikutus pitkällä aikavälillä
kumoutuu ja tuottavuus ratkaisee. Dalion käyttämä keskipitkä
aikaväli on 10 vuotta. Hän on tutkinut 20:n eri maata. Tämän
perusteella hän on tullut johtopäätökseen, että noin kaksi
kolmasosaa 65%:ia talouskasvusta selittyy tuottavuudella ja noin yksi
kolmasosa 35%:ia selittyy kokonaisvelalla. Malli ei huomioi onnea,
kuten hallittavia resursseja niiden ollessa kalliita eikä sotia tai
vallankumouksia. Se ei sisällä luonnon aiheuttamien katastrofien
vaikutuksia.
Kokonaistuotanto eli bruttokansantuote
on yhtä suuri kuin työtuntien määrä kerrottuna tuottavuudella.
Tuotantoa voi nostaa joko tekemällä enemmän töitä tai toimimalla
viisaammin. Tuottavuusajurina toimii kustannustehokkuus, joten
kilpailukyvyllä on suuri merkitys suhteelliseen talouskasvuun.
Kansantalouden kilpailukyvyn ajurina toimii se mitä saat verrattuna
siihen verrattuna mitä maksat. Eri maat kilpailevat
edellämainitussa. Parasta arvoa tarjoavien maiden kansalaiset ovat
kysytyimpiä, koska ihmiset ovat tuotannon suurin kustannus. Tämän
asian rooli on pienenemässä.
Yksi parhaimmista tuottavuuden
mittareista on koulutettujen työntekijöiden
kokonaiskustannus/tunti. Muita tärkeitä tuottavuuden mittareita
ovat kouluttamattomien työntekijöiden kustannukset, byrokratian
laajuus, työntekijöiden asenne työntekoon, raaka-ainekustannukset
ja pääomamarkkinoiden tehokkuus. Keskipitkän aikavälin
talouskasvu voi olla suurempaa huonoista lähtökohdista
ponnistavilla mailla kuin jo tehokkailla, koska niillä on
mahdollisuus saada aikaan suuria parannuksia vähemmillä vaivoilla.
Kulttuuri on yksi tuottavuusajureista.
Se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin mm. säästämisasteesta
tai tehdyistä työtunneista. Daliosta tärkeimmät kulttuuriin
osatekijät ovat omavaraisuus, kuinka paljon nautintoja ja
saavutuksia arvostetaan, minkä verran innovaatioita tai
markkinataloutta arvostetaan, byrokratian määrä, korruption määrä
ja minkä verran lakeja noudatetaan.
Dalio uskoo niiden maiden kasvavan
nopeammin seuraavan vuosikymmenen aikana, joiden kansalaisilla on
vähemmän velkaa verrattuna tuloihin, kansalaisten velankasvunopeus
on matala verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja joilla on taipumuksia
löysempään rahapolitiikkaan kuin maiden, joiden kansalaisten
velkamäärät ovat suurempia verrattuna tuloihin, joilla on nopea
velan kasvuvauhti verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja taipumus
tiukempaan rahapolitiikkaan.
Vaikka tuottavuuden ja kokonaisvelan
voi erottaa toisistaan niin ne ovat lopulta valintojen ja psykologian
tulosta. Eri sukupolvilla on erilaiset näkemykset, koska heillä on
ollut erilaiset kokemukset. Psykologia vaihtelee maiden liikkuessa
läpi taloussykliensä. Velka- ja tuottavuussyklien lisäksi mailla
on psykologisesti motivoituneet syklit, jotka liikkuvat kansalaisten
kokeman taloudellisen hyvinvoinnin mukaan tai ovatko ihmiset kokeneet
vaurastumisen vai köyhtymisen. Dalio kuvaa kansakuntien nousua ja
tuhoa viiden eri vaiheen mukaan.
Seuraavassa lyhyesti Dalion
ennustemallin eri tekijöistä ja niiden painoarvoista koko mallin
tuottamaan lopputulokseen. Mallin voi jakaa kolmeen osaan eli siihen
mitä saat verrattuna siihen mitä maksat, kulttuuriin ja velkojen
vaikutukseen. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat tuottavuudesta.
Mallista puuttuu työikäisen väestön kasvu, mutta Dalio on
lisännyt sen kasvuarvioonsa arvioiden työmarkkinoille tulevien
miesten määrää. Tämä on epätäydellinen arvio, koska
työmarkkinoille tulee myös naisia. Syy tähän on ettei
työmarkkinoille tulevien naisten määrästä ole luotettavia
tilastoja joka maasta tai Dalio ei ole niitä löytänyt. Useamman
maan, kuten Venäjän, Japanin ja Saksan ennustettu kasvu on
heikompaa johtuen työikäisten määrän vähenemisestä.
