Arvonmääritys, analyysin hyödyntämisen esteet, yleisesti analyysinteosta

Lopullinen arvonmääritys, kapitalisaatiokerroin, tasearvot

Analyytikko on suuren työmäärän ja yrityksen tutkimisen jälkeen päässyt tilanteeseen, jossa hänen pitää määrittää yrityksen todellinen arvo. Arvonmääritykseen tulosta kasvattavissa yrityksissä hän käytti kapitalisaatiokerrointa. Sen määrittämiseen analyytikko tutkii yleisiä pitkän aikavälin näkymiä. Niihin vaikuttavat yrityksen sisäiset tulevaisuuden näkymät ja sen liiketoiminta-alojen näkymät. Kertoimeen vaikuttavat myös johdon pätevyys joka on aina hieman puolueellinen näkemys, taloudellinen tilanne ja osinkohistoria sekä osinkojenmaksutaso. 

Kapitalisaatiokerrointa on vaikea määrittää mikäli yrityksen liiketoiminnassa ja johdossa tapahtuu jatkuvia muutoksia. Tällöin sijoittajan pitää ottaa ne huomioon viimeistään turvamarginaalissa, josta lisää myöhemmin. Kapitalisaatiokerrointa voi käyttää oikeastaan vain yrityksiin, jotka kasvattavat tulostaan. Niiden arvonmäärityksen kaava Grahamin mukaan:

Arvo = osakekohtainen tulos x (8.5+2*kasvuvauhtiprosentti)

Huom! Osakekohtainen tulos on puhdistettu liiketoimintaa kuulumattomista kertaeristä. Tämä on tärkeää muistaa, koska kasvuvauhtiprosenttikin tulee ilman kertaerien vaikutusta. Korkojen suuruudella on myös vaikutusta. Kaava ei ota huomioon tulevaisuuden korkotasoja, koska niitä on mahdotonta ennustaa. Kaava on yksinkertainen, koska Graham ei keksinyt parempaa vaihtoehtoa. Se ei ota myöskään huomioon vaihtoehtoista korkotuottoa joka vaikuttaa tulosten nykyarvoon. Riittävä turvamarginaali auttaa pienentämään kapitalisaatiokertoimen hyödyntämisen tuottamia epätarkkuuksia.

Kapitalisaatiokertoimen lisäksi hän käytti arvonmääritykseen taseen arvonmääritystä. Tämä tapa koski erityisesti yrityksiä, jotka eivät kasvattaneet tulostaan tasaisesti tai tekivät välillä tappiota. Hän laski omaisuuserien arvot konservatiivisesti yhteen ja sai sitä myötä arvon yritykselle. Hän määritti arvon vain aineellisille hyödykkeille, kuten tehtaille, koneille, maalle, varastolle, jne. Tästä löydät esimerkkejä aiemmista luvuista.

Analyysien hyödyntämisellä kolme estettä

1. Riittämättömät tai väärät tiedot
2. Tulevaisuuden epävarmuudet
3. Markkinoiden järjetön käytös

Tietojen tahallinen väärentäminen on harvinaista. Väärinkäsitykset johtuvat usein kirjanpitokikkailuista tai laadullisen analyysin osien, kuten johtajien pätevyyden arvioinnin epäonnistumisesta. Tietojen salaaminen on harvinaisempaa, koska säännökset tiedottamisesta ovat tarkat. Useammin epämieluisat tiedot löytyvät tiedotteiden alaviitteistä tai viimeisiltä sivuilta. Graham kehottaa tutustumaan tarkasti molempiin. Lisäksi johdon puheita pitää tulkita itsenäisesti eikä vain uskoa niihin. 

Tulevaisuuden ennustaminen on yleensä vaikeaa, joten tulevaisuuden arvioinnin epävarmuus tuottaa suurimman ongelman. Analyysista tehdyt johtopäätökset voivat olla vanhoja uusien tietojen tullessa ilmi. Analyysia tulevaisuudesta joutuu aina tekemään siltä pohjalta, että menneet tapahtumat tarjoavat ainakin karkean oppaan tulevaisuudelle. Mitä kyseenalaisempi tämä oletus on sitä vähemmän hyötyä analyysi tarjoaa. 

