Jim Rogers, hyödykkeet ja niiden syklit

Hyödykkeet

En henkilökohtaisesti tunne sijoittajaa joka laittaisi rahojaan hyödykkeisiin, vaikka niiden kaupankäynti on suurta. Rogersista tärkein syy sijoittaa hyödykkeisiin on hintojen liikkuminen keskimäärin eri suuntiin kuin osakkeiden. Hyödykkeet noudattavat paremmin kysynnän ja tarjonnan lakia eli niiden hinnanmuodostus perustuu enemmän tosiasioihin kuin osakkeissa. Hintatrendit ovat helpommin ennustettavissa kuin osakkeiden, koska keskimääräiset syklit ovat pitkiä. Viimeisten 140:n vuoden aikana noususyklit ovat olleet keskimäärin reilusti toisella vuosikymmenellä.

Sijoittaminen hyödykkeisiin on harvinaista. Tarkkaan osakkeiden eri tunnuslukuja seuraavat sijoittajat voivat olla hukassa hyödykkeiden suhteen. Yleensä heillä on vain toisen tai kolmannen käden tietoa. He ovat ehkä kuulleet tuttavan tuttavan hävinneen rahansa. Rogersin mukaan tämä johtuu todennäköisesti siitä, että hyödykekaupassa sijoittajat voivat hyödyntää suurempia vipuvoimia. Vipu toimii myös toiseen suuntaan. Huonosti hyödykekauppaa ymmärtävä häviää helposti kaiken sijoittamansa pääoman.

Ilman hyödykemarkkinoiden hinnan muodostumista monet raaka-aineet olisivat vaikeasti saatavissa ja hintavia. Hyödykkeisiin sijoittaminen tuo turvaa osakkeiden laskumarkkinoiden, korkean inflaation ja suurten talousmullistusten aikana pehmentäen varallisuuden laskua. Viime vuosisadan yksi hyödykkeiden nousumarkkinoista oli vuosina 1968-1982, jolloin kärsittiin kovasta inflaatiosta ja vaikeista osakemarkkinoista. Hyödykkeet ja osakkeet käyttäytyvät eri tavoin liiketoimintasyklien aikana. Hyödykkeet ovat välttämättömiä, joten niiden kysyntä ei laske yhtä paljon.

Rogersilla on teoria miksi hyödykkeiden hinnat liikkuvat eri suuntaan osakkeiden kanssa. Hän käyttää esimerkkinä muronvalmistaja Kelloggsia. Kun sen tarvitsemien hyödykkeiden, kuten vehnän, sokerin, maissin ja paperin hinnat ovat matalat, tekee yritys todennäköisesti enemmän rahaa. Tällöin pahimmillaan Kelloggsilla on kustannukset hallinnassa ja parhaimmillaan voittomarginaalit nousevat. Kun yrityksen tarvitsemien hyödykkeiden hinnat ovat nousussa, sen kustannukset ovat nousussa ja voittomarginaaleilla on laskupaineita. Tämä voisi selittää miksi hyödyketuottajien osakekurssit voivat olla nousussa, vaikka markkinat menevät muuten alaspäin. Asia ei ole näin yksinkertainen ja tilanne voi muuttua.

Yleisen laskukauden aikana hyödykkeiden tarjonta tippuu keskimäärin enemmän kuin kysyntä mikä nostaa hintoja. Kysynnän vähentyessä monet hyödykkeitä tarjoavat yritykset lopettavat osan tuotannostaan. Kun kysyntä taas kasvaa niin siihen vastaaminen vie vuosia, koska hyödyketuotannon uudelleenaloittaminen vie aikaa. Samaan aikaan kysyntä on kasvanut mikä nostaa hintoja. Takaisinkytkenkäsilmukka vahvistaa itseään, kunnes tarjonta vastaa kysyntää.
1900-luvulla oli kolme hyödykkeiden nousumarkkinaa: 1906-1923, 1933-1953 ja 1968-1982. Toistaiseksi viimeinen hyödykkeiden nousumarkkina alkoi 1999 ja kesti 2010 alkaneen vuosikymmenen alkuun. Nousumarkkinoiden aikana monet hyödykkeet nousevat enemmän kuin osakkeet. Nousut ovat usein prosentteina jopa nelinumeroisia, kuten 1970-luvulla, jolloin öljyn hinta nousi 1500%:ia. Kullan ja hopean hinnat nousivat jopa 20-kertaisiksi. Tämä ei tarkoita, että hyödykkeiden hintanousu menisi kohtisuoraan ylös. Nousuun tulee takapakkeja, jotka joku voisi tulkita laskumarkkinoiksi.

