Friday, November 11, 2016

John Bogle @Aspen 2014 loppu tai 2015 alku

Haastattelun löydät täältä.

Mitä tapahtuu osake- ja lainamarkkinoille vuonna 2015?

  1. Elämme maailmassa, jossa on jatkuvasti kriisi tulossa nurkan takaa. Tästä huolimatta laina- ja osakemarkkinat eivät hinnoittele ainuttakaan. Tämä johtuu FED:istä joka laittaa likviditeettiä markkinoille. Seurauksena on varallisuus-vaikutus joka pitää huolta omaisuuserien kovista hinnoista. 2. Pitkässä juoksussa osakkeiden hinnat seuraavat tuloksia.
  2. Tutkin yrityksen tuottoja kymmenen vuoden sykleissä. Keskimäärin osakkeet tuottavat 7%:ia. Minulla on kaava tuottojen arvioimiseen. Osaketuottoihin vaikuttavat sekä osinkoprosentti joka on nyt 2%:ia ja tuleva spekuloitu tuloskasvu. Spekuloidun tulon muuttuessa, muuttuu myös odotettavissa olevat tuotot. P/E:n muuttuessa 10->20 kymmenessä vuodessa, tekee se spekuloidun 7%:in tuoton vuodessa. P/E on nyt noin 20 eli spekuloitu tuotto on 5%. Se laskee seuraavan kymmenen vuoden aikana ehkä 15:sta.
  3. P/E:n 25%:n lasku kymmenessä vuodessa tekee noin 3%/vuosi. Seurauksena on noin 4%:n tuotto ilman inflaatiota, kun lasketaan osingot mukaan eli tuotot ovat 2% osinkotuotto + 5-3%:n spekulatiivinen tuotto. Arvioin inflaatioksi 2%:ia eli reaalituotto on 2%:ia. Kun otetaan rahastojen palkkiot niin tuotot jäävät nollaan.

Boglen esimerkki: Arvioin vuonna 2007:n seuraavien kymmenen vuoden tuotoksi 7%:ia. Tällä hetkellä tuotto on ollut seitsemässä vuodessa 6.8%:ia. Lainamarkkinoilla 91%:n todennäköisyys, että valtion kymmenen vuoden lainatuotto on noin nykyinen eli hieman alle 2%:ia. Arvioni on 1.5-2.5%:ia. En usko hyödykkeisiin tai kultaan. Pidän tällä hetkellä parasta allokaatiota 60/40 eli 60 prosenttia osakkeissa ja 40%:ia valtionlainoissa.

Kerro Vanguardista?

Aloitin rahastoteollisuudessa vuonna 1951. Silloin oli vain 75 osakerahastoa. Ne kaikki seurasivat enemmän tai vähemmän Dow Jones indeksia häviten sille hieman. Silloin Boglella oli optimistiset odotukset rahastoille. 1960-luvulla iskivät hullun kalliit osakehinnat. 1966 Bogle nousi Wellington rahastoyhtiön nostoon. Sen jälkeen hän fuusioitui kuuman rahaston omistaneen varallisuushoitajan kanssa. Ensimmäiset 6-7 vuotta menivät hyvin, kunnes tuli romahdus. Tämän jälkeen huippurahasto romahti ja menetti noin 65%:ia arvostaan. Tämän jälkeen Bogle sai potkut. Nykyään rahastobisnes on jättiläismäinen markkinointibisnes. Pelkästään Fidelityllä on 370 rahastoa. Ne eivät voi kaikki olla millään järkeviä sijoituksia. Rahastoyhtiöt harrastavat liikaa myyntiä ja markkinointia ja vähemmän rahastojenhoitoa. Nykyiset kustannukset ovat hävyttömän suuret ja keskimääriset palkkiot ovat jopa tuplasti 1950-lukua suuremmat. Suurin osa rahastoista on parhaimmillaankin keskinkertaisia ja yhdessä ne saavat kaikki aikaan keskimääräisesti markkinatuottoja miinus niiden kulut.

Mikä oli visiosi aloittaessasi Vanguardin?

Olin ja olen vieläkin idealisti. Vanguardin tarkoitus oli ja on palvella rahasto-osuuksien omistajaa eikä Vanguardin johtajia. Suurimpina arvoina rehellisyys, tehokkuus, kustannuksien minimointi ja asiakkaiden palvelu. Vanguard ei lupaa markkinatuottojen ylitystä. Tarkoitus oli aina mennä askel kerrallaan. Vanguardilla on ollut myös onnea. Halpuuden yksi salaisuus on se, että Vanguard ei maksa myyntipalkkiota jakajilleen.

Mikä sai Vanguardin pääsemään eteenpäin vaikean alun jälkeen?

Halvat hinnat ja hyvä ajoitus. Lisäksi sen oli helppo todistaa paremmuutensa surkeaa teollisuutta vastaan. Sen kulut ovat vain 0.05%:ia parhaimmilaan, kun tavallisilla rahastoilla paljon pienemmät. Osto- ja myyntitarve on indeksirahastoilla myös pieni eli vain 2%:in osakkeiden vaihtuvuus vuodessa. Muilla vