Thursday, September 22, 2016

Bogle @ Vanguard webcast 2016


Bogle toimi Vanguardin toimitusjohtajana 1974-1996. Vanguard oli ensimmäinen indeksirahasto. Se keskittyy pitämään kulut mahdollisimman matalina.

Miten yritys on menestynyt tuottamalla pienikuluisia indeksirahastoja?

Se on helppoa. Vain meillä on oikea rakenne. Työskentelemme vain kuluilla. Osuuksienhaltijat omistavat rahastot. Emme peri lisäpalkkioita. Toimimme vain kuluilla ja muut rahat menevät sijoittajille. Meillä ei ole voittomarginaalia. Ensimmäinen indeksirahastomme aloitti 1975. Niihin aikoihin tavallisilla rahastoilla oli keskimäärin 2%:n tuottoero verrattuna S&P500 indeksiin. Vanguardin menestys otti tuulta alleen vasta 20 vuotta perustamisesta.

Voiko rahastojen suosio vahingoittaa tuottoja?

Indeksointi toimiii kaikissa ympäristöissä, koska kaikki sijoittajat muodostavat indeksin. Jokainen omistaa osansa indeksistä. Ei-indeksoivat sijoittajat pelaavat häviäjien peliä keskimäärin, koska välittäjät ottavat indeksirahastoja suuremmat palkkiot.

Miksi teillä on kuitenkin aktiivisesti hoidettuja rahastoja?

Meillä oli niitä, kun aloitimme. Emme olisi voinut ylläpitää indeksirahastoa, koska meillä ei olisi ollut tarpeeksi pääomia ilman aktiivisia rahastoja. Aktiivisesti hoidetut rahastomme pyrkivät korreloimaan indeksien kanssa. Esim Wellington-rahasto joka on 65%:ia S&P500 ja 35%:ia Barclaysin yrityslainarahastoa. Se seuraa indeksejä 97%:n tarkkuudella. Lähes kaikki rahastomme korreloivat indeksejä vähintään 95%:sti.

Miksi Hedge-rahastot ovat niin suosittuja?

Koska ihmiset ovat tyhmiä. Rahastot eivät keskimäärin pärjää S&P:lle. Aiemmin rahastot pärjäsivät ja ihmiset tuijottavat peruutuspeiliin. Yksi syy oli niiden pienempi määrä. Rahastonhoitajat olivat keskimäärin parempia. Suurempi määrä pienentää niiden keskimääräistä laatua. Parhaimmilla ja huonoimmilla rahastoilla on suuret erot. Viime vuonna paras tuotti +192%:ia ja huonoin noin -80%:ia.

Mitä henkilökohtaisia sääntöjä sinulla on?

Olen enimmäkseen indeksoituna. Kaikki rahani ovat Vanguardissa. Osa lainarahastoista on kunnallislainoissa mm. verojen vuoksi. Niihin on vaikea sijoittaa indeksoituna.

Mitkä ovat suurimmat urallasi näkemäsi muutokset?

Osakkeiden vaihtuvuus on kasvanut. Ennen vaihtuvuus oli 25%:ia vuodessa ja nyt se on 250%:ia. Kaupankäynti vie voittoja sijoittajilta Wall Streetille. Myös rahastoja vaihdetaan useammin. Niiden keskimääräinen pitoaika oli 12.5 vuotta ja nyt se on 4 vuotta. Kulut olivat aloittaessani noin 30%:ia pienemmät kuin nyt. Ennen rahastot olivat pieniä ja nyt ne ovat suurten finanssitalojen omistuksessa.

Miten näet erot eri sukupolvien toiminnassa?

Vanhoina tehdään vähemmän kauppaa ja tyydytään siihen miten asiat jo ovat. Nuoremmat uskovat indeksirahastoihin. Ryhmä välissä eli kolmi- ja nelikymppiset tekevät liikaa kauppaa, koska he näkevät liian usein tilanteensa.

Ovatko korkorahastot järkeviä tässä ympäristössä?

Jos olet 50/50 osakkeissa ja koroissa niin osakkeiden 50%:n lasku tuottaa sinulle 25%:ia miinusta korkojen pysyessä samoina. Jos kestää tuollaisen laskun ei tarvitse lainapapereita. Myös iällä on merkitystä. Vanhempana pitäisi olla suurempi osa lainoissa. Mikäli sinulla on iso eläke verrattuna elinkustannuksiisi, voit pitää suuremman osan rahoistasi osakkeissa.

Minkä neuvon antaisit parikymppisille?

Aloita heti. Kun tienaat enemmän niin kasvata sijoitettavaa summaa. Ehkä 15%:ia tuloista olisi hyvä. Pistä rahat indeksirahastoihin äläkä seuraa tilannetta matkan varrella. Tee se vasta eläkkeellä niin korkoa korolle ilmiö vaikuttaa puolestasi

Mitkä ovat olleet parhaimmat oppisi tai pahimmat virheesi?

Idea tasapainosta korkojen ja osakkeiden välillä. En usko hyödykkeisiin, kultaan, kiinteistöihin tai velkavipuun. Oikotiet eivät toimi. Tarvitset päättäväisyyttä ja luottamusta siihen, että olet oikeassa kun asiat eivät mene hyvin. Suurin virheeni oli Go Go rahastot 1960-luvulla, jotka olivat seurausta Wellington-rahastoyhtiön fuusiosta Bostonilaisen varainhoitoyhtiön kanssa. Sain niiden menestymättömyyden vuoksi potkut, vaikka ne pärjäsivät aluksi hyvin.

Voimmeko vielä luottaa historiallisten tuottojen tapahtuvan tulevaisuudessa?

Nyt osakkeiden hinnat ovat korkeammalla kuin pitkään aikaan mikä johtaa matalampiin tuottoihin. Osinkoprosentti on ollut historiallisesti noin 5%:ia ja nyt 2%:ia. Tuloskasvu oli 6%:ia ja nyt ehkä 4%:ia. Keskimääräinen P/E nyt 22 ja historiallinen normi on noin 16. Keskipitkät korot ovat nyt noin 2%:ia. Olemme onnekkaita, jos tasapainotettu salkku tuottaa 4-5%:ia seuraavan vuosikymmenen aikana. Ennustan vain pitkää aikaväliä. Tuotot tulevat olemaan aikaisempia pienemmät lähes varmasti.

Uskotko markkinoiden tehokkuuteen?

Markkinat ovat joskus tehokkaita ja joskus tehottomia. On vaikea tietää kumpi tilanne on menossa. Minä en tiedä. Tiedän kuitenkin tuottojen tulevan osingoista, tuloskasvusta ja P/E-lukujen muutoksista. P/E-luku yli 20 tuottaa 80%:n todennäköisyyden, että se on matalammalla vuosikymmenen lopussa tai 80%:n todennäköisyyden, että se on korkeammalla, kun luku on alle 12. Indeksirahastojen luomisella ja tehokkaiden markkinoiden hypoteesilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Voiko kuka tahansa olla mestari markkinoiden ajoittamisessa?

Voi, mutta sijoittajat ryhmänä eivät. Jos joku myy huipulla niin joku muu ostaa huipulla.

Miten äärimmäisen nopea kaupankäynti vaikuttaa sijoittajaan?

Se todennäköisesti hyödyttää sijoittajia, koska se pienentää osto- ja myyntikuluja. Yksi ongelma on läpinäkyvyyden puute. Haluaisin tietää paljon HFT:t tekevät kauppaa keskenään ja paljon ne vievät tavallisilta sijoittajilta tuottoja.

No comments:

Post a Comment