Laskumarkkinoiksi voi laskea muut ajanjaksot kuin mainitsemani nousumarkkinat. Keskimääräinen kesto on ollut toisella vuosikymmenellä. Myös laskuprosentit ovat suuret hyödykkeiden hinnoissa. Sokerin hinta laski vuoden 1974 huipuista 66:sta sentistä vuoden 1985 minimiin 2.5:een senttiin eli laskuprosentti oli 96%:ia. Prosentteja katsoessa ei ihmettele miksi jotkut häviävät sijoitetun pääomansa hyödykekaupassa käyttämällä liikaa velkavipua. Hintaheilahtelut kertovat, että hyödykesyklien ymmärtäminen ja hajauttaminen ovat olennainen osa menestyvän hyödykesijoittajan työkaluja.

Yksittäisillä hyödykkeillä on omat syklinsä. Yksittäiseen hyödykkeeseen ei voi sijoittaa suurta summaa mikäli uskoo pystyvänsä näkemään milloin yleinen nousumarkkina on alkanut. Nousu- ja laskuprosentit vaihtelevat. Mikäli haluaa sijoittaa yksittäisiin hyödykkeisiin niin joutuu tekemään paljon työtä ymmärtääkseen hyödykkeen kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat asiat. Niitä ovat uusien mahdollisten teknisten läpimurtojen vaikutukset, uusien kaivosten avaamiset ja uusien raaka-ainelöydösten vaikutukset yksittäiseen hyödykkeeseen. Markkinoilla on muutamia hyödykeindeksejä. Niihin sijoittaminen vaatii vähemmän vaivaa ja kiinnostusta. Mahdollisuudet huipputuottoihin vähenevät, mutta niin riskitkin.

Hyödykesyklien pituuksille on syynsä. Yksittäisen esiintymän löytämisestä kuluu pitkään ennen kuin päästään tuotantoon. Käytän esimerkkinä Rogersin kuvausta lyijyesiintymän hyödyntämisestä. Uuden esiintymän löydyttyä joutuu yritys etsimään sille rahoitusta. Tämä ei ole helppoa ja riippuu pitkälti maailmanmarkkinahinnoista. Tästä huolimatta yritys onnistuu. Tämän jälkeen yritys joutuu hankkimaan ympäristöluvan kaivokseen mikä vaatii aikaa ja merkittävän määrän byrokratian pyörteiden selvittämistä.

Tämän jälkeen yrityksen pitää rakentaa mittava infrastruktuuri, koska esiintymä on todennäköisesti löytynyt sieltä minne ei ole teitä rakennettu ja missä ei ole asuntoja työntekijöille. Niiden aikaansaaminen vie vuosia ja vaatii oman byrokratiansa. Taas on mennyt vuosia ja kaivos on saatu toimintaan. Valitettavasti sieltä ei saada valmiita tuotteita asiakkaille toimitettavaksi vaan on rakennettava sulatto joka vaatii byrokratiansa ja ympäristönsuojelijoita vastaan käytävän taistelun rakennuslupaa varten. Myös sulatolle pitää löytyä rahoittaja. Samaan aikaan lyijyn hinnat ovat lähteneet nousuun ja muita tekijöitä on ilmestynyt markkinoille. Ne joutuvat suorittamaan samat toimenpiteet hintojen noustessa koko ajan.

Siksi hyödykesyklit kestävät pitkään. Kun kaikki uudet kaivokset ovat toiminnnassa, maksimoivat omistajat tuotannon niin pitkään kuin kysyntää riittää. Uusien kaivosten täytyy tuottaa tarpeeksi, jotta rahoituskulut saadaan maksettua. Lisäksi niiden pitää tuottaa voittoa. Lopulta varastot ovat täynnä, koska kysyntä ei vastaa enää kasvanutta tarjontaa. Seurauksena hinnat tippuvat. Varastojen tyhjennys kestää myös vuosia mikä laskee hintaa entisestään. Laskumarkkinat saavuttavat päätepisteensä vanhojen kaivosten ehtyessä ja uusi noususykli keräilee voimiaan. Suurempaan hintojennousuun kuluu aikaa, koska laskumarkkinoiden loppumisen huomaamiseen menee vuosia.