Lähteiden käytöstä

Suurimpaa osaa lukijoista ei varmasti kiinnosta kirjantekoon käyttämäni menetelmät, mutta läpinäkyvyyden vuoksi kerron niistäkin. Kirjanteko on mielestäni enemmän taidetta kuin tiedettä. En usko yhteen oikeaan tapaan. Tapoja on yhtä monia kuin kirjoittajiakin. Jos menetelmien kertominen hyödyttää yhtäkään kirjoittajaa niin kirjoitusten julkaisu ei mene hukkaan.

Jaan lähteet kahteen osaan:

1. Netistä löytyvät videot ja haastattelut
2. Omistamani ja lainaamani kirjat

Videot ja haastattelut

Netistä löytyy satoja tunteja mestarisijoittajien haastatteluja. Niiden pituudet vaihtelevat. Suurin osa käyttämistäni videoista on vähintään puolituntisia. Joukossa on myös lyhyempiä. Lyhyemmistä haastatteluista en saa paljon irti. Suosin myös videoita, joissa mestarisijoittajat ovat mukana. Pyrin mahdollisuuksien rajoissa keskittymään ensi käden tietoon eli mestarisijoittajien itse puhumaan tai kirjoittamaan. Tämä toimii hyvin videoissa. Suurin osa mestarisijoittajista on ollut elossa youtuben aikakaudella, joten sieltä hakemalla löytyy merkittävä määrä pitkiä videoita, joissa mestarit kertovat siitä miten he näkevät asiat.

Kovin monista videoista ei löydy käsikirjoitusta, joten olen itse tehnyt niistä muistiinpanoja. Olen kokeillut tähän muutamaa eri tapaa. Ensiksi kokeilin katsoa videon ja samana päivänä katsoin sen uudestaan pysäyttäen välillä videon. Tämän jälkeen kirjoitin muistiinpanoni puhtaiksi läppärilläni. Yhden päivän aikana kaikki kävi turhan raskaaksi, koska tunnin videosta tekemiini muistiinpanoihin kului puolestatoista tunnista kahteen. Jotkut videot ovat kaksituntisia, joten kaiken tekeminen päivässä oli liikaa. Nykyään katson videon yhtenä päivänä ja teen muistiinpanot ja puhtaaksikirjoituksen seuraavana. Julkaisen kaikki muistiinpanoni pidemmistä videoista, jotta jokainen voi tehdä niiden hyödyllisyydestä johtopäätöksensä.

Kirjat

Osa lähteinä käyttämistäni kirjoista on ostettu ja toinen osa lainattu. Käytän lähteinä enimmäkseen ostettuja. Tällä hetkellä ostamistani kirjoista noin puolet on kindle-versioina ja puolet paperiversioina. Ennen suosin paperiversioita, mutta nykyään pyrin välttämään niitä, koska ne vievät liikaa tilaa. Kindle-versioissa on myös mahdollisuus alleviivaamiseen. Kirjanteossa se helpottaa elämää. Tätä mahdollisuutta ei tietystikään ole lainattujen kirjojen kohdalla, joten niitä pitää hyödyntää toisin.

Omistamien kirjojen hyödyntäminen lähteinä tapahtuu lukemalla ensin koko kirja. Tämän jälkeen luen kirjan uudelleen alleviivaamalla tärkeimmät asiat. Osa uuden kirjan lähteistä on jo alleviivattu aiempia julkaisemiani kirjoja varten. Tällöin minulle riittää uudelleenlukeminen. Osa kirjoista on ollut minulla vuosia, joten ilman uudelleenlukemista niiden sisältöä muista kunnolla.

Lainakirjojen hyödyntäminen on työläintä, koska niiden sisältöä ei voi alleviivata tai säilyttää pitkään. Tällöin luen ensin koko kirjan. Tämän jälkeen luen kirjasta suurimman osan uudestaan merkaten paperille sivu- ja kappalenumerot, joista löytyy hyödyllistä tietoa. Tämän jälkeen kirjoitan läppärilläni kirjan sivuilta löytyvät tärkeät tiedot muistiin. Parisataasivuisesta sijoituskirjasta tulee keskimäärin 10-15 sivua muistiinpanoja. Niistä vain pieni osa mahtuu itse kirjaan.

Keskittymiskykyni on rajallinen

Oma tekniikkani pitää keskittymiseni kunnossa on tutkia lähteitä maksimissaan 45 minuuttia ilman taukoa. Alkupäivästä tämä onnistuu helposti, mutta pidempiä päiviä tehdessäni huomaan ettei se kestä puolta tuntia pidempään. Keskimäärin käytän ehkä pari tuntia päivässä, mutta ääriolosuhteissa, kuten heinäkuussa 3-4 tuntia. Pidän tätä maksimina, jotta saan lähteistä riittävästi irti. Aikatauluni ovat sellaisia, että saan käytettyä päiväni parhaimmat tunnit tähän prosessiin. Loppuillasta on turha kokeilla lukemista. Videoiden katselu voi jopa onnistuakin, kunhan ne eivät kestä tuntia pidempään eikä tarvitse tehdä muistiinpanoja.

Olen aina pitänyt lukemisesta, joten lähteiden hyödyntäminen ei ole ollut ongelma. Sen sijaan kirjoittaminen ei aina suju yhtä hyvin.

-TT