Analyysia tehdessä markkinahintojen ei tulisi vaikuttaa. Markkinat voivat vaikuttaa siihen, että hinnat ovat paljon kohteiden arvoa korkeammalla pitkään. Hinnat eivät vaikuta suoraan johtopäätöksiin vaan niistä saatuihin hyötyihin. Hintojen pysyessä kauan yliarvostettuina ei sijoittaja saa ostettua kohdetta haluamallaan hinnalla ennen kuin johtopäätöksiin vaikuttavat asiat muuttuvat. Tällöin analyysi pitää tehdä ainakin osittain uudelleen mukautumalla uuteen tilanteeseen. 

Yleisesti analyysinteosta

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on valtava työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksynsä kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia sinulle varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia. 

Analysoitavien yritysten määrää ja käytettävää työmäärää voi vähentää luomalla tarkat ennakkoehdot tarkasteltaville yrityksille. Mikäli yritykset eivät täytä ehtoja voi yritykset jättää analysoimatta tai lopettaa analyysi. Itse en tutki tällä hetkellä kuin suomalaisia yrityksiä, joten olen harvoin tilanteessa, jossa tulee tarvetta analysoida yrityksiä tarkemmin. Suurempien pörssien yritysten ollessa sijoituskohteina joutuu analysoimaan suurempia määriä. Tällöin on vielä tärkeämpää, että sijoittaja on määritellyt ennakkoehdot yrityksille, joita haluaa analysoida. Tarjolla on paljon apuvälineitä, jotka vähentävät työmäärää. Markkinoilla on useita osakeskreenereitä, jotka etsivät ennakkoehdot täyttävät osakkeet halutuilta markkina-alueilta.

Et voi jättää kotiläksyjäsi eli analyyseja tekemättä mikäli haluat tehdä päätökset sijoituskohteista. Muiden apu voi tuottaa ongelmia enemmän kuin niistä on hyötyä. Ainut tapa jättää kotiläksyt väliin on sijoittaa kustannustehokkaisiin ajallisella hajautuksella indeksirahastoihin. Ensimmäiset perustettiin Grahamin kuoleman aikoihin 1970-luvun puolivälissä, joten hän ei niitä ehtinyt vielä suositella Graham jakaa sijoittajat niihin, jotka ovat valmiita tekemään kotiläksynsä ja niihin, jotka eivät niitä tee. Riskit kasvavat jälkimmäisessä tapauksessa tietämättömyyden seurauksena liikaa. Tällöin ainut oikea tapa sijoittaa on indeksirahastot. 

Analyysin tekeminen on taito, jota ei voi oppia harjoittelematta. Oppimiseen ei ole oikoteitä, joten sinun pitää harjoitella. Kaikkia yrityksiä ei analysoida samalla tavalla. Sinun on opittava ymmärtämään miten esimerkiksi pankkien ja kulutustuotteita myyvien yritysten analyysi pitää tehdä. Toinen vaihtoehto on päättää etukäteen minkä alan yrityksiä analysoi. Jos et tunne alaa riittävän hyvin niin sinun ei tarvitse analysoida siihen liittyvää liiketoimintaa. Tämänkin ajatteleminen etukäteen vähentää työmäärääsi.

Huolellisinkin analyysi voi olla väärässä ja parhaatkin analyytikot erehtyvät välillä. Siksi sinun pitää aina miettiä todennäköisyyttä oikeassa olemisesta. Harkitse tarkkaan seuraavia kysymyksiä:

• Kuinka paljon olen harjoitellut?
• Kuinka hyvin edellliset analyysini ovat onnistuneet?
• Mikä on tyypillinen onnistusprosentti muilla analyytikoilla?

Analyysin tekemisen tärkeyden voi tiivistää yhteen lauseeseen: Jos et pysty itse määrittämään sijoituskohteelle arvoa kohtuullisella tarkkuudella, ei sinun pidä sijoittaa siihen. Jokainen huippusijoittaja toimii näin tai pystyy ainakin määrittelemään, että sijoituskohteen arvo on selvästi hintaa korkeampi. Oikoteitä ei ole ja muiden kuunteleminen johtaa suurella todennäköisyydellä suurempiin tappioihin.

