Haastattelun löydät täältä.
Mitä tapahtuu osake- ja
lainamarkkinoille vuonna 2015?
- Elämme maailmassa, jossa on jatkuvasti kriisi tulossa nurkan takaa. Tästä huolimatta laina- ja osakemarkkinat eivät hinnoittele ainuttakaan. Tämä johtuu FED:istä joka laittaa likviditeettiä markkinoille. Seurauksena on varallisuus-vaikutus joka pitää huolta omaisuuserien kovista hinnoista. 2. Pitkässä juoksussa osakkeiden hinnat seuraavat tuloksia.
- Tutkin yrityksen tuottoja kymmenen vuoden sykleissä. Keskimäärin osakkeet tuottavat 7%:ia. Minulla on kaava tuottojen arvioimiseen. Osaketuottoihin vaikuttavat sekä osinkoprosentti joka on nyt 2%:ia ja tuleva spekuloitu tuloskasvu. Spekuloidun tulon muuttuessa, muuttuu myös odotettavissa olevat tuotot. P/E:n muuttuessa 10->20 kymmenessä vuodessa, tekee se spekuloidun 7%:in tuoton vuodessa. P/E on nyt noin 20 eli spekuloitu tuotto on 5%. Se laskee seuraavan kymmenen vuoden aikana ehkä 15:sta.
- P/E:n 25%:n lasku kymmenessä vuodessa tekee noin 3%/vuosi. Seurauksena on noin 4%:n tuotto ilman inflaatiota, kun lasketaan osingot mukaan eli tuotot ovat 2% osinkotuotto + 5-3%:n spekulatiivinen tuotto. Arvioin inflaatioksi 2%:ia eli reaalituotto on 2%:ia. Kun otetaan rahastojen palkkiot niin tuotot jäävät nollaan.
Boglen esimerkki:
Arvioin vuonna 2007:n seuraavien kymmenen vuoden tuotoksi 7%:ia.
Tällä hetkellä tuotto on ollut seitsemässä vuodessa 6.8%:ia.
Lainamarkkinoilla 91%:n todennäköisyys, että valtion kymmenen
vuoden lainatuotto on noin nykyinen eli hieman alle 2%:ia. Arvioni on
1.5-2.5%:ia. En usko hyödykkeisiin tai kultaan. Pidän tällä
hetkellä parasta allokaatiota 60/40 eli 60 prosenttia osakkeissa ja
40%:ia valtionlainoissa.
Kerro Vanguardista?
Aloitin
rahastoteollisuudessa vuonna 1951. Silloin oli vain 75 osakerahastoa.
Ne kaikki seurasivat enemmän tai vähemmän Dow Jones indeksia
häviten sille hieman. Silloin Boglella oli optimistiset odotukset
rahastoille. 1960-luvulla iskivät hullun kalliit osakehinnat. 1966
Bogle nousi Wellington rahastoyhtiön nostoon. Sen jälkeen hän
fuusioitui kuuman rahaston omistaneen varallisuushoitajan kanssa.
Ensimmäiset 6-7 vuotta menivät hyvin, kunnes tuli romahdus. Tämän
jälkeen huippurahasto romahti ja menetti noin 65%:ia arvostaan.
Tämän jälkeen Bogle sai potkut. Nykyään rahastobisnes on
jättiläismäinen markkinointibisnes. Pelkästään Fidelityllä on
370 rahastoa. Ne eivät voi kaikki olla millään järkeviä
sijoituksia. Rahastoyhtiöt harrastavat liikaa myyntiä ja
markkinointia ja vähemmän rahastojenhoitoa. Nykyiset kustannukset
ovat hävyttömän suuret ja keskimääriset palkkiot ovat jopa
tuplasti 1950-lukua suuremmat. Suurin osa rahastoista on
parhaimmillaankin keskinkertaisia ja yhdessä ne saavat kaikki aikaan
keskimääräisesti markkinatuottoja miinus niiden kulut.
Mikä oli visiosi aloittaessasi
Vanguardin?
Olin ja olen
vieläkin idealisti. Vanguardin tarkoitus oli ja on palvella
rahasto-osuuksien omistajaa eikä Vanguardin johtajia. Suurimpina
arvoina rehellisyys, tehokkuus, kustannuksien minimointi ja
asiakkaiden palvelu. Vanguard ei lupaa markkinatuottojen ylitystä.
Tarkoitus oli aina mennä askel kerrallaan. Vanguardilla on ollut
myös onnea. Halpuuden yksi salaisuus on se, että Vanguard ei maksa
myyntipalkkiota jakajilleen.
