Ajatteluvirheitä häneltä löytyy ja
kyse on ennen kaikkea uskosta siihen, että velka on vihoviimeinen
asia kansakuntien ja yksityishenkilöiden taloudelliselle
hyvinvoinnille. Asia ei ole yksinkertainen. Rogers muistaa kertoa
kuinka paljon hän on tehnyt virheitä, mutta yksityiskohtia hän ei
ole kertonut. Hän puhuu usein, että hän sijoittaa aina pari vuotta
liian aikaisin. Yksityiskohtia löytyy vain vuodelta 1970, kun hän
hävisi kaikki rahansa myymällä kuuden eri yhtiön osakkeita
lyhyeksi.
Velka ei itsessään ole paha tai
hyvä, vaikka Rogers näkee sen pahana. Hän jaksaa puhua kuinka
velka tulee murskaamaan lähiaikoina Yhdysvallat. Tätä virttä hän
on veisannut ainakin kymmenen vuotta. Hän oli lähes oikeassa, mutta
näin ei käynyt. Velkavaikeuksien selvittämisen jälkeen hän on
jatkanut samaa laulua. Tällä kertaa hän on huolissaan
rahanpainamisesta. Toki liiallinen velka ja rahanpainaminen tuhoavat
todennäköisesti yksilöt ja kansakunnat. Järkevä velanotto ei
tuhoa ketään. Dalio puhuu rahanpainamisesta osana talouden
tervehdyttämistä, kun velkoja on maksettava takaisin, koska
keskuspankkeja lukuunottamatta muut toimijat eivät voi kasvattaa
velkojaan. Rogers on uskonut Yhdysvaltojen romahtavan velkojen
vuoksi, mutta tämä ajattelu on väärässä. Näin voi käydä
pitkällä aikavälillä, mutta niin tuskin käy edes keskipitkällä.
Vuonna 1970 Rogers oli varma, että
osakemarkkinat tulevat romahtamaan, joten hän osti rahoillaan
myyntioptioita. Optiot rajoittivat hänen tappionsa, mutta
mahdollistivat vipuvoiman käytön mikäli markkinat romahtaisivat.
Viiden kuukauden päästä markkinat romahtivat ja hän teki suuren
määrän rahaa. Hän myi myyntioptionsa ja kolminkertaisti rahansa.
Tämä sai hänet luulemaan, että hän tiesi mitä oli tekemässä.
Markkinat nousivat myynnin jälkeen pari kuukautta. Rogers odotti sen
ajan tilaisuutta tehdä rahaa romahduksella ja hän päätti myydä
lyhyeksi kuuden yrityksen osakkeita. Uutta romahdusta ei tullut ja
Rogers hävisi kaikki rahansa, koska hänellä ei ollut rahaa
vakuuksiin. Hän joutui kuittaamaan tappionsa ostamalla myymänsä
osakkeet. Seuraavien parin, kolmen vuoden aikana kaikki yritykset
menivät konkurssiin ja jälkikäteen Rogersin voi sanoa olleen
oikeassa, mutta hän hävisi silti rahansa. Kokemus opetti hänelle
kuinka vähän hän ymmärsi.
Yhteenveto
Rogers uskoo vahvasti
hyödykesijoittamiseen ja Kiinan olevan seuraava maailmanmahti.
Hyödykesijoittaminen ei hänestä ole vaikeampaa tai sisällä
enemmän riskejä kuin muut sijoitusmuodot. Hän uskoo hyödykkeiden
toimivan suojana osakemarkkinoiden laskuja ja inflaatiota vastaan.
Viimeiset puolivuosisataa ovat toimineet jonkinlaisina todisteina.
Tästä väitteestä hyötyminen ei ole helppoa, koska se vaatii
paljon pääomia. Sijoittamalla hyödykeindekseihin vähemmän
varallisuutta omistava joutuu uskomaan energian hinnan nousevan,
kuten muutkin hyödykkeet inflaation ja osakkeiden kurssilaskun
iskiessä.
Rogers uskoo vahvasti itä-Aasiaan ja
erityisesti Kiinaan. Länsimaiden valta alkaa pikkuhiljaa seuraavina
vuosikymmeninä hiipumaan. Muitakin ehdokkaita maailmanvaltiaiksi on,
kuten Intia tai Venäjä, mutta Rogersista todennäköisin on Kiinan
valta-asema. Kiinakin tulee kokemaan monia vaikeita aikoja ennen
valta-asemaansa, mutta Rogers uskoo kiinalaisten pystyvän
selvittämään ne. Hänestä maassa on maailman parhaat
kapitalistit. Suurimmat ongelmat hän näkee ympäristön
saastumisessa.
No comments:
Post a Comment