Arvonmääritys, analyysin hyödyntämisen esteet, yleisesti analyysinteosta

Lopullinen arvonmääritys, kapitalisaatiokerroin, tasearvot

Analyytikko on suuren työmäärän ja yrityksen tutkimisen jälkeen päässyt tilanteeseen, jossa hänen pitää määrittää yrityksen todellinen arvo. Arvonmääritykseen tulosta kasvattavissa yrityksissä hän käytti kapitalisaatiokerrointa. Sen määrittämiseen analyytikko tutkii yleisiä pitkän aikavälin näkymiä. Niihin vaikuttavat yrityksen sisäiset tulevaisuuden näkymät ja sen liiketoiminta-alojen näkymät. Kertoimeen vaikuttavat myös johdon pätevyys joka on aina hieman puolueellinen näkemys, taloudellinen tilanne ja osinkohistoria sekä osinkojenmaksutaso. 

Kapitalisaatiokerrointa on vaikea määrittää mikäli yrityksen liiketoiminnassa ja johdossa tapahtuu jatkuvia muutoksia. Tällöin sijoittajan pitää ottaa ne huomioon viimeistään turvamarginaalissa, josta lisää myöhemmin. Kapitalisaatiokerrointa voi käyttää oikeastaan vain yrityksiin, jotka kasvattavat tulostaan. Niiden arvonmäärityksen kaava Grahamin mukaan:

Arvo = osakekohtainen tulos x (8.5+2*kasvuvauhtiprosentti)

Huom! Osakekohtainen tulos on puhdistettu liiketoimintaa kuulumattomista kertaeristä. Tämä on tärkeää muistaa, koska kasvuvauhtiprosenttikin tulee ilman kertaerien vaikutusta. Korkojen suuruudella on myös vaikutusta. Kaava ei ota huomioon tulevaisuuden korkotasoja, koska niitä on mahdotonta ennustaa. Kaava on yksinkertainen, koska Graham ei keksinyt parempaa vaihtoehtoa. Se ei ota myöskään huomioon vaihtoehtoista korkotuottoa joka vaikuttaa tulosten nykyarvoon. Riittävä turvamarginaali auttaa pienentämään kapitalisaatiokertoimen hyödyntämisen tuottamia epätarkkuuksia.

Kapitalisaatiokertoimen lisäksi hän käytti arvonmääritykseen taseen arvonmääritystä. Tämä tapa koski erityisesti yrityksiä, jotka eivät kasvattaneet tulostaan tasaisesti tai tekivät välillä tappiota. Hän laski omaisuuserien arvot konservatiivisesti yhteen ja sai sitä myötä arvon yritykselle. Hän määritti arvon vain aineellisille hyödykkeille, kuten tehtaille, koneille, maalle, varastolle, jne. Tästä löydät esimerkkejä aiemmista luvuista.

Analyysien hyödyntämisellä kolme estettä

1. Riittämättömät tai väärät tiedot
2. Tulevaisuuden epävarmuudet
3. Markkinoiden järjetön käytös

Tietojen tahallinen väärentäminen on harvinaista. Väärinkäsitykset johtuvat usein kirjanpitokikkailuista tai laadullisen analyysin osien, kuten johtajien pätevyyden arvioinnin epäonnistumisesta. Tietojen salaaminen on harvinaisempaa, koska säännökset tiedottamisesta ovat tarkat. Useammin epämieluisat tiedot löytyvät tiedotteiden alaviitteistä tai viimeisiltä sivuilta. Graham kehottaa tutustumaan tarkasti molempiin. Lisäksi johdon puheita pitää tulkita itsenäisesti eikä vain uskoa niihin. 

Tulevaisuuden ennustaminen on yleensä vaikeaa, joten tulevaisuuden arvioinnin epävarmuus tuottaa suurimman ongelman. Analyysista tehdyt johtopäätökset voivat olla vanhoja uusien tietojen tullessa ilmi. Analyysia tulevaisuudesta joutuu aina tekemään siltä pohjalta, että menneet tapahtumat tarjoavat ainakin karkean oppaan tulevaisuudelle. Mitä kyseenalaisempi tämä oletus on sitä vähemmän hyötyä analyysi tarjoaa. 

Analyysia tehdessä markkinahintojen ei tulisi vaikuttaa. Markkinat voivat vaikuttaa siihen, että hinnat ovat paljon kohteiden arvoa korkeammalla pitkään. Hinnat eivät vaikuta suoraan johtopäätöksiin vaan niistä saatuihin hyötyihin. Hintojen pysyessä kauan yliarvostettuina ei sijoittaja saa ostettua kohdetta haluamallaan hinnalla ennen kuin johtopäätöksiin vaikuttavat asiat muuttuvat. Tällöin analyysi pitää tehdä ainakin osittain uudelleen mukautumalla uuteen tilanteeseen. 

Yleisesti analyysinteosta

Yksittäisenkin analyysin tekemisessä on valtava työmäärä mikäli täytyy tehdä kotiläksynsä kokonaan. Analyysit eivät vaadi korkeampaa matematiikkaa tai vaikeita laskutoimituksia. Korkeamman matematiikan käyttämisen tulee toimia sinulle varoitussignaalina mikäli joku tarjoaa sinulle apuaan ja tarjoaa selityksiksi vaikeita matemaattisia kaavoja. Korkoa korolle ilmiön, keskiarvon, prosenttilaskujen, kerto- ja jakolaskujen sekä + ja – laskujen käyttö riittää. Matematiikan kuvitellaan antavan tarkkoja ja luotettavia tuloksia, mutta osakemarkkinoilla nämä säännöt eivät päde. Arvonmääritys on parhaimmillaankin epätarkkaa. Graham toimi markkinoilla vuosikymmeniä eikä koskaan sanojensa mukaan nähnyt luotettavia laskutoimituksia osakkeiden arvoista, kuin käyttämällä yksinkertaisia laskutoimituksia. 

Analysoitavien yritysten määrää ja käytettävää työmäärää voi vähentää luomalla tarkat ennakkoehdot tarkasteltaville yrityksille. Mikäli yritykset eivät täytä ehtoja voi yritykset jättää analysoimatta tai lopettaa analyysi. Itse en tutki tällä hetkellä kuin suomalaisia yrityksiä, joten olen harvoin tilanteessa, jossa tulee tarvetta analysoida yrityksiä tarkemmin. Suurempien pörssien yritysten ollessa sijoituskohteina joutuu analysoimaan suurempia määriä. Tällöin on vielä tärkeämpää, että sijoittaja on määritellyt ennakkoehdot yrityksille, joita haluaa analysoida. Tarjolla on paljon apuvälineitä, jotka vähentävät työmäärää. Markkinoilla on useita osakeskreenereitä, jotka etsivät ennakkoehdot täyttävät osakkeet halutuilta markkina-alueilta.

Et voi jättää kotiläksyjäsi eli analyyseja tekemättä mikäli haluat tehdä päätökset sijoituskohteista. Muiden apu voi tuottaa ongelmia enemmän kuin niistä on hyötyä. Ainut tapa jättää kotiläksyt väliin on sijoittaa kustannustehokkaisiin ajallisella hajautuksella indeksirahastoihin. Ensimmäiset perustettiin Grahamin kuoleman aikoihin 1970-luvun puolivälissä, joten hän ei niitä ehtinyt vielä suositella Graham jakaa sijoittajat niihin, jotka ovat valmiita tekemään kotiläksynsä ja niihin, jotka eivät niitä tee. Riskit kasvavat jälkimmäisessä tapauksessa tietämättömyyden seurauksena liikaa. Tällöin ainut oikea tapa sijoittaa on indeksirahastot. 

Analyysin tekeminen on taito, jota ei voi oppia harjoittelematta. Oppimiseen ei ole oikoteitä, joten sinun pitää harjoitella. Kaikkia yrityksiä ei analysoida samalla tavalla. Sinun on opittava ymmärtämään miten esimerkiksi pankkien ja kulutustuotteita myyvien yritysten analyysi pitää tehdä. Toinen vaihtoehto on päättää etukäteen minkä alan yrityksiä analysoi. Jos et tunne alaa riittävän hyvin niin sinun ei tarvitse analysoida siihen liittyvää liiketoimintaa. Tämänkin ajatteleminen etukäteen vähentää työmäärääsi.

Huolellisinkin analyysi voi olla väärässä ja parhaatkin analyytikot erehtyvät välillä. Siksi sinun pitää aina miettiä todennäköisyyttä oikeassa olemisesta. Harkitse tarkkaan seuraavia kysymyksiä:

• Kuinka paljon olen harjoitellut?
• Kuinka hyvin edellliset analyysini ovat onnistuneet?
• Mikä on tyypillinen onnistusprosentti muilla analyytikoilla?

Analyysin tekemisen tärkeyden voi tiivistää yhteen lauseeseen: Jos et pysty itse määrittämään sijoituskohteelle arvoa kohtuullisella tarkkuudella, ei sinun pidä sijoittaa siihen. Jokainen huippusijoittaja toimii näin tai pystyy ainakin määrittelemään, että sijoituskohteen arvo on selvästi hintaa korkeampi. Oikoteitä ei ole ja muiden kuunteleminen johtaa suurella todennäköisyydellä suurempiin tappioihin.