Jim Rogersista ja hänen sijoitusperiaatteistaan

Jim Rogers

”Häviän aina rahani kuunnellessani muita”



Rogers perusti 1973 George Soroksen kanssa Quantum-rahaston. Se teki kymmenessä vuodessa 4200%:in voiton, kun S&P-indeksi teki 47%:ia. Rogers lähti rahastosta 1980. Rogers on ristiriitainen hahmo. Hän on ennustanut länsimaiden romahdusta velkaantumisen vuoksi ainakin toistakymmentä vuotta. Hän oli lähes oikeassa. Hän uskoo romahdukseen vieläkin, mutta tämä näkemys on mielestäni väärä. Yksittäiset maat länsimaissa tulevat todennäköisesti kokemaan velkaantumisen aiheuttaman romahduksen seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta en usko yhtä pahaan talouskriisiin, koska sääntely on lisääntynyt.

Rogers näkee hyödykesijoittamisen vaihtoehtona osakkeille ja joukkovelkakirjoille. Hyödykkeet tottelevat hänestä paremmin kysynnän ja tarjonnan lakia. Niiden hintamuutokset ovat ennustettavampia kuin osakkeiden. Hyödykkeiden hinnat liikkuvat pitkissä sykleissä. Ne myös liikkuvat tutkimusten mukaan eri suuntaan pitkillä aikaväleillä kuin osakkeet. Keskityn Rogersista kertovassa luvussa eniten hyödykesijoittamiseen. Uskon hyödykkeiden ymmärtämisen parantavan ymmärrystä osakesijoittamisesta ja liiketoiminnasta. En ole tarkkaan perillä hyödykkeisiin sijoittamisesta, joten katsaus on yleisluontoinen.

Rogers on tehnyt parikin useamman vuoden matkaa maailman ympäri. Hän tutustui ruohonjuuritasolla eri maihin. Tätä hän pitää tärkeänä mikäli haluaa sijoittaa ympäri maailmaa. Matkojen seurauksena hän muutti Singaporeen. Hän pitää Kiinaa tämän vuosisadan maailmanvaltiaana, mutta ei halunnut saasteiden vuoksi muuttaa sinne. Hän uskoo Aasian merkityksen vahvistuvan seuraavien vuosikymmenien aikana. Kerron luvussa Kiinasta Rogersin näkökulmasta ja siitä miksi se tulee pärjäämään paremmin kuin Intia tai Brasilia. Lisäksi kerron muutamia muita hänen ajatuksiaan. Rogers opiskeli historiaa yliopistossa ja on jatkanut sen opiskelua. Jos kuuntelee tai katsoo hänen haastattelujaan niin näkee tämän pitävän paikkansa. Rogers inhoaa poliitikkoja ja keskuspankkeja. Heidän vaikutuksensa talouksiin hän näkee tuhoisina.

Rogersin sijoitusperiaatteista

Rogers ei avaa tarkkaan periaatteitaan vaan jättää kuvaamisen yleiselle tasolle. Hän kertoo itsensä ja osaamisensa ymmärtämisestä, syvästä itsenäisestä ajattelusta, häviämisen välttämisen tärkeydestä, pitkän aikavälin sijoittamisesta halpoihin kohteisiin, muutoksien ennakoinnista ja historian ymmärtämisen tärkeydestä avautuen vähän yksityiskohdista. Hänestä sijoittajan pitää uskoa itseensä eikä kuunnella muita. Lisäksi pitää ymmärtää itseään ja osaamistaan, jotta vähentää väärässäolemisen riskejä. Sijoittaa pitää vain asioihin, joita todella ymmärtää. Vielä parempi on, jos sijoittaa vain kohteisiin, joita ymmärtää muita paremmin. Jos ei keksi missä on hyvä niin pitää rauhoittua ja ajatella jokapäiväistä elämäänsä. Siitä löytyy kiinnostuksen kohteet. Sijoittajan pitää tutkia niitä, keskittyä osaamiseensa ja opetella lisää. Ennen pitkää näkyy muutoksia ja muutokseen voi alkaa sijoittamaan. Sijoittaja huomaa muutokset todennäköisesti ennen Wall Streetia ja tekee tiedolla rahaa.

Sijoittamisessa onnistuakseen pitää Rogersista olla utelias maailman suhteen ja epäileväinen muiden suhteen. Rogers on opiskellut syvällisesti historiaa, politiikkaa, taloutta ja historiaa uskoen, että ne liittyvät toisiinsa. Olen samaa mieltä. Suurin osa kuullusta on hänestä syvemmän tarkastelun jälkeen epätarkkaa asiaa, näkyen puutteellisena ymmärryksenä, tai tiedon vääristymisenä. On parempi tutkia kaikki itse, todistaa ajatukset oikeiksi ja tutkia kaikki lähteet ollakseen oikeassa. Rogersista muutama prosentti saman tiedon saajista ymmärtää Wall Streetilta saamansa tiedon ja tekee oikeat johtopäätökset.

Rogers puhuu pitkän aikavälin sijoittamisesta ja uskoo tekemättömyyden olevan yksi menestyksen salaisuuksista. Tekemättömyydellä ei häviä rahaa, kun tekoihin ei ole tarvetta. Turhat tappiot eivät pienennä korkoa korolle ilmiön hyötyjä. Hänestä yksi suurimmista sijoittajien virheistä on uskoa, että koko ajan tulisi tehdä jotain. Hänestä nopea menestys voi olla yksi suurimmista virhelähteistä. Se saa sijoittajan innostumaan ja sanomaan itselleen: ”Etsinpä nyt uuden kohteen.” Hänen pitäisi Rogersista pikemminkin odottaa seuraava varmaa asiaa eli kohdetta, jolla on suuremmat mahdollisuudet tehdä rahaa kuin hävitä sitä.