Mikä sai Vanguardin pääsemään
eteenpäin vaikean alun jälkeen?
Halvat hinnat ja
hyvä ajoitus. Lisäksi sen oli helppo todistaa paremmuutensa surkeaa
teollisuutta vastaan. Sen kulut ovat vain 0.05%:ia parhaimmilaan, kun
tavallisilla rahastoilla paljon pienemmät. Osto- ja myyntitarve on
indeksirahastoilla myös pieni eli vain 2%:in osakkeiden vaihtuvuus
vuodessa. Muilla vaihtuvuus on keskimäärin 140:ia mikä tuottaa
3/4-osa%:in piilokulun. Vanguardilla ei ole myöskään
markkinointikuluja. Indeksirahastot ovat myös hyvin yksinkertaisia.
Miten pidätte yllä
asiakaslähtöistä toimintaanne?
Välitän
asiakkaistamme ja työskentelen yhdessä työntekijöidemme kanssa.
Meillä ei ole tiloja vain johtajille, kuten ruokailupaikkaa
erikseen. Emme välitä yrityksen koosta vaan teemme työtä, koska
pidämme siitä. Haluan myös taistella asiakkaidemme ja
työntekijöideni vuoksi.
Miten olette sopeutuneet suureen
kasvuunne?
Yrityksessämme on
paljon tiimityöntekijöitä, vaikka minä en ole sellainen. En ole
hyvä hallinnoimaan ja koordinoimaan yrityksessämme, mutta onnekseni
meillä on muita niiden asioiden hoitamiseen. Sijoituksiin ei tarvita
kuin 300 työntekijää, vaikka meillä on kuusitoistatuhatta
työntekijää. Puolet heistä työskentelee teknologian parissa.
Meille tyytyväiset työntekijät ovat tärkeitä ja tarjoamme heille
hyvät edut, kilpailukykyiset palkat ja kumppanuussuunnitelman.
Miten Vanguard suhtautuu
aktivismiin?
Nykyään on
paljon yrityksiä, joissa johtajat edustavat lähinnä itseään.
Tehden fuusioita, jotta saavat suuremman yrityksen tai jopa
mahdollisia kirjanpitokikkailuja varten. Nykyään osakerahastot
omistavat 37%:ia USA:n markkinoiden osakkeista ja kaikki instituutiot
eläkerahastot mukaanlukien jopa 55%:ia. Vanguard ei äänestä
aktiivisesti, koska sillä on eturistiriita. Sillä on asiakkaina
useiden yritysten eläkerahastot eikä niitä parane suututtaa
äänestämällä niiden tahdon vastaisesti. Jonkun täytyy välittää
osakkeenomistajista. Yrityksiä ei johdeta hyvin. Johtajat pyytävät
liian suuria palkkioita ja muita ylimääräisiä etuja. He tekevät
myös poliittisia lahjoituksia, jotka eivät ole omistajien etujen
mukaisia. Lisäksi palkitaan lyhytaikaisista visioista, kuten kolmen
vuoden kehityksestä unohtaen pitkän aikavälin.
Ajatuksesi nopeasta ultranopeasta
kaupankäynnistä?
Pitkän aikavälin
sijoittajalle sillä ei ole väliä. Pidän sitä typeränä, koska
kulut nousevat liikaa. Aktiivisuus maksaa paljon enemmän kuin
tekemättömyys. Indeksijoituksiin tarkoitettujen ETF:ien
kaupankäynti on hullua.
Kerro älykkään Betan rahastoista!
Uudet kuumat
tuotteet ja taikasanat saavat vereni kiehumaan. Ei ole olemassa
älykästä betaa. Yksinkertaista tapaa sijoittaa ei kannata korvata
monimutkaisella.
Miten näet tulevan inflaation
kehittyvän?
Elämme matalan
inflaation aikaa. Kuluttajat ja yritykset keskittyvät enemmän
velkojenmaksuun kuin velanottoon.
Voiko muualta saada parempia
tuottoja kuin USA:sta?
Muualle
sijoittamisessa kustannukset ovat kalliimpia kuin tänne. Yritystemme
liiketoiminnasta puolet tulee ulkomailta, joten se tarkoittaa, että
kotipörssiin sijoittaessa sijoittaa myös ulkomaille. Täällä on
paras suoja sijoittajille, joten senkin takia kannattaa sijoittaa
tänne.
No comments:
Post a Comment