Lyhyet velkasyklit syntyvät lähinnä
keskuspankkien kiristäessä korkopolitiikkaansa inflaation ollessa
liian korkea tai nousevan liikaa velkojen kasvaessa vahvasti.
Keskuspankit löysentävät korkopolitiikkaa päinvastaisessa
tilanteessa. Lyhytaikaiset syklit sisältävät yleensä kuusi
vaihetta. Neljä niistä tapahtuu taloutta kasvattaen ja kaksi niistä
ovat taantumia. Ne kestävät yleensä neljästä kahdeksaan vuotta.
Poikkeuksena on pidemmän velkasyklin velanmaksuvaiheen jälkeinen
lyhyt velkasykli joka voi kestää hieman pidempään.
Syklin alkuvaiheessa talous kasvaa.
Kasvu alkaa koroille herkkien tuotteiden, kuten asuntojen ja autojen
kysynnällä ja vähittäismyynnin kasvulla, koska korot ovat
matalalla ja velanotto on mahdollista. Nouseva kysyntä ja kasvava
tuotanto kasvattavat keskimääräistä työviikkoa ja vähentävät
työttömyyttä. Velat ja talous kasvavat nopeasti inflaation
pysyessä matalana. Osakemarkkinat ovat paras sijoituskohde
inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja hyödykkeiden kärsiessä.
Tämän jälkeen seuraa talouskasvun keskivaihe talouskasvun
hidastuessa. Inflaatio pysyy matalana, korot laskevat, osakekurssien
kasvu hidastuu ja inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja
hyödykkeiden hintojen lasku hidastuvat.
Tämän jälkeen seuraa myöhäissykli.
Talouskasvu kiihtyy, tuotannon kasvu törmää kapasiteettiongelmiin
velkojen ja kysynnän edelleen kasvaessa. Inflaatio kasvaa nopeammin,
kulutuksen kasvuvauhti nopeutuu, korot nousevat, osakekurssit ovat
viimeisessä nousuvaiheessa ja inflaatiosuojatut sijoituskohteet
pärjäävät parhaiten. Seuraa kasvun kiristysvaihe. Todellinen tai
odotettu inflaatio laittaa keskuspankin kiristämään
rahapolitiikkaansa mikä vähentää likviditeettiä ja
nostaa
korkoja. Tämä aiheuttaa rahamäärän ja velkojen kasvun laskemisen
mikä aiheuttaa osakemarkkinoiden siirtymisen laskuvaiheeseen ennen
kuin talouskasvu menee alle nollan.
Taantumavaiheessa on yleensä kaksi
syklin vaihetta. Taantuman alkuvaiheessa talous supistuu,
osakemarkkinat ja inflaatiolta suojatut sijoituskohteet laskevat ja
inflaatio laskee, koska keskuspankki ei löysennä
rahapolitiikkaansa. Taantuman loppuvaiheessa keskuspankki löysää
rahapolitiikkaansa, koska se ei pelkää inflaatiota vaan taantumaa.
Korot laskevat ja se aiheuttaa osakemarkkinoiden nousun. Inflaatiolta
suojaavat sijoituskohteet ja hyödykkeiden hinnat pysyvät matalina.
Matalat korot ja korkeammat osakemarkkinat siirtävät talouden
kasvuvaiheen alkuun.
Syvän taantuman jälkeinen kasvuvaihe
kestää pidempään. Näkemykseni mukaan olemme kasvun
myöhäissyklissä. Lyhyet syklit eivät aina toimi samoin. Niihin
vaikuttavat myös ulkopuoliset tapahtumat, kuten muiden maiden,
erityisesti maailmanvaltojen tilanteet, sodat ja luonnon aiheuttamat
katastrofit voidat muuttaa syklien kulkua. Pitkän ja lyhyen
velkasyklin ymmärtäminen ja niiden yhteenliittäminen
tuottavuuskehityksen kanssa auttaa ymmärtämään missä vaiheessa
talous on.
Dalio tarkasteli FED:in ohjauskorkojen
kehitystä syyskuun 1932 ja maaliskuun 2009 välillä verraten sitä
Yhdysvaltojen taantumien ja talouskasvun esiintymisiin.
Ohjauskorkojen pitkä noususykli kesti vuoden 1932 syyskuusta vuoden
1981 toukokuuhun. Talouden lyhytaikaiset taantumat ja kasvusyklit
täsmäävät pitkälti ohjauskorkojen kehityksen kanssa. Jokainen
syklinen korkojenlasku vähensi pikkuhiljaa
velkojenhoitokustannuksia, vähensi velaksi hankittujen ostosten
hintoja tehden niistä edullisempia ja nosti vähän
varallisuusarvoja. Lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten velkasyklien
yhteydet eivät suoraan kerro miten tehdä rahaa, koska koronnostoja
ja laskuja on vaikea ennustaa. Sen sijaan ne toimivat jonkinlaisena
todisteena, että Dalion talouskone-malli toimii kohtuullisella
tarkkuudella.
No comments:
Post a Comment