Rogers ei määrittele tarkkaan halpuutta, mutta hän sanoo sen tunnusmerkkejä olevan mm. se ettei kukaan muu halua sijoittaa samaan kohteeseen, muut ovat valmiita sanomaan hänen olevan hullu sijoittaessaan siihen tai kukaan muu ei halua puhua kohteesta. Lisäksi kohde on tehnyt aiemmin sijoittaneille suuret tappiot. Ensimmäiseksi, halpuus ei riitä perusteeksi. Toiseksi, Rogersin tarvitsee löytää sijoituskohdetta tukeva suuri muutos muutaman seuraavan vuoden aikana. Suurin osa sijoittajista näkee halvan sijoituskohteen, mutta muutoksen ennakointi on vaikeampaa ja siihen tarvitaan muidenkin asioiden kuin talouden ymmärtämistä.

Ray Dalion virheet, yhteenveto

Dalion virheet

Dalion virheet voidaan jakaa ajatteluvirheisiin ja tehtyihin sijoitusvirheisiin. Kaikki makrotalouskysymykset, joihin hän esittää näkemyksensä eivät kuulu osaamiseni piiriin. Dalion salkut ovat laajasti hajautettuja ja kaupankäyntimäärät suuria. Pidän jatkuvaa kaupankäyntiä virheenä joka vähentää tuottoja. Hintaheilahtelujen käyttäminen riskin määritelmänä on järkevää jatkuvassa kaupankäynnissä. Suuremmassa kuvassa se on virhe mikä vähentää pitkäaikaisia tuottoja.

Dalio epäonnistuu sanojensa mukaan noin kolmasosassa kaupoistaan. Hänen virheidenteon historia alkaa sijoitusuran alusta. Hän teki ensimmäisellä sijoituksellaan rahaa, vaikka hänen syynsä ostaa 1960-luvulla Northeast Airlinesin osakkeita oli yksikköhinnan halpuus. Hän kuvitteli sen jälkeen, että rahanteko on helppoa. Piakkoin hän alkoi häviämään rahaa. Dalion suurin virhe on tapahtunut vuosina 1979-1981, kun hän laski ettei Yhdysvallat voinut maksaa velkojaan sen pankkien lainatessa rahaa latinalaiseen Amerikkaan. Hän ei uskonut pankkien saavan rahojaan takaisin mikä hänen mukaansa olisi johtanut lamaan Yhdysvalloissa. Sen sijaan osakemarkkinat olivat pohjilla 1982 ja pitkä nousumarkkina edessä. Hän oppi, että historian ymmärtäminen ja erimielisten kanssa keskusteleminen ovat tärkeitä sijoittajalle.

Yhteenveto

Dalio yksinkertaistaa todellisuutta luomiensa mallien avulla. Ne kuvaavat todellisuutta riittävällä tarkkuudella. Hän kutsuu malleja koneiksi. Hän on erikoistunut makrotalouden kautta sijoittamiseen. Hänen talouskone-mallinsa kuvaa taloutta tuottavuuskehityksen, lyhyen ja pitkän velkasyklin kautta. Nämä toimivat päällekkäin toistensa kanssa. Ymmärtämällä vuorovaikutuksen voi sijoittaja parantaa tuottojaan, koska hän tietää suuremmalla todennäköisyydellä miten eri sijoituskohteiden hinnat muuttuvat syklien ja tuottavuuden myötä.

Dalio ennustaa itsetekemällä mallilllaan eri kansantalouksien kehitystä. Pitkällä aikavälillä kansantalouden kehittyminen riippuu tuottavuuden noususta. Keskipitkällä aikavälillä myös velkaantumisella ja velanhoitokyvyllä on merkitystä. Mitä pidempi ajanjakso sitä vähemmän veloilla on merkitystä. Tuottavuuskehitykseen vaikuttavat mm. koulutettujen työntekijöiden hinta, kulttuuri ja säästämisaste. Tuottavuutta on helpompi nostaa pienemmillä parannuksilla mikäli lähtötaso on matala. Dalio on luonut myös mallin kansakuntien talouden eri kehitysvaiheista. Sen mukaan maailman johtavilla valtioilla on oma aikansa huipulla eikä se kestä ikuisesti.

Dalio uskoo virheiden vähenevän parhaiten tutkimalla taloushistoriaa ja hankkimalla erimielisiä henkilöitä ympärilleen. Parhaat ideat tulisi aina testata heillä. Keskustelun pitäisi olla rehellistä ja avointa. Hänen pyrkii radikaaliin reheillisyyteen, mutta hänestä siihen pääseminen ei ole helppoa, koska ihmisten tunteet vaikuttavat liian usein keskustelun tasoon.

Ray Dalion Bridgewaterin ainutlaatuinen yrityskulttuuri

Bridgewaterin ainutlaatuinen yrityskulttuuri

Dalio uskoo, että tietyillä periaatteilla markkinat voi voittaa. Kaikille ei käy samat periaatteet. Omiin mielipiteisiin luottaminen ei ole hänelle helppoa. Hän uskoo, että voi tehdä paljon töitä ja olla silti väärässä. Väärien mielipiteiden seurauksena voi olla suuret tappiot. Suuri yleisö on usein väärässä, joten sijoittajan pitää ajatella itse. Hänen pitää olla oikeassa tehdäksesi rahaa, kun muut ovat väärässä. Hänen pitää olla itsenäinen ajattelija, koska konsensus näkyy hinnoissa. Hänen on muistettava, että ollessaan eri mieltä on virheiden todennäköisyys suuri.

Dalio on mielestään voittanut markkinat toimimalla seuraavasti:

• Hän on tehnyt haluamaansa työtä vain saadakseen haluamansa lopputuloksen.
• Hän teki parhaat johtopäätökset kykyjensä mukaan saadakseen haluamansa.
• Hän stressitestasi johtopäätöksensä älykkäimmillä löytämillään ihmisillä nähdäkseen missä oli väärässä.
• Hän pyrki välttämään ylisuurta itseluottamusta ymmärtääkseen miten toimia asioiden kanssa, joita hän ei osaa tai tiedä.
• Hän taisteli näkemystensä kanssa, pyrkien oppimaan päätöstensä seurauksista ja oppimaan sekä parantamaan menettelytapojaan.