Yksittäiset mittarit eivät pysty
ennustamaan Dalion mittausten mukaan tarkasti, mutta kaikkien
mittareiden yhteisvaikutus ennustaa hänestä noin 80%:n tarkkuudella
seuraavien kymmenen vuoden kasvun. Dalio on ennustanut vuonna 2015 20
eri maan seuraavien 10:n vuoden reaalista talouskasvua. Ennusteet
tulevat heti tekijöiden painoarvojen selvittämisen jälkeen.
- Mitä saat verrattuna siihen mitä maksat painoarvo 45%
- Koulutus: paremmin koulutettu työntekijä on todennäköisesti tehokkaampi tänään ja tarjoaa suuremman lupauksen tehokkuudesta tulevaisuudessa. 11%
- Työn tuottavuus: samanlaisen koulutuksen omaava työntekijä, joka tuottaa enemmän samassa ajassa on houkuttelevampi kuin vastaava työntekijä joka tuottaa vähemmän. 11%
- Työskentelytahti: tuloihinsa nähden lujaa työskentelevä työntekijä tuottaa suhteessa enemmän kehittymällä nopeammin verrattuna huvitteluun taipuvaiseen työntekijään. 11%
- Sijoittaminen: maat, jotka säästävät ja sijoittavat enemmän tuottavaan pääomaan ja infrastruktuuriin parantavat potentiaaliansa enemmän kuin ne jotka eivät niin tee. 11%
- Kulttuuri 20%
- Omavaraisuus, kyky ja tarve elättää itsensä on tärkeä ominaisuus. 3%
- Nauttiminen vs saavuttaminen, saavuttamista arvostavat onnistuvat työskentelemään lujempaa ja viisaammin. 3%
- Innovaatio ja markkinatalous: uusia ideoita arvostavat maat, jotka sijoittavat niihin rahansa löytävät tavat parantaa tuotantoaan nopeammin. 3%
- Byrokratia: sääntely hidastaa taloudellista toimintaa. 3%
- Korruptio: korruptio vähentää sijoituksia ja vääristää markkinakannustimia. 3%
- Oikeusvaltio: sijoittajien ja liiketoimintaa harjoittavien ihmisten pitää uskoa omaisuutensa olevan turvassa ja sopimusten pitävän. 3%
- Velkojen vaikutus 35%
- Velka ja velanhoidon kustannukset: korkean velkavuorten mailla edellytykset ottaa uutta velkaa ovat vähäisemmät 12%
- Velan virtaaminen: maa voi luottaa velankasvun aiheuttamaan kulutuksen kasvuun yli tulojen kasvuun tietyn aikaa. Kun se loppuu niin kulutus hidastuu. 6%
- Rahapolitiikka: se voi tehdä lainaamisesta enemmän tai vähemmän houkuttelevaa. 18%
Dalion tarkoitus on ymmärtää
talouskasvun suuri kuva. Hän ei yritä olla täsmälleen oikeassa.
Hänestä maiden tulisi keskittyä tärkeimpiin kasvuajureihin ja
jättää keskittyminen tarkkoihin yksityiskohtiin vähemmälle.
Ennuste tarjoaa kaksi eri arviota. Ensimmäinen arvio perustuu samaan
kaavaan kaikille valtioille ja toinen arvio ottaa huomioon
todennäköisyyden sille miten todennäköisesti Dalio on arvioinut
maan erikoistekijät väärin. Jälkimmäinen arvio on jokaisen maan
kohdalla suurempi kasvuluku.
Intia 7.1%, 9.2%
Kiina 4.9%, 5.0%
Singapore 4.2%, 4.8%
Meksiko 4.1%, 5.5%Thaimaa 4.0% 4.9%
Argentiina 3.3%, 3.3%
Etelä-Korea 2.7%, 3.1%
Brasilia 2.9%, 3.0%
Yhdysvallat 1.8%, 2.2%
Iso-Britannia 1.5%, 1.7%
Venäjä 1.5%, 1.5%
Australia 1.3%, 1.7%
Kanada 1.1%, 1.3%
Saksa 0.8%, 1.1%
Ranska 0.1%, 0.8%
Unkari 0.7%, 0.8%
Espanja 0.1%, 0.5%
Japani 0.1%, 0.2%
Italia -0.7%, -0.4%
Kreikka -0.4%, -0.4%
No comments:
Post a Comment