Grahamin yritysvertailut

Saman alan yritysten vertailu

Analyysiin pitää aina kuulua myös yksittäisen yrityksen tutkimisen lisäksi myös useamman saman alan yrityksen vertailu. Määrällinen analyysi näyttelee tällöin suurta osaa, mutta se ei kerro kaikkea. Lisäksi pitää tehdä laadullinen analyysi. Päämääränä ei ole vain yritysten keskinäinen vertailu. Saman alan yritysten tutkiminen kertoo myös koko alan tarjoamista mahdollisuuksista. Lopputulos voi paljastaa, että liiketoiminta-ala ei tarjoa minkään yrityksen kohdalla järkeviä mahdollisuuksia pitkän aikavälin sijoituksiin. Joskus analyysi tarjoaa myös paremman sijoituskohteen alalta kuin alkuperäinen analysoitu yritys.

Kokonaiset liiketoimintasyklit tarjoavat järkevimmän aikavälin tarkasteltavaksi. Yleensä syklin pituus vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Pitempiä syklejä käyttäessä voi muodostua ajanhukkaa. Määrällinen ja laadullinen analyysi voi vaatia eri aikavälit. Johtoportaiden vaikutusta yritysten menestykseen on vaikea arvioida mikäli jonkin vertaillun yrityksen johdossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä koskee myös suuria muutoksia liiketoiminnassa eli isot yritysostot tai omaisuuden myynti voivat tuottaa vaikeuksia saada aikaan hyödyllisiä vertailuja. Myös kaikki yritysten kertaerät tulee poistaa laskutoimituksista. 

 

Yritysten vertailusta tulisi Grahamista löytyä ainakin seuraavat tiedot:

1. Hinta
2. Osakemäärä
3. Markkina-arvo
4. Velka
5. Kirja-arvo / Liikevaihto
6. Voittomarginaali
7. Viimeinen osakekohtainen tulos
8. Tarkasteltavan aikavälin ensimmäinen osakekohtainen tulos
9. Osakekohtaisten tulosten keskiarvo
10. P/E-luku
11. P/S-luku
12. osinkoprosentti
13. ROE
14. Current ratio
15. Aineelliset hyödykkeet / velka
16. keskimääräinen EPS:n nousuprosentti
17. Keskimääräinen osingonmaksuprosentti
18. Aineellisten hyödykkeiden määrä / markkina-arvo
19. Mahdollisten etuoikeutettujen osakkeiden tai joukkolainojen suhde markkina-arvoon
20. Mahdolliset liiketoiminta-aloista johtuvat erityisluvut

Graham pitää P/E-lukua tärkeimpänä. Seuraavana tulee P/S-luku. Liiketoiminta-alan keskimääräistä korkeampaa P/E-lukua Graham piti riskitekijänä. Grahamista markkina-arvon ollessa paljon matalatampi kuin liikevaihto on yrityksellä hyvät mahdollisuudet parantaa reippaasti tulostaan alan yritysten yleisten näkymien kohentuessa. Tasevertailuja Graham ei pitänyt merkittävinä tekijöinä yrityksiä vertaillessa mikäli niissä ei esiinny selkeitä poikkeavuuksia joko hyvään tai huonoon suuntaan. Nykyisten tulosten, keskiarvotulosten ja tulostrendin merkittävyyden Graham jätti jokaisen sijoittajan itse ratkaistavaksi. Itse hän keskittyi eniten tulkintani mukaan keskiarvoihin. 