Bridgewaterin työntekijöiden pitää käyttää ohjenuorinaan edellämainittuja asioita. Parhaiten niihin päästään radikaalilla läpinäkyvyydellä ja rehellisyydellä. Niitä tarvitaan, jotta työntekijöillä on mahdollisuus puhua virheistä, heikkouksista ja ongelmista. Kissa voidaan nostaa heti tarvittaessa pöydälle. Ne tarkoittavat, että kaikki voivat nähdä kaiken. Tämä mahdollistaa kaikille todellisen ymmärryksen, jotta he voivat tehdä itsenäiset päätökset ja arviot. Bridgewaterilla pyritään siihen, että vain ideoiden paremmuus ratkaisee. Paremmuus tarkoittaa todellisuuden tarkkaa ymmärtämistä.

Kaikki Bridgewaterilla käydyt keskustelut nauhoitetaan ja jokainen saa nähdä keskustelut. Kaikki voivat tuoda esille mielipiteensä, virheensä ja heikkoutensa. Seurauksena ovat paremmat tulokset ja ihmissuhteet. Jokaisen keskustelijan pitää vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: ”Mikä on totta?” ja ”Mitä sille pitää tehdä?” Radikaali rehellisyys on shokki uudelle työntekijälle. Dalion mukaan sopeutumiseen menee noin puolitoista vuotta eikä kulttuuri sovi kaikille. Keskustelujen nauhoittamiselle on syynsä. Todellisuus tulee parhaiten ilmi, kaikki näkevät muidenkin tekevän virheitä, kaikki ymmärtävät mitä on tapahtumassa ja kaikki näkökulmat tulevat esiin käsittelyä varten.

Bridgewaterilla aloitettiin vuosina 1984-1985 laittamaan sääntöjä tietokoneelle. Yritys on koneistanut päätöksentekonsa. Dalio uskoo todisteisiin perustuvaan järjestelmään ja koneiden kykyyn auttaa. Tietoa pitää jatkuvasti kerätä, koska markkinat muuttuvat. Keskustelijoilla on käytössään iPadit. Jokainen voi lisätä panoksensa keskusteluun niillä yhtä aikaa. Jokainen tarjoaa palautetta ja kaikki voivat tuoda ajatuksensa ilmi. Keskustelijat voivat käsitellä erimielisyydet heti. Totuuteen päästään harkitsemalla erimielisyyksiä rehellisesti. Pisteyttämällä palautteita ja muita ihmisiä Bridgewaterilla, on saatu aikaan näkemyksiä, jotka kertovat missä asioissa ihmiset ovat hyviä. Työntekijöiden uskottavuutta tiettyjen päätösten tekoon mitataan pisteillä.

Jotkut ovat parempia joissakin asioissa. Heidän osaamiseensa voidaan luottaa niissä, mutta toisissa taas ei. Tiedot ovat nähtävissä livenä. Daliolle on tärkeää, että hän tietää viisaimpien ihmisten olevan eri mieltä ja hän saa heidän näkemyksensä. Näin hän pienentää mahdollisuuksiaan olla väärässä. Hänen mielestään suurin tragedia on väärien ajatusten pysyminen ihmisten päässä, koska niitä ei ole testattu. Tietokone arvioi keskustelijoita tietojen perusteella. Bridgewaterilla saadaan parempi ymmärrys ihmisistä. Samalla viestintä paranee. Jokainen tarvitsee muita rooleissa, joita ei voi itse täyttää. Jokaisen pitää ymmärtää heikkoutensa.

Sijoittaja voi hyötyä radikaalista rehellisyydestä julkaisemalla parhaat sijoitusideansa mm. blogissa tai jakamalla ne asiasta mielestään eniten tietävien kanssa. Johtopäätöksien syyt kannattaa kertoa. Tällöin muut voivat kertoa mitä mieltä ovat johtopäätöksistä ja miten niihin tulisi suhtautua. Tästä huolimatta on muistettava, että kaikkien mielipiteillä ei ole merkitystä. Vain perustellut ja selkeästi ajatuksella ilmaistut mielipiteet kannattaa huomioida.

Ray Dalion joka vuodenajan salkku

Joka vuodenajan sijoitussalkku

Dalion talouskoneesta tehdyt johtopäätökset ovat auttaneet häntä muodostamaan Pure Alpha- ja All seasons portfolio hedgerahastot. Kokemustensa perusteella hän päätti tutkia jokaista mahdollista sijoitusympäristöä ja niiden merkityksen eri sijoituskohteille. Hän uskoo jokaisella sijoitusvälineellä olevan ihanteellinen ympäristönsä. Joka vuodenajan salkun lähtökohta on välttää suuret tappiot tuottaen samalla mahdollisimman korkeat tuotot. Käytännössä salkku on kompromissi niiden välillä. Dalio käyttää riskin määritelmänä hintaheilahteluja eli hän pyrkii vähentämään tappioita suojautumalla niiltä.

Sijoitustuotteiden hintojen ennustaminen on vaikeaa, vaikka useat uskovat pystyvänsä siihen. Dalio kehoittaa varautumaan yllätyksiin. Romahduksia ei pystytä välttämään, joten niihin täytyy varautua. Joka vuodenajan sijoitussalkku toimii parhaiten sijoittajilla, joilla ei ole lähitulevaisuudessa varaa hävitä rahojaan, kuten eläkeläisillä. Se ei suojaa kokonaan tappioilta, mutta vähentää niitä. Perinteisen, niin sanotun tasapainoisen salkun jakauma osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välillä on 50%/50%:ia. Dalion mukaan salkun hintaheilahtelu on todellisuudessa 95%:sti osakkeista riippuvaista. Kyse on oletuksesta, että osakkeiden hinnat nousevat. Edellisessä tapauksessa kyse on sekä S&P500-indeksistä että Barclays US joukkovelkakirjaindeksistä.

Dalion mukaan varallisuuden hintoja heiluttaa neljä asiaa: inflaatio, deflaatio, talouskasvu ja talouden supistuminen. Tarkemmin sanottuna, kyse on enemmän odotusten ylittymisestä ja alittumisesta. Neljä vuodenaikaa ovat seuraavat:

1. Odotettua korkeampi inflaatio
2. Odotettua matalampi inflaatio
3. Odotettua korkeampi talouskasvu
4. Odotettua matalampi talouskasvu

Daliosta sijoittajan pitää suunnitella salkku siten, että riskit jakaantuvat tasan vuodenaikojen mukaan, koska sijoittaja ei voi tietää mikä vuodenaika on seuraava. Hänen joka vuodenajan salkku on todellisuudessa neljä yhtä suurta salkkua. Täten hän ei kärsi yhdestä vuodenajasta liikaa. Tämä vähentää tuottoja riskien vähentymisen myötä. Kun vuodenajat ovat tiedossa niin Dalio on luonut eri sijoitusvälineille suuntaviivat kertomaan mitkä sijoitusvälineet pärjäävät hyvin missäkin ympäristössä.

1. Odotettua korkeamman inflaation aikana pärjäävät hyödykkeet/jalometallit ja inflaatiosuojatut valtion joukkovelkakirjat, joissa reaalikorko määrittää tuotot.
2. Odotettua matalamman inflaation aikana pärjäävät valtion joukkovelkakirjat ja osakkeet.
3. Odotettua korkeamman talouskasvun aikana pärjäävät osakkeet, yritysten joukkovelkakirjat ja hyödykkeet/jalometallit.
4. Odotettua matalamman kasvun aikana pärjäävät valtion joukkovelkakirjat olivat ne inflaatiosuojattuja tai eivät.

Dalion joka vuodenajan sijoitussalkku on monimutkainen väline, jossa käytetään monimutkaisia sijoitusvälineitä ja velkavipua. Tavallisella sijoittajalla ei ole mahdollisuuksia tähän. Dalio on julkaissut salkun koostumuksen, jolla tavallinen sijoittaja voi hyödyntää salkkua. Sen painotukset ovat seuraavat:

• Pitkän aikavälin Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjat 40%
• Keskipitkän aikavälin Yhdysvaltojen valtion joukkovelkakirjat 15%
• Yhdysvaltojen osakkeet 30%
• Hyödykkeet 7.5%
• Kulta 7.5%

Edellämainittu salkku ei kerro Dalion salkun yksityiskohdista. Koostumus on esimerkki siitä miten tavallinen sijoittaja pääsee sitä mahdollisimman lähelle. Valitettavasti simulointiin käyttämäni työkalu ei mahdollista edellämainitun salkun pitkäaikaista tarkastelua. Se rajoittuu käytännössä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Salkku on huonosti toteuttamiskelpoinen tavalliselle sijoittajalle, koska sijoitukset suoraan kultaan tai hyödykkeisiin voivat tulla tavalliselle sijoittajalle liian hintaviksi. Hyödykeindeksirahastoilla on myös rajoituksensa.

Joka vuosi saman summan sijoittamalla viimeisen kymmenen vuoden 2007-2016 aikana reaalituotto on ollut vajaa 6%:ia ja suurin laskuprosentti huipusta on ollut vajaa 15%:ia. Salkku on tasapainotettu vuosittain. Samana ajanjaksona Yhdysvaltojen markkinoiden vuosittainen reaalituotto on ollut vajaa 11%:ia, mutta suurin laskuprosentti on ollut peräti 51%:ia. Eläkkeellä oleville tai lähiaikoina siirtyville salkun tyhjentyminen puoleen voi tuottaa vaikeuksia, joten joka sään salkku on heille turvallisempi vaihtoehto.

Pidemmän aikavälin 1.1.1978-31.12.2016 tarkasteluun olen käyttänyt muuten samaa allokaatiota kuin joka vuodenajan salkussa, mutta olen korvannut hyödykkeet kullalla. Salkkua on tasapainotettu vuosittain. Tällöin salkun reaalituotto on ollut vajaa 9%:ia. Sen suurin lasku huipusta on ollut noin 13%:ia. Yhdysvaltojen markkinoiden reaalituotto on ollut samana ajanjaksona hieman yli 10%:ia. Suurin lasku on ollut vajaa 51%:ia. Tarkempaa tarkastelua voi suorittaa osoitteessa 

www.Portfoliovisualizer/backtest-asset-class-allocation.

Joka vuodenajan salkku sopii parhaiten eläkeläisille tai eläkkeelle piakkoin siirtyville. Muuten suosittelen keskittymistä pienikuluisiin indeksirahastoihin. Tilanne joka vuodenajan salkun tulevien tuottojen osalta on haastava, kuten on ollut viimeiset viisi vuotta. Joukkovelkakirjojen ja osakkeiden hinnat ovat korkeat.

Palaamalla Dalion talouskoneeseen voi huomata, että varsinkin joukkovelkakirjojen hintasyklit ovat pitkiä. Yhdysvalloissa edelliseen syklin puolikkaaseen eli hintojen noususykliin kului yli 30 vuotta. Myös laskusyklin voi odottaa kestävän vuosikymmeniä, joten Yhdysvaltojen valtionlainojen tuotot jäävät pienemmiksi. Sijoittaja voi odottaa keskipitkällä aikavälillä joka vuodenajan salkun vuosittaisten reaalituottojen jäävän alemmiksi. Se tulee olemaan lähellä vuosien 2007-2016 vuosittaisia tuottoja eli vajaata 6%:ia. Pidän tätä todennäköisenä, mutta en varmana. Eläkkeellä olevilla tai nopeasti sille siirtyville henkilöille todennäköiset tuotot ovat mielestäni riittävät. Muiden kannattaa harkita muita vaihtoehtoja.

Ray Dalio ja kansakuntien nousu ja tuho

Kansakuntien nousu ja tuho

Psykologisilla tekijöillä on suuri osuus kansakuntien nousussa ja tuhossa. Ne ajavat ihmiset mm. säästämään, kuluttamaan ja sotimaan. Tietyt syy-seuraus-suhteet toimivat ajureina kansakuntien eri vaiheissa. Dalio esittelee tyypillisen kansakuntien nousun ja tuhon. Se sisältää viisi vaihetta eivätkä kaikki kansakunnat pääse ensimmäistä vaihetta pidemmälle. Vaiheet muodostavat tapahtumasarjan. Tapahtumasarjat eivät ole koskaan täysin samat, mutta niillä on yhteisiä tekijöitä.

