Monday, September 5, 2016

Grahamin laadullinen analyysi

Grahamin laadullinen analyysi
Laadullinen analyysi jäi Grahamilla lapsipuolen osaan, mutta hän tutki siinä yrityksen markkinaosuutta, sen fyysisiä, maantieteellisiä ja toiminnallisia ominaispiirteitä, yritysjohtoa ja lopuksi yrityksen, sen liiketoiminta-alan sekä yleisen talousilmapiirin odotuksia. Analyysintekijä joutuu tutkimaan laatutekijöitä monista eri tietolähteistä yrityksen julkaisemien tiedotteiden lisäksi. Usein tietolähteet perustuvat mielipiteisiin. Yksittäisten lähteiden käyttö voi tuottaa vääriä johtopäätöksiä. Grahamista laadullinen analyysi on vähemmän hyödyllistä sen tekemisen vaikeuden vuoksi. Laadullisesta analyysista tulee lisää mm. Fisheristä, Buffettista ja Mungerista kertovissa luvuissa. Edellämainitut yksilöt veivät sen uudelle tasolle.

Liiketoiminnan toiminnallisia ominaispiirteitä ovat mm. pääomariippuvuus, kilpailutilanne, sääntely, raaka-ainetarpeet, tarpeet tuotekehitykseen, jne. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat tuloksentekokykyyn. Edellämainitut tekijät vaihtelevat liiketoiminnan ja yleisen taloustilanteen syklien mukaan. Toiminnallisten ominaispiirteiden hahmottaminen tapahtuu osittain numeroiden kautta.

Liiketoiminta-alaa analysoimalla on vaikea löytää tietoa jota markkinoilla ei jo olisi. Analyytikon pitää päättää mitkä alaa koskevista tiedoista ovat hyödyllisiä. Hyödylliset tiedot ovat usein markkinoiden tiedossa ja ne vaikuttavat myös osakkeiden arvostukseen. Jokaisella alalla riittää pikkuisia yksityiskohtia, joita voi tutkia. Hyötyjen saaminen näistä tutkimuksista on vaikeaa. Grahamista parhaat hyödyt näistä tutkimuksista voi saada aloilta, joissa on paljon muutoksia tapahtumassa. Suuret muutokset tuottavat myös suurempia riskejä, joten analyytikon täytyy olla kykenevä ymmärtämään muutoksia tai keskittyä toisiin aloihin.

Grahamista korkeat tulosmarginaalit korjaantuvat ennen pitkää markkinoiden lisätessä kilpailua paljon voittoa tuottavilla liiketoiminta-aloilla. Tässä hänen laatuajattelunsa epäonnistui, koska hän ei sisäistänyt pysyvän kilpailuedun käsitettä. Hän oletti markkinatalouden korjaavan tuotot matalemmille tasoille ennen pitkää. Tuotteet, kuten Coca Cola ovat säilyttäneet kilpailuetunsa vuosikymmeniä eikä muutoksia ole näköpiirissä. Hänen mielestään myös suuret markkinaosuudet korjaantuvat lisääntyneen kilpailun myötä. 

Grahamista liiketoiminnan tasaisuus on tärkein laadullinen tekijä. Tasaisuus tarkoittaa hyvää muutoskestävyyttä. Se helpottaa liiketoiminnan tulevaisuuden tuloksentekokyvyn arviointia. Liiketoiminnan tasaisuus ei tarkoita suoraan yksittäisten tulosyksikköjen toimivan tulevaisuudessa menneisyyden mukaan. Tasaisilla liiketoiminta-aloilla, kuten elintarviketuotannossa voi yksittäisten yritysten tulokset ja liikevaihdot heilahdella merkittävästi ylösalaisin. Suuren markkinaosuuden hallitsijat ovat keskimäärin tasaisempia tuloksentekijöitä kuin pienen. 

Nouseva tuloskehitys on suotuisa merkki. Menneisyyden tuloskehitys on vain oletus tulevasta. Liiketoiminnalla on luontaiset syklinsä, joten ne pitää huomioida arvioidessa tulevaisuutta. Liiketoimintaa tulee arvioida läpi koko luontaisen syklin. Oli kyse menneisyyden tai tulevaisuuden arvioinnista. Trendi voi olla jo menneisyyttä, kun analyytikko huomaa sen. Yksikään analyysi ei voi perustua suoraan oletukseen trendin jatkumisesta. Sitä voi käyttää vain lähtökohtana. Grahamista analyytikon pitää ottaa huomioon tulevaisuuden muutokset huomioon, mutta lähinnä suojautua niiltä eikä yrittää hyötyä niistä.

Grahamista taloudellinen vahvuus ja pääomarakenne vaikuttavat sijoituskohteen laatuun. Käteisvarojen merkittävä määrä ja kohtuullinen määrä velkaa ovat laatutekijöitä. Velan kohtuullinen määrä tuottaa hyötyjä vipuvoiman muodossa. Liiallisuuksiin vipuvoiman käytössä ei saa mennä. Etenkään pankeilta ei saa ottaa suuria ja nopeasti erääntyviä lainoja. 

Johtajien kyvykkyyttä on vaikea mitata ilman ennakko-oletuksia tai turvautumista huhupuheisiin. Vain harvat tietävät todella millaiset johtajat yrityksellä todella on. Parhaimmat todisteet analyytikko saa vertailemalla yrityksen liiketoiminnan menestystä riittävän pitkällä aikavälillä samalla alalla toimivaan yritykseen. Olettaen, että molemmissa yrityksissä johto on toiminut riittävän pitkään. Ilman vertailukohteita ei johtajien pätevyydestä pysty helpolla tekemään johtopäätöksiä. Johdon vaikutusta on vaikea mitata luvuilla. Analyytikon ei pidä yrittää tehdä tarkkoja määrällisiä arvioita johdon tuottamista tuloksista.

Grahamista yrityksen hallituksen jäsenet kuuluvat viiteen eri ryhmään: 1. Johtajat voivat olla palkollisia, jotka haluavat pitää eduistaan kiinni. 2. investointipankkiirit, joiden ensimmäinen päämäärä on kerätä palkkioita yritykselleen. 3. tavalliset pankkiirit, jotka haluavat pitää pankkiensa lainat juoksemassa. 4. Yksilöt, jotka harrastavat liiketoimintaa yrityksen kanssa. 5. Harvat yksilöt, jotka taistelevat osakkeenomistajien puolesta. Viimeisetkin ovat yleensä muodostaneet ystävyyssuhteita muiden johtokunnan jäsenien kanssa ja siten saaneet paikkansa johtokunnassa. Omistajan etuja ajavat hallituksen jäsenet ovat siis Grahamista vähissä.

Yksi merkittävä johdon laatutekijä on omistajien kohtelu. Sijoittajan tulee arvioida kuinka hyvin johto kohtelee osakkeenomistajia. Liiketoiminnasta saadut voitot kuuluvat omistajille. Johdon pitää maksimoida omistajien etu pitkällä aikavälillä. Yhtenä laatua nostattavana tekijänä Graham pitää osingonmaksua joka on jatkunut 20 peräkkäistä vuotta. Johto ei saa hamstrata käteistä mikäli sille ei löydy tuottavia sijoituskohteita. Se ei myöskään saa jakaa liikaa osinkoja mikäli tuottavia sijoituskohteita on näköpiirissä. Johto ei myöskään saa periä liian suuria palkkioita omistajien kustannuksella. Näet edellisen kappaleen listasta, että harvojen johtajien edut todella ovat samat kuin omistajan.

Johto ei saa laajentaa liiketoimintaa omistajien kustannuksella. Yritysostojen teko pitää suorittaa aina omistajien etua ajatellen. Laajentumisesta ei saa maksaa liikaa, vaikka se johtoa houkuttelisikin. Yksi tärkeä laatutekijä on se käyttääkö johto omia osakkeita yritysostojen tekoon vai ei. Yritysjohto voi toki joskus käyttää omia osakkeita kaupankäynnissä, mutta suurin osa kaupoista pitäisi maksaa käteisellä. Myös osakkeenomistajien kohtelun voi hahmottaa osin määrällisen analyysin kautta. Älä yritä vähentää huonoa johtoa määrällisessä analyysissa. Unohda sijoituskohde, jossa on huono johto toteaa Graham.

No comments:

Post a Comment