 

Yritysvertailujen lopputulokset kertovat lähinnä menneisyydestä, kuten muutkin analyysit. Siksi sinun pitää muistaa ettei menneisyydessä parhaiten pärjännyt yritys ole tulevaisuudessa automaattisesti parempi tuloksentekijä. Tämä on todennäköisempää, mutta ei kerro suoraan mikä yritys on parhain sijoituskohde. On helpompaa tulla tähän johtopäätöksen mikäli yritykset toimivat suunnilleen samoilla maantieteellisilä paikoilla ja myyvät lähes toisiaan vastaavia tuotteita ja palveluita. Tämä siinä tapauksessa, että laadulliset tekijät vahvistavat määrällisen vertailun lopputulokset. 

 

Tähän Ramirent vs Cramo vertailu lopulliseen kirjaan.

Buffett @ University of Florida 1990-luvun loppu

Luennon löydät täältä.

Lyhyt alustus: Menestyäksesi tarvitset energiaa, älykkyyttä ja suoraselkäisyyttä. Ilman viimeistä et hyödy kahdesta ensimmäisestä. Nuorena voit oppia hyviä tapoja ja muuttaa huonoja, mutta vanhempana se ei ole enää mahdollista. Mieti omaa käytöstäsi ja valitse siitä parhaat palat toistaen niitä.

Miten näet Japanin?

Japanissa saa halpaa rahaa, jopa yhden prosentin korolla. Sitä kannattaa käyttää kyseisellä valuutta-alueella. Valitettavasti en löydä sieltä kiinnostavia sijoituskohteita, koska suurin osa yrityksistä tuottaa huonoa pääoman tuottoa 4-6%:ia keskimäärin. Tällöin hyviä kohteita on vaikea löytää. Aika on hyvän liiketoiminnan ystävä ja huonon vihollinen. Etsin pitkän aikavälin kohteita eikä niitä löydy Japanista tällä hetkellä.

Entäs suhteesi Long Term Capital Managementin pelastukseen?

Long Term Capital Management oli talousnerojen vivutettu rahasto joka meni nurin liiallisen lainaamisen vuoksi. Rahastoa hoitivat talousnerot, joilla kolme yhteistä yhteneväisyyttä

1. Toimijoiden älykkyysosamäärät hirveän korkeat
2. Kaikilla markkinoista vuosikymmenien kokemus
3. Omat rahat pelissä

Siitä huolimatta seurauksena oli konkurssi. Mielestäni oli tyhmää yrittää tehdä lisää rahaa riskeeraamalla omaisuutensa, kun sitä oli kaikilla toimijoilla tarpeeksi. Kenenkään ei kannata riskeerata hänelle tärkeitä asioita vähemmän tärkeiden vuoksi. Nämä nerot yrittivät ennustaa tulevaisuutta katsomalla historiaan. Historia ei kerro tulevaisuuden todennäköisyyksistä kaikkea eikä nerojen käyttämä Beta eli kurssiheilahtelu muihin verrattuna kerro mitään. Berkshire ei juuri käytä velkavipua. Se käyttää ennen korvauksia maksettavia vakuutusmaksuja vivun saamiseen. Tehkää työtä, josta välitätte. Älkää tehkö työtä vain rahan vuoksi. Jos luulet olevasi tuplasti rikkaampana onnellinen niin teet jotain väärin

Mikä tekee yrityksestä hyvän?

Sijoittajan tulee ymmärtää yrityksen liiketoimintaa. Liiketoiminnan pitää olla yksinkertaista ja selkeää ja sen jatkuvuutta pitää pystyä ennustamaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Yrityksen tuotteiden tulee olla ymmärrettäviä sijoittajalle. Ilman kunnon ymmärrystä ei pidä sijoittaa. Sillä tulee olla myös kykenevä ja pystyvä johto ja vakaa talous.

Yrityksen liiketoiminnan pitää kuvastaa arvokasta linnaa, jossa on hyvin suojaava vallihauta. Sijoittajan tulee seurata vallihaudan leveydessä tapahtuvia muutoksia. Hänen tulee myös tarkastella pystyvätkö kilpailijat tuhoamaan vallihaudan. Vallihautaa voivat edustaa mm. pienemmät kulut kuin kilpailijoilla. Yrityksen brändit voivat omistaa asiakkaiden mielestä palasia. Coca cola yhdistetään kolajuomiin, Disney yhdistetään videoihin, joita tehdään lapsille ja See´s Candy yhdistetään joulu- ja ystävänpäivälahjoiksi annettaviin muita parempiin suklaisiin.