Ensimmäisessä vaiheessa maat ovat köyhiä ja pitävät itseään köyhinä. Tulot ovat erittäin matalat ja elintaso kitukasvuinen. Ihmiset eivät hukkaa rahojaan, koska arvostavat niitä paljon. Heillä ei ole velkaa, koska säästöt ovat vähäisiä eikä kukaan halua lainata heille rahaa. Kulttuuri ja sijainti ratkaisevat pääsevätkö maat toiseen vaiheeseen, koska ne vaikuttavat ihmisten haluihin ja kykyihin kilpailla. Eteenpäin pääsevissä maissa ihmiset pikkuhiljaa keräävät enemmän rahaa kuin tarvitsevat selviytyäkseen, koska he ovat huolissaan ettei heillä ole sitä tarpeeksi tulevaisuudessa.

Maat kehittyvät, koska työnteon kustannukset ovat matalat. Ne tuottavat matalan jalostusarvon tuotteita ja myyvät niitä rikkaisiin maihin. Ne houkuttelevat suoria ulkomaisia investointeja hinnoilla kilpailevilta yrityksiltä. Matalien kustannusten pitää saada aikaan suurituottoisia investointeja, koska riskejä pidetään suurina. Maat pystyvät tähän, koska kustannukset ovat pienet. Valuutat ovat heikkoja ja pääomamarkkinat alikehittyneet. Rahaa keränneet kansalaiset yleensä säästävät tai sijoittavat yrityksiinsä tai ostavat reaalivarallisuutta, kuten kiinteistöjä. Jotkut sijoittavat ulkomaille, koska uskovat varallisuutensa olevan siellä paremmin turvassa. Maiden kehittymisvauhti seuraavaan vaiheeseen riippuu ihmisten kyvyistä ja kulttuurista. Näitä maita Dalio kutsuu aikaisen vaiheen kehittyviksi maiksi.

Toisessa vaiheessa maat ovat rikkaita, mutta kokevat itsensä köyhiksi. Ihmiset käyttäytyvät suunnilleen samoin kuin ensimmäisessä. Säästöjen ja investointien määrä kasvaa nopeasti, koska ihmisillä on enemmän rahaa ja he haluavat säästää ja sijoittaa. Maissa työskennellään kovaa, ne ovat vientivetoisia, valuuttakurssit ovat sidottuja, niissä säästetään paljon ja sijoitetaan tehokkaasti tuotantoon, reaalivarallisuuteen ja kiinteistöihin. Maat pysyvät kilpailukykyisinä, koska kotimaiset kustannukset ja palkat ovat matalia valuutan arvon ollessa aliarvostettu. Samalla tulojen ja tuottavuuden kasvu on nopeaa. Velkamäärät eivät nouse merkittävästi verrattuna tuloihin. Ennen pitkää ne siirtyvät vaiheeseen, jossa velat kasvavat nopeammin kuin tulot ja tulot kasvavat nopeammin kuin tuottavuus.

Inflaatio kasvaa monien tuotteiden kulutuksen kasvaessa nopeasti, koska niiden tarjonta ei kasva yhtä nopeasti kuin kysyntä. Nimellinen korkotaso on matala inflaatioon verrattuna, koska valuutta on kytketty toiseen valuuttaan. Siirtyminen seuraavaan vaiheeseen näkyy velankasvun ollessa paljon nopeampaa kuin tulojen, kiihtyvänä inflaationa mikä näkyy siinä ettei tuottavuus kasva yhtä nopeasti kuin kulutus tai tulot, liiallisina investointeina ja maksutaseen ylijäämänä. Seurauksena on siirtyminen omaan rahapolitiikkaan sen tullessa välttämättömäksi. Samalla pääomamarkkinat tulevat hyväksytymmiksi ja yksityisen sektorin lainaaminen alkaa pääomien muodostuessa sekä kotimaisten että ulkomaisten sijoittajien osallistuessa investointibuumiin. Uudet kaupungit kasvavat, säästöaste on suuri ja tulot nousevat, kuten ulkomaan valuuttojen reservitkin. Dalio kutsuu näitä maita myöhäisen vaiheen kehittyviksi maiksi.

Kolmannessa vaiheessa maat ovat rikkaita ja kansalaiset tuntevat itsensä rikkaiksi. Tulot kansalaista kohti lähestyvät maailman suurimpia, koska heidän investointinsa infrastruktuuriin, pääomavaltaisiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen ovat aikaansaaneet tuottavuuden kasvun. Samalla vallitseva psykologia vaihtuu työskentelemisestä ja säästämisestä pahoihin aikoihin varautumiseen ja töiden hedelmistä nauttimiseen. Muutos johtuu siitä etteivät uudet sukupolvet, jotka ovat korvanneet vanhat ole kokeneet vaikeita aikoja. Muutos näkyy mm. tilastoista, jotka kertovat vähentyneistä työtunneista ja vapaa-ajan ja ylellisyystuotteisiin käytettyjen rahojen suhteellisesta kasvusta verrattuna välttämättömyystarvikkeisiin käytettyihin rahoihin.

Tässä vaiheessa olevista ja seuraavaan vaiheeseen siirtyvistä maista tulee yleensä suuria nettotuojia. Niillä on kiinteä yhteys paljon vievien kehittyvien maiden kanssa. Se koskee erityisesti halpoja tuotteita. Samalla sijoittajat etsivät tuottoja kehittyvistä maista mikä vahvistaa yhteyttä. Vaiheen maat nähdään turvallisina sijoituskohteina. Rahoitusmarkknoiden spekulointi kasvaa. Ne kehittyvät ja spekulointi rahoitetaan velalla. Tässä vaiheessa olevat suurmaat ovat lähes aina sotilaallisia ja taloudellisia suurvaltoja. Ne yleensä kehittävät armeijoitaan suojellakseen ja edistääkseen etujaan maailmalla. Tässä vaiheessa maat ovat huipulla ja nauttivat siitä. Näitä maita Dalio kutsuu aikaisen vaiheen kehittyneiksi maiksi.

