Jim Rogers ja hyödykkeiden kysyntä ja tarjonta, Hyödykkeisiin sijoittaminen

Hyödykkeiden hinnat riippuvat kysynnän ja tarjonnan suhteesta, joten on syytä käydä läpi niihin vaikuttavia asioita. Niiden selvittämistä varten on tehtävä lukuisia kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastaukset.


Tarjonnasta:

• Kuinka suuri on maailmanlaajuinen tuotanto? Kuinka monen tonnin varannot hyödykkeellä on? Onko tuotantoa alueilla, jotka voivat joutua kaaokseen? Ovatko tiedossa olevat esiintymät rikkaita vai hädin tuskin tuottavia? Kuinka paljon varastoissa on hyödykettä? Kuinka monta kaivosta/lähdettä löytyy maailmasta ja kuinka tuottavia ne ovat? Kuinka paljon voi olla tarjontaa seuraavien kymmenien vuosien aikana?
• Onko uusia tarjontalähteitä tiedossa? Laajennetaanko vanhoja lähteitä? Kuinka paljon se maksaa? Paljon laajennus tuottaa lisätarjontaa? Kuinka kauan kestää lisätarjonnan saapumisessa markkinoille?
• Onko tiedossa mahdollista uutta tarjontaa? Kuinka paljon ja kuinka paljon niiden kehittäminen ja tuotanto maksavat? Kuinka kauan kestää kunnes uutta tarjontaa tulee saataville? Milloin uusi tarjonta voisi tulla markkinoille?

Kysynnästä:

• Mihin hyödykettä käytetään eniten?
• Mitkä nykykäytön kohteista löytyvät tulevaisuudessakin?
• Mitä vaihtoehtoja hyödykkeelle on hintojen noustessa liian korkeiksi?
• Mitkä uudet teknologiset kehityskohteet voivat vaatia hyödykkeen käyttöä?

Yksittäisiin hyödykkeisiin sijoittamisessa edellämainittuihin kysymyksiin on hyvä löytää vastaukset. Vastauksia etsiessä pitää olla neutraali. Sijoittajan pitää etsiä myös näkemyksestään poikkeavia todisteita. Rogers tarjoaa sijoittajalle neljä eri vaihtoehtoa suoralle hyödykesijoittamiselle:

1. Sijoittaminen hyödykkeitä tuottaviin tai niille palveluita tarjoaviin yrityksiin.
2. Sijoittaminen maihin, jotka tuottavat hyödykkeitä.
3. Kiinteistösijoittaminen hyödykerikkaisiin maihin ja alueille.
4. Hyödykkeiden osto suoraan tai hyödykeindeksirahastojen kautta.

Hyödykkeisiin suoraan tai epäsuorasti liittyvien yritysten osakkeet ovat kohtuullinen tapa sijoittaa hyödykkeisiin. Hinnat eivät ole suoraan verrannollisia hyödykehintojen kanssa. Hinnat liikkuvat enemmän osakesijoittajien mielialojen mukaan kuin hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan muutosten. Öljyntuottajien osakkeiden hinnat eivät nousseet pitkään aikaan 2000-luvun alussa, vaikka öljynhinta ja niiden tulokset nousivat merkittävästi. Energia-analyytikot eivät huomioineet, että Aasian ja Yhdysvaltojen öljynkysyntä kasvoi paljon tarjontaa nopeammin. Yalen tutkimus vuosilta 1959-2004 ”Tosiasioita ja kuvitelmia hyödykefutuureista” kertoi suoran hyödykesijoittamisen tuottojen olleen kolminkertaiset verrattuna hyödyketuottajien osakkeisiin.

Hyödykkeitä tuottaviin maihin sijoittaminen voi olla järkevä ratkaisu. Hyödykkeiden hintojen noustessa hyötyvät monet tahot. Vähittäistavarakauppiaat, hotelliketjut, ravintolat ja muu liiketoiminta pärjäävät paremmin hyödykerikkaissa valtioissa. Lisäksi niiden valuutat voivat toimia järkevinä kohteina. Kaikki hyödykerikkaat maat eivät ole hyviä sijoituskohteita, koska monet kokevat sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia. Ulkoisista uhkista voi mainita riippuvuuden mm. Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksista. Niiden kärsiessä heijastuu tilanne todennäköisesti maihin joiden viennistä suuri osa koostuu hyödykkeistä. Suuri osa sisäisistä uhkista selittyy sosialismilla ja korruptiolla. Poliittiset uhkat pitäisi käydä läpi ennen sijoittamista.

Kiinteistösijoittaminen vaatii perehtymistä. Tarpeeksi aikaisin sijoittamalla voi hyödykerikkaiden alueiden tai maiden kiinteistöistä saada parempia tuottoja kuin normaalilla kiinteistösijoittamisella. Tämä vaatii parempaa näkemystä kuin muilla, joten sitä ei voi suositella kaikille. Suomalaisen kannattaa näkemykseni mukaan panostaa lähialueiden hyödykelöydöksien tutkimiseen mikäli haluaa hyötyä hyödykerikkaista alueista sijoittamalla kiinteistöihin. Sodankylän kiinteistöihin sijoittamalla oikeaan aikaan olisi voinut tehdä rahaa.

Rogers suosittelee vähemmän hyödykkeistä ymmärtäville ja vähemmän asiasta kiinnostuville hyödykeindeksirahastoja, joita on tarjolla. Ne ovat kustannustehokas tapa sijoittaa hyödykkeisiin piensijoittajalle. Rogers on itse luonut oman hyödykeindeksinsä ja oman hyödykeindeksirahastonsa. Niihin voi sijoittaa sekä yksilöt että instituutiot. Myös Goldman Sachs on luonut hyödykeindeksinsä. Lisäksi on olemassa mm. Dow Jones AIG commodity index. Mainitsemissani hyödykeindekseissä on suurin painoarvo energiateollisuudella ja siitä suurin osa on öljyssä. Hyödykeindekseihin sijoittava ottaa merkittävän näkemyksen energian hinnan liikkumisesta. Pitkällä eli useampia vuosikymmeniä kestävällä sijoitushorisontilla energian hinta nousee mikäli tutkijat eivät pysty kehittämään riittävän tehokasta ratkaisua energian varastoimiseen.

Mikäli hyödykkeet kiinnostavat niin suosittelen tarkempaa tutustumista hyödykeindekseihin tai niiden hintojen nousemisesta hyötyviin yrityksiin. Molemmat ovat kohtuullisia vaihtoehtoja vähemmän hyödykkeistä ymmärtäville. Rogers kehoittaa keskittymään itsensä ymmärtämiseen ja kuinka pystyy hyväksymään virheensä. Etenkin suoraan hyödykkeisiin sijoittamisessa tämä on tärkeää, koska velkavivun käyttäminen on helppoa ja virheet voivat tuhota nopeasti pääoman.