Minkä verran teet luvullista tai laadullista analyysia?

Parhaat ostokset tehdään, kun luvut eivät ole loistavia ja kohteiden hinnat tuntuvat korkeilta. Halvat ostokset tuottavat lyhyen aikavälin pienempiä voittoja. Yritysten korkea laatu pomppaa heti silmille. Jos et tiedä riittävästi heti, et löydä riittävästi tietoa kuukaudessa tai kahdesssakaan. Ymmärrä ja keskity pätevyyteesi analysoidessasi yritystä. Kysy lisäksi yrityksen kilpailijoilta pelkäävätkö he yritystä. Pahimmat kilpailijat ovat hyviä sijoituskohteita. Muista maksaa sopiva hinta. Ostomahdollisuuksia tulee harvoin ja aina löytyy hetkellinen syy olla sijoittamatta. Muista kuitenkin ettei hyvä liiketoiminta kärsi ikuisesti.

Mitä virheitä olette tehneet?

Suurimmat virheemme ovat tapahtuneet, kun olemme jättäneet ostot jostain syystä väliin, vaikka olemme tienneet yrityksestä riittävästi. Näitä virheitä ei näy kirjanpidossamme, mutta ne ovat omassa tiedossamme. Suurimmat virheostot ovat olleet mm. US Air, Solomon ja circular station. Pyrkikää oppimaan muiden tekemistä virheistä älkääkä koskaan murehtiko tekemiänne virheitä. Oman osaamisensa ulkopuolelle hyppääminen on yleisvirhe. Älä koskaan osta mitään ilman kunnon syytä.

Entäs korot

Meitä ei kiinnosta minkäänlaiset makrolukemat vaan keskitymme vain yrityksien liiketoimintaan. Makroennustuksia ei kannata kuunnella. Emme ole koskaan tehneet ainuttakaan päätöstä, joita olisi perusteltu makroilla.

Mikä on Wall Streetin ulkopuolella olemisen etu?

Paras tapa keskittyä sijoituksiin on olla yksin ja ajatella. Wall Streetin tuottamat liialliset ärsykkeet tuottavat vain haluja tehdä jotain. Ärsykkeet on helppo välttää pysymällä poissa. Pysy poissa vääristä ärsykkeistä. Yksi hyvä idea vuodessa riittäää. Tekemättömyys tuottaa rahaa ja jatkuva tekeminen tuottaa tappioita.

Milloin uskot sijoituksen saavuttaneen täyden potentiaalinsa?

Pyrimme omistamaan ikuisesti. Tällaista liiketoimintaa on vaikeaa löytää sopivalla hinnalla. Alussa ideoita oli enemmän kuin rahaa, mutta nykyään on toisin. Sijoituskohteen tulisi tuottaa ikuisesti rahaa, jotta sitä kannattaa omistaa ikuisesti. See´s Candy on yksi tällainen kohde, koska se voi nostaa hieman suklaidensa hintoja joka vuosi.

Kuinka suhtaudut hajauttamiseen

Ei-ammattilaisen eli noin 98%:in kannattaa sijoittaa jatkuvasti indekseihin myymättä. Suurin osa tekee näin parasta tulosta. He, jotka ovat valmiita tekemään kotiläksynsä ja sijoittamaan harkitusti voivat pitää hajautuksen rajallisena. Kuusi parasta sijoitusideaa riittää heille. Harvat rikastuvat enää seitsemänneksi parhaalla idealla. Parhaisiin ideoihin keskittyminen toimii.

Entäs suuret vs pienet yritykset

Pienillä summilla sijoitettaessa koolla ei ole väliä. Sijoituskohteen ymmärtäminen on paljon tärkeämpäää.

Kuinka suhtaudut kurssilaskuun?

Jokaisen nuoren sijoittajan kannattaa toivoa kurssilaskua. Muista etteivät osakkeet välitä sinusta. Niille on sama omistatko niitä. Niillä ei ole sinuun sidettä, vaikka muodostatkin niihin sellaisen.

Omat lyhyet huomautukset

Tässä haastattelussa perinpohjainen kurssi järkevän sijoittamisen perusteisiin. Tämä lyhennelmä ei kerro kaikkea. Suosittelen katsottavaksi mikäli on puolisentoista tuntia ylimääräistä aikaa. Lyhennelmä on kirjoitettu pari päivää katsomisen jälkeen, joten kaikki muistikuvat eivät vastaa tarkoin videolla nähtyä materiaalia.

Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysista ja sen tekemisestä

Analyysissa tutkitaan saatavilla olevia tosiasioita ja tehdään niistä johtopäätöksiä. Niiden pitää perustua järkevään logiikkaan ja ennaltalaadittuihin periaatteisiin. Analyysin teko vie aikaa. Se voi viedä tunneista päiviin tai kuukausiin. Tämä riippuu siitä mitkä asiat tekijä katsoo hyödylliseksi selvittää ja kuinka pitkälle analyysia tehdessä tarvitsee mennä. Analyysia tehdessä voi tulla nopeasti johtopäätökseen ettei lisäselvityksiin ole tarvetta. Suurin osa analyyseista ei johda sijoituskohteiden ostoihin tai myynteihin. Kotiläksyjen tekeminen on vain hyväksyttävä osana sijoitusten tekemistä. Kaikki huippusijoittajat tutkivat sijoituskohteita itse ja tekevät analyyseistaan itsenäiset johtopäätökset. Tämä tosiasia tekee huippusijoittajista niin hyviä. Analyysin tekeminen on taito joka kehittyy vain harjoittelemalla. Älä luule olevasi siinä hyvä heti.

Myös analysoitavalla kohteella on merkitystä. Joukkovelkakirjat eivät vaadi yhtä laajaa selvitystä kuin osakkeet. Graham keskittyi eniten yritysten julkaisemiin tiedotteisiin. Valitettavasti sijoitusanalyysista ei voi tehdä tarkkaa tiedettä. Sattuma vaikuttaa saatujen johtopäätösten menestykseen, koska onnistuminen riippuu siitä kuinka hyvin sijoittaja on arvioinut kohteensa tulevaisuuden. 

Sijoittaja analysoi kohteen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Viimeinen näistä on tärkein ja vaikein. Kaksi ensimmäistä antavat vihjeitä siitä. Suurimmat sudenkuopat seuraavat epärealistisia arvioita tulevaisuudesta. Grahamin analyysi kuvaa liiketoimintaa, koska hän keskittyi yritysten velkakirjoihin ja osakkeisiin. Lisäksi se kuvaa liiketoiminnan tuloksia, taloudellista tilannetta, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja riskejä. Lisäksi analyysissa arvioidaan liiketoiminta-alaa yleisellä tasolla, kilpailijoita ja niiden tulevaisuudennäkymiä. Analyysissa arvioidaan tulevaisuuden kassavirtoja eri oletuksien avulla. 

Tulevaisuuden kassavirtojen arvioinnin tarkoitus on määrittää kohteen todellinen arvo, joka on sen tuottamien tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvo tekohetkellä. Tarkkaa arvoa on mahdotonta määrittää, joten se tulee esittää arvon ylä- ja alarajojen kautta. Analyysin teossa kohteen tutkimista pitää käsitellä niiden periaatteiden ja menetelmien avulla, jotka toimivat kaikkina ajanjaksoina suuria katastrofeja lukuunottamatta. Yhtä ja samaa menetelmää ei voi käyttää kaikissa sijoituskohteissa. Eri menetelmissä voi olla samoja osia. 