Neljännessä vaiheessa maat köyhtyvät, mutta tuntevat itsensä rikkaiksi. Velat kasvavat nopeammin kuin tulot, kunnes raja tulee vastaan. Velkojen kasvun syynä on se ettei kahden ensimmäisen vaiheen aikana eläneitä ole hengissä. Ihmiset ovat tottuneet elämään ilman, että heidän on tarvinnut huolehtia rahojen riittävyydestä. Maat tulevat hintaviksi, koska ihmiset ansaitsevat ja kuluttavat paljon. Säästämisaste pienenee ja velkaantumisaste nousee. Ihmiset luulevat olevansa rikkaita, vaikka heidän varallisuutensa rapistuu. Vähentyneet investoinnit infrastruktuuriin, pääomavaltaisiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen hidastavat tuottavuuden kasvua. Samalla kilpailukyky rapistuu ja vajeet kasvavat. Maat yleensä kuluttavat rahojaan sotimiseen suojellakseen etujaan.

Vaiheen viimeisinä vuosina kuplia esiintyy usein. Kuplat syntyvät, koska ihmiset uskovat tulevaisuuden vastaavan todennäköisesti menneisyyttä. Kuplat puhkeavat velanhoitokustannusten ollessa suuremmat kuin tulojen kasvu ja saadut sijoitustuotot. Kuplien puhkeamisesta johtuvat tappiot vahvistavat maan taloudellista laskua. Liiallinen velankasvu aiheuttaa valuutan heikkouden mikä heikentää mahdollisuuksia maksaa sillä velkoja. Näitä maita Dalio kutsuu loppuvaiheen kehittyneiksi maiksi. Suuret maat menettävät asemansa suurina valtakuntina vaiheen lähestyessä loppuaan.

Viimeisessä vaiheessa maat käyvät läpi velanmaksun ja suhteellisen alamäen, jotka hyväksytään hitaasti. Kuplien puhjetessa ja velanmaksun tapahtuessa yksityisen velan kasvu, yksityisen sektorin kulutus ja varallisuusarvot laskevat tuottaen itseään vahvistavan negatiivisen syklin. Nämä korvataan valtionvelan ja alijäämän kasvulla ja keskuspankkien rahanpainamisella. Reaalinen korkotaso laskee. Valuutta heikkenee kasvattaen nimellistä bruttokansantuotetta nimellistä korkotasoa nopeammin, jotta velanmaksun tuskat pienentyisivät. Heikon valuutan ja taloudellisten olosuhteiden seurauksena sijoitustuotot jäävät huonoiksi. Maat joutuvat enemmän kilpailemaan aikaisemmissa kehitysvaiheissa olevien maiden kanssa. Valuuttakurssit heikentyvät ja suurvalta-asemat katoavat.

Nämä psykologiset syklit ovat esiintyneet läpi historian. Pitkän aikavälin taloussyklien perusteet ovat pysyneet samoina ihmisluonnon muuttuessa hitaasti. Useimmat eivät ole tietoisia sykleistä, koska yksittäiset vaiheet voivat kestää yli sata vuotta. Mikäli ihmisluonto olisi erilainen niin syklejä ei esiintyisi velkojen kasvaessa hitaammin kuin tulojen eivätkä tulot kasvaisi nopeammin kuin tuottavuus. Syklien olemassaolon voi todistaa itselleen tutkimalla aiempia maailmanmahteja ja niiden historiaa.

Ray Dalion malli kansakuntien talouskasvusta

Dalion malli kansakuntien talouskasvusta

Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Kansakuntien pitkän aikavälin vauraus on riippuvaista tuottavuuden kehityksestä. Keskipitkällä aikavälillä vaurauteen liittyy kokonaisvelan vuorovaikutus tuottavuuden kanssa. Velkasyklien vaikutus pitkällä aikavälillä kumoutuu ja tuottavuus ratkaisee. Dalion käyttämä keskipitkä aikaväli on 10 vuotta. Hän on tutkinut 20:n eri maata. Tämän perusteella hän on tullut johtopäätökseen, että noin kaksi kolmasosaa 65%:ia talouskasvusta selittyy tuottavuudella ja noin yksi kolmasosa 35%:ia selittyy kokonaisvelalla. Malli ei huomioi onnea, kuten hallittavia resursseja niiden ollessa kalliita eikä sotia tai vallankumouksia. Se ei sisällä luonnon aiheuttamien katastrofien vaikutuksia.

Kokonaistuotanto eli bruttokansantuote on yhtä suuri kuin työtuntien määrä kerrottuna tuottavuudella. Tuotantoa voi nostaa joko tekemällä enemmän töitä tai toimimalla viisaammin. Tuottavuusajurina toimii kustannustehokkuus, joten kilpailukyvyllä on suuri merkitys suhteelliseen talouskasvuun. Kansantalouden kilpailukyvyn ajurina toimii se mitä saat verrattuna siihen verrattuna mitä maksat. Eri maat kilpailevat edellämainitussa. Parasta arvoa tarjoavien maiden kansalaiset ovat kysytyimpiä, koska ihmiset ovat tuotannon suurin kustannus. Tämän asian rooli on pienenemässä.

Yksi parhaimmista tuottavuuden mittareista on koulutettujen työntekijöiden kokonaiskustannus/tunti. Muita tärkeitä tuottavuuden mittareita ovat kouluttamattomien työntekijöiden kustannukset, byrokratian laajuus, työntekijöiden asenne työntekoon, raaka-ainekustannukset ja pääomamarkkinoiden tehokkuus. Keskipitkän aikavälin talouskasvu voi olla suurempaa huonoista lähtökohdista ponnistavilla mailla kuin jo tehokkailla, koska niillä on mahdollisuus saada aikaan suuria parannuksia vähemmillä vaivoilla.

