Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysissa tutkitaan saatavilla olevia tosiasioita ja tehdään niistä johtopäätöksiä. Niiden pitää perustua järkevään logiikkaan ja ennaltalaadittuihin periaatteisiin. Analyysin teko vie aikaa. Se voi viedä tunneista päiviin tai kuukausiin. Tämä riippuu siitä mitkä asiat tekijä katsoo hyödylliseksi selvittää ja kuinka pitkälle analyysia tehdessä tarvitsee mennä. Analyysia tehdessä voi tulla nopeasti johtopäätökseen ettei lisäselvityksiin ole tarvetta. Suurin osa analyyseista ei johda sijoituskohteiden ostoihin tai myynteihin. Kotiläksyjen tekeminen on vain hyväksyttävä osana sijoitusten tekemistä. Kaikki huippusijoittajat tutkivat sijoituskohteita itse ja tekevät analyyseistaan itsenäiset johtopäätökset. Tämä tosiasia tekee huippusijoittajista niin hyviä. Analyysin tekeminen on taito joka kehittyy vain harjoittelemalla. Älä luule olevasi siinä hyvä heti.

Myös analysoitavalla kohteella on merkitystä. Joukkovelkakirjat eivät vaadi yhtä laajaa selvitystä kuin osakkeet. Graham keskittyi eniten yritysten julkaisemiin tiedotteisiin. Valitettavasti sijoitusanalyysista ei voi tehdä tarkkaa tiedettä. Sattuma vaikuttaa saatujen johtopäätösten menestykseen, koska onnistuminen riippuu siitä kuinka hyvin sijoittaja on arvioinut kohteensa tulevaisuuden. 

Sijoittaja analysoi kohteen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Viimeinen näistä on tärkein ja vaikein. Kaksi ensimmäistä antavat vihjeitä siitä. Suurimmat sudenkuopat seuraavat epärealistisia arvioita tulevaisuudesta. Grahamin analyysi kuvaa liiketoimintaa, koska hän keskittyi yritysten velkakirjoihin ja osakkeisiin. Lisäksi se kuvaa liiketoiminnan tuloksia, taloudellista tilannetta, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäksi analyysissa arvioidaan liiketoiminta-alaa yleisellä tasolla, kilpailijoita ja niiden tulevaisuudennäkymiä. Analyysissa arvioidaan tulevaisuuden kassavirtoja eri oletuksien avulla. 

Tulevaisuuden kassavirtojen arvioinnin tarkoitus on määrittää kohteen todellinen arvo, joka on sen tuottamien tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo tekohetkellä. Tarkkaa arvoa on mahdotonta määrittää, joten se tulee esittää arvon ylä- ja alarajojen kautta. Analyysin teossa kohteen tutkimista pitää käsitellä niiden periaatteiden ja menetelmien avulla, jotka toimivat kaikkina ajanjaksoina suuria katastrofeja lukuunottamatta. Yhtä ja samaa menetelmää ei voi käyttää kaikissa sijoituskohteissa. Eri menetelmissä voi olla samoja osia. 

Analyysi kannattaa jakaa kahteen osaan: määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Määrällinen analyysi kuvaa sijoituskohdetta ensisijaisesti lukujen kautta. Se kuvaa kohdetta mm. seuraavien asioiden kautta: tulosten, taseen, osinkojen, liiketoiminnan tilastojen ja pääomarakenteen. Laadullinen analyysi kuvaa liiketoimintaa yleisellä tasolla, johtajien laatua, liiketoiminnan ja liiketoiminta-alan tulevaisuudennäkymien kautta. Määrälliset tekijät ovat helpommin analysoitavissa kuin laadulliset. Joidenkin laadullisten tekijöiden analysointi, kuten johdon kyvykkyys ovat vaikeammin arvioitavissa. Sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä on käytettävä, jotta saadaan aikaan hyödyllinen lopputulos. Määrällisen analyysin lopputulos on hyödyllinen vain mikäli laadullinen analyysi vahvistaa sen. Molemmat kietoutuvat toisiinsa. Ne eivät siis ole irrallisia asioita.