Analyysi kannattaa jakaa kahteen osaan: määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Määrällinen analyysi kuvaa sijoituskohdetta ensisijaisesti lukujen kautta. Se kuvaa kohdetta mm. seuraavien asioiden kautta: tulosten, taseen, osinkojen, liiketoiminnan tilastojen ja pääomarakenteen. Laadullinen analyysi kuvaa liiketoimintaa yleisellä tasolla, johtajien laatua, liiketoiminnan ja liiketoiminta-alan tulevaisuudennäkymien kautta. Määrälliset tekijät ovat helpommin analysoitavissa kuin laadulliset. Joidenkin laadullisten tekijöiden analysointi, kuten johdon kyvykkyys ovat vaikeammin arvioitavissa. Sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä on käytettävä, jotta saadaan aikaan hyödyllinen lopputulos. Määrällisen analyysin lopputulos on hyödyllinen vain mikäli laadullinen analyysi vahvistaa sen. Molemmat kietoutuvat toisiinsa. Ne eivät siis ole irrallisia asioita.

Benjamin Graham

Graham oli Wall Streetin dekaaniksi kutsuttu sijoitusmestari, joka syntyi 1894 Englannissa. Hänen perheensä muutti Yhdysvaltoihin hänen ollessaan vuoden. Grahamin ollessa yhdeksän hänen isänsä kuoli ja siitä vuoden päästä perheyritys ajautui konkurssiin. Hänen ollessa 13 hänen äitinsä menetti rahansa sijoittamalla US Steeliin. Tämä oli hänen ensimmäinen kosketuksensa osakemarkkinoihin. Edellämainitut kokemukset jättivät jälkensä ja vaikuttivat hänen sijoituksiinsa monia vuosikymmeniä myöhemmin.

Graham oli monilahjakkuus. Tästä yksi todistena on, että kolme Columbian yliopiston eri tiedekuntaa, matematiikan, englannin ja filosofian halusivat hänet professoriksi, kun oli valmistumassa sieltä. Hän siirtyi töihin Wall Streetille, vaikka ei opiskellut taloutta yliopistovuosinaan. Hänen henkinen kouluttautuminen tuli hänen matematiikan opiskelustaan, erityisesti geometrian. Tämä vaatii tiivistä ja tarkkaa päättelyä ennen kuin pystyy tekemään johtopäätöksiä. Hän sai suurimman nautintonsa kehittämällä mieltään monilla aihealueilla rahoituksen lisäksi muun muassa musiikin saralla.

Grahamin tunnetuimmat saavutukset ovat kaksi vuosikymmenien saatossa muutoksen kestänyttä kirjaa ”sijoitusanalyysi” ja ”älykäs sijoittaja” Muutamat kirjoissa esitetyistä periaatteista, menetelmistä ja käsitteistä ovat sijoittajien jatkuvassa käytössä tänäkin päivänä. Näistä tunnetuimmat ovat turvamarginaali ja herra Markkina. Hänen sijoituskirjojensa lisäksi hänet tunnetaan mm. hänen hyödykereservisuunnitelmastaan, jonka tarkoitus oli luoda hyödykekori joka olisi korvannut kullan pankkien liikkeelle laskemien setelien vastikkeena.

Grahamin sijoitukset keskittyivät lähinnä osakkeisiin ja joukkolainoihin. Hänen sijoitustuloksensa eivät olleet loistavia, mutta osakemarkkinoiden keskiarvoa parempia. Valitettavasti niitä ei ole löytynyt koko hänen elinajaltaan, mutta kahdelta pidemmältä ajanjaksolta kuitenkin. Nämä ajanjaksot olivat 1925-1935 ja 1948-1976. Tuottoja on hyvä vertailla S&P 500-indeksin antamiin tuottoihin.

1925-1935 S&P500 5.8%, Graham 6.0%

1948-1976 S&P500 7.1% Graham 11.4%

Erot eivät tunnu suurilta prosentteina, mutta pidemmällä aikavälillä prosenttikin tekee suuren eron. Graham keskittyi pääomiensa säilyttämiseen ja sijoittamisen tarkastelemiseen enemmänkin älyllisenä haasteena kuin rikastumiseen pyrkimisenä. Hänen tarpeensa pääomien säilyttämiseen näkyi tuotoissa. Tämä todennäköisesti johtui hänen lapsuudenkokemuksistaan. Graham ei ollut sijoittajana loistava, mutta hän onnistui jättämään jälkeensä monta tarpeellista käsitettä, periaatetta ja menetelmää tulevien sukupolvien hyödynnettäviksi. Hänen nerokkuutensa näkyy siinä etteivät monet niistä vanhene koskaan. Hänen näkemyksissään oli myös puutteita, kuten usko siihen, että markkinatalous ennen pitkää korjaa yritysten korkeat voittomarginaalit alemmalle tasolle. Hänen tuottavin sijoituksensa GEICO:on oli yksi vastakkainen esimerkki ilmiöstä, jota hän ei koskaan ymmärtänyt.