Kulttuuri on yksi tuottavuusajureista. Se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin mm. säästämisasteesta tai tehdyistä työtunneista. Daliosta tärkeimmät kulttuuriin osatekijät ovat omavaraisuus, kuinka paljon nautintoja ja saavutuksia arvostetaan, minkä verran innovaatioita tai markkinataloutta arvostetaan, byrokratian määrä, korruption määrä ja minkä verran lakeja noudatetaan.

Dalio uskoo niiden maiden kasvavan nopeammin seuraavan vuosikymmenen aikana, joiden kansalaisilla on vähemmän velkaa verrattuna tuloihin, kansalaisten velankasvunopeus on matala verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja joilla on taipumuksia löysempään rahapolitiikkaan kuin maiden, joiden kansalaisten velkamäärät ovat suurempia verrattuna tuloihin, joilla on nopea velan kasvuvauhti verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja taipumus tiukempaan rahapolitiikkaan.

Vaikka tuottavuuden ja kokonaisvelan voi erottaa toisistaan niin ne ovat lopulta valintojen ja psykologian tulosta. Eri sukupolvilla on erilaiset näkemykset, koska heillä on ollut erilaiset kokemukset. Psykologia vaihtelee maiden liikkuessa läpi taloussykliensä. Velka- ja tuottavuussyklien lisäksi mailla on psykologisesti motivoituneet syklit, jotka liikkuvat kansalaisten kokeman taloudellisen hyvinvoinnin mukaan tai ovatko ihmiset kokeneet vaurastumisen vai köyhtymisen. Dalio kuvaa kansakuntien nousua ja tuhoa viiden eri vaiheen mukaan.

Seuraavassa lyhyesti Dalion ennustemallin eri tekijöistä ja niiden painoarvoista koko mallin tuottamaan lopputulokseen. Mallin voi jakaa kolmeen osaan eli siihen mitä saat verrattuna siihen mitä maksat, kulttuuriin ja velkojen vaikutukseen. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat tuottavuudesta. Mallista puuttuu työikäisen väestön kasvu, mutta Dalio on lisännyt sen kasvuarvioonsa arvioiden työmarkkinoille tulevien miesten määrää. Tämä on epätäydellinen arvio, koska työmarkkinoille tulee myös naisia. Syy tähän on ettei työmarkkinoille tulevien naisten määrästä ole luotettavia tilastoja joka maasta tai Dalio ei ole niitä löytänyt. Useamman maan, kuten Venäjän, Japanin ja Saksan ennustettu kasvu on heikompaa johtuen työikäisten määrän vähenemisestä.

Yksittäiset mittarit eivät pysty ennustamaan Dalion mittausten mukaan tarkasti, mutta kaikkien mittareiden yhteisvaikutus ennustaa hänestä noin 80%:n tarkkuudella seuraavien kymmenen vuoden kasvun. Dalio on ennustanut vuonna 2015 20 eri maan seuraavien 10:n vuoden reaalista talouskasvua. Ennusteet tulevat heti tekijöiden painoarvojen selvittämisen jälkeen.

1. Mitä saat verrattuna siihen mitä maksat painoarvo 45%

1. Koulutus: paremmin koulutettu työntekijä on todennäköisesti tehokkaampi tänään ja tarjoaa suuremman lupauksen tehokkuudesta tulevaisuudessa. 11%
2. Työn tuottavuus: samanlaisen koulutuksen omaava työntekijä, joka tuottaa enemmän samassa ajassa on houkuttelevampi kuin vastaava työntekijä joka tuottaa vähemmän. 11%
3. Työskentelytahti: tuloihinsa nähden lujaa työskentelevä työntekijä tuottaa suhteessa enemmän kehittymällä nopeammin verrattuna huvitteluun taipuvaiseen työntekijään. 11%
4. Sijoittaminen: maat, jotka säästävät ja sijoittavat enemmän tuottavaan pääomaan ja infrastruktuuriin parantavat potentiaaliansa enemmän kuin ne jotka eivät niin tee. 11%

2. Kulttuuri 20%

1. Omavaraisuus, kyky ja tarve elättää itsensä on tärkeä ominaisuus. 3%
2. Nauttiminen vs saavuttaminen, saavuttamista arvostavat onnistuvat työskentelemään lujempaa ja viisaammin. 3%
3. Innovaatio ja markkinatalous: uusia ideoita arvostavat maat, jotka sijoittavat niihin rahansa löytävät tavat parantaa tuotantoaan nopeammin. 3%
4. Byrokratia: sääntely hidastaa taloudellista toimintaa. 3%
5. Korruptio: korruptio vähentää sijoituksia ja vääristää markkinakannustimia. 3%
6. Oikeusvaltio: sijoittajien ja liiketoimintaa harjoittavien ihmisten pitää uskoa omaisuutensa olevan turvassa ja sopimusten pitävän. 3%

3. Velkojen vaikutus 35%

1. Velka ja velanhoidon kustannukset: korkean velkavuorten mailla edellytykset ottaa uutta velkaa ovat vähäisemmät 12%
2. Velan virtaaminen: maa voi luottaa velankasvun aiheuttamaan kulutuksen kasvuun yli tulojen kasvuun tietyn aikaa. Kun se loppuu niin kulutus hidastuu. 6%
3. Rahapolitiikka: se voi tehdä lainaamisesta enemmän tai vähemmän houkuttelevaa. 18%

Dalion tarkoitus on ymmärtää talouskasvun suuri kuva. Hän ei yritä olla täsmälleen oikeassa. Hänestä maiden tulisi keskittyä tärkeimpiin kasvuajureihin ja jättää keskittyminen tarkkoihin yksityiskohtiin vähemmälle. Ennuste tarjoaa kaksi eri arviota. Ensimmäinen arvio perustuu samaan kaavaan kaikille valtioille ja toinen arvio ottaa huomioon todennäköisyyden sille miten todennäköisesti Dalio on arvioinut maan erikoistekijät väärin. Jälkimmäinen arvio on jokaisen maan kohdalla suurempi kasvuluku.