Grahamin määritelmä sijoittamiselle

” Sijoittaminen on toimintaa, jossa pyritään takaamaan pääoman säilyminen saaden tyydyttävää tuottoa tekemällä tarkka analyysi.”

Määritelmästä näkee ettei sijoittaminen ole tarkkaa tiedettä. Se on taito jota voi kehittää. Määritelmän kolme osaa: pääoman säilyminen, tyydyttävä tuotto ja tarkka analyysi ovat kytköksissä toisiinsa. Pääoman säilymistä ja tyydyttävää tuottoa on hankala saavuttaa ilman tarkkaa analyysia. Analyysin avulla sijoittajan pitää määrittää hinta, jonka hän voi maksaa säilyttäen pääomansa saavuttaen tyydyttävän tuoton. Hinnan pitää vastata kohteen todellista arvoa eli sen tuottamien kassavirtojen nykyarvoa. Hinnan määrittäminen ei ole tarkkaa tiedettä, joten sijoittajan täytyy määrittää sille vaihteluväli. Sen määrittäminen on tärkeää, koska hinnanmäärittelyssä on monta muuttujaa. Sijoitusten lopputulokset riippuvat myös tulevaisuudesta eikä sitä voi varmuudella ennustaa. Tarkka analyysi tarkoittaa oleellisten tosiasioiden tutkimista. 

Pääoman säilyminen tarkoittaa suojautumista tappiolta kaikissa tapauksissa, jotka noudattavat kohtuullisia todennäköisyyksiä. Grahamista pääoman säilyttäminen on sijoittajan tärkein tehtävä. Vakavien tappioiden välttäminen on elinehto voittojen tekemiselle. Grahamin suosimissa sijoituskohteissa osakkeissa ja joukkovelkakirjoissa pääoman säilyminen oli hänen mukaansa suoraan verrannollinen liiketoiminnan tuloksentekokyvyn ja sen taloudellisten velvoitteiden suhteeseen. Lisäksi maksetun hinnan pitää olla kohtuullinen. Graham totesi myös, että yksittäinen sijoitus voi tuottaa tappiota. Siksi riittävä kohtuuhintaan tehty hajauttaminen on järkevää pääoman säilymisen kannalta. Pääoman säilymisestä lisää turvamarginaalista kertovassa luvussa.

Tyydyttävän tuoton määritelmä Grahamin mukaan on mikä tahansa tuotto minkä sijoittaja on valmis hyväksymään, kun hän toimii kohtuullisella älykkyydellä. Tyydyttävän tuoton lähtökohta riippuu sijoituskohteesta. Valistunut sijoittaja ei voi tavoitella kuuta taivaalta. Pennsylvanian yliopiston professori Jeremy Siegel on tutkinut osakemarkkinoiden kehitystä ja saanut Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vuotuisiksi reaalituotoiksi vuosina 1802-2012 6.6%:ia, kun osingot on sijoitettu uudelleen osakkeisiin. Tämän tuottoprosentin tulee toimia lähtökohtana sijoittajan arvioidessa minkälaisia tuottoja hän pitää tyydyttävänä. Muut sijoituskohteet ovat tuottaneet vähemmän kuin osakkeet. Liialliset odotukset näkyvät todennäköisesti tappioina tai epätyydyttävinä tuottoina.

PS: tähän osoitteeseen tulee kaikki kirjasta löytyvä materiaali Grahamista sitä mukaa, kun se valmistuu mikäli lukija haluaa saada selvää suuremmasta kokonaisuudesta. Yksittäisten kirjoitusten sijaan.