Ennustettu talouskasvu maittain 2015-2025



Intia 7.1%, 9.2%
Kiina 4.9%, 5.0%

Singapore 4.2%, 4.8%

Meksiko 4.1%, 5.5%
Thaimaa 4.0% 4.9%
Argentiina 3.3%, 3.3%
Etelä-Korea 2.7%, 3.1%
Brasilia 2.9%, 3.0%
Yhdysvallat 1.8%, 2.2%
Iso-Britannia 1.5%, 1.7%
Venäjä 1.5%, 1.5%
Australia 1.3%, 1.7%
Kanada 1.1%, 1.3%
Saksa 0.8%, 1.1%
Ranska 0.1%, 0.8%
Unkari 0.7%, 0.8%
Espanja 0.1%, 0.5%
Japani 0.1%, 0.2%
Italia -0.7%, -0.4%
Kreikka -0.4%, -0.4%

Sijoittajan kannalta ennusteilla on merkitystä erityisesti kiinteistöihin ja joukkovelkakirjoihin sijoittavilla sekä niiden maiden osakeindeksirahastoihin sijoittavilla, joiden suurimmat yritykset toimivat kotimarkkinoilla. Suurimmat talouskasvuennusteet ovat maille, joiden lähtötaso on matala.

Ray Dalio ja lyhytaikaiset velkasyklit

Lyhyet velkasyklit

Lyhyet velkasyklit syntyvät lähinnä keskuspankkien kiristäessä korkopolitiikkaansa inflaation ollessa liian korkea tai nousevan liikaa velkojen kasvaessa vahvasti. Keskuspankit löysentävät korkopolitiikkaa päinvastaisessa tilanteessa. Lyhytaikaiset syklit sisältävät yleensä kuusi vaihetta. Neljä niistä tapahtuu taloutta kasvattaen ja kaksi niistä ovat taantumia. Ne kestävät yleensä neljästä kahdeksaan vuotta. Poikkeuksena on pidemmän velkasyklin velanmaksuvaiheen jälkeinen lyhyt velkasykli joka voi kestää hieman pidempään.

Syklin alkuvaiheessa talous kasvaa. Kasvu alkaa koroille herkkien tuotteiden, kuten asuntojen ja autojen kysynnällä ja vähittäismyynnin kasvulla, koska korot ovat matalalla ja velanotto on mahdollista. Nouseva kysyntä ja kasvava tuotanto kasvattavat keskimääräistä työviikkoa ja vähentävät työttömyyttä. Velat ja talous kasvavat nopeasti inflaation pysyessä matalana. Osakemarkkinat ovat paras sijoituskohde inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja hyödykkeiden kärsiessä. Tämän jälkeen seuraa talouskasvun keskivaihe talouskasvun hidastuessa. Inflaatio pysyy matalana, korot laskevat, osakekurssien kasvu hidastuu ja inflaatiolta suojaavan varallisuuden ja hyödykkeiden hintojen lasku hidastuvat.

Tämän jälkeen seuraa myöhäissykli. Talouskasvu kiihtyy, tuotannon kasvu törmää kapasiteettiongelmiin velkojen ja kysynnän edelleen kasvaessa. Inflaatio kasvaa nopeammin, kulutuksen kasvuvauhti nopeutuu, korot nousevat, osakekurssit ovat viimeisessä nousuvaiheessa ja inflaatiosuojatut sijoituskohteet pärjäävät parhaiten. Seuraa kasvun kiristysvaihe. Todellinen tai odotettu inflaatio laittaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa mikä vähentää likviditeettiä ja 

nostaa korkoja. Tämä aiheuttaa rahamäärän ja velkojen kasvun laskemisen mikä aiheuttaa osakemarkkinoiden siirtymisen laskuvaiheeseen ennen kuin talouskasvu menee alle nollan.

Taantumavaiheessa on yleensä kaksi syklin vaihetta. Taantuman alkuvaiheessa talous supistuu, osakemarkkinat ja inflaatiolta suojatut sijoituskohteet laskevat ja inflaatio laskee, koska keskuspankki ei löysennä rahapolitiikkaansa. Taantuman loppuvaiheessa keskuspankki löysää rahapolitiikkaansa, koska se ei pelkää inflaatiota vaan taantumaa. Korot laskevat ja se aiheuttaa osakemarkkinoiden nousun. Inflaatiolta suojaavat sijoituskohteet ja hyödykkeiden hinnat pysyvät matalina. Matalat korot ja korkeammat osakemarkkinat siirtävät talouden kasvuvaiheen alkuun.

Syvän taantuman jälkeinen kasvuvaihe kestää pidempään. Näkemykseni mukaan olemme kasvun myöhäissyklissä. Lyhyet syklit eivät aina toimi samoin. Niihin vaikuttavat myös ulkopuoliset tapahtumat, kuten muiden maiden, erityisesti maailmanvaltojen tilanteet, sodat ja luonnon aiheuttamat katastrofit voidat muuttaa syklien kulkua. Pitkän ja lyhyen velkasyklin ymmärtäminen ja niiden yhteenliittäminen tuottavuuskehityksen kanssa auttaa ymmärtämään missä vaiheessa talous on.

Dalio tarkasteli FED:in ohjauskorkojen kehitystä syyskuun 1932 ja maaliskuun 2009 välillä verraten sitä Yhdysvaltojen taantumien ja talouskasvun esiintymisiin. Ohjauskorkojen pitkä noususykli kesti vuoden 1932 syyskuusta vuoden 1981 toukokuuhun. Talouden lyhytaikaiset taantumat ja kasvusyklit täsmäävät pitkälti ohjauskorkojen kehityksen kanssa. Jokainen syklinen korkojenlasku vähensi pikkuhiljaa velkojenhoitokustannuksia, vähensi velaksi hankittujen ostosten hintoja tehden niistä edullisempia ja nosti vähän varallisuusarvoja. Lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten velkasyklien yhteydet eivät suoraan kerro miten tehdä rahaa, koska koronnostoja ja laskuja on vaikea ennustaa. Sen sijaan ne toimivat jonkinlaisena todisteena, että Dalion talouskone-malli toimii kohtuullisella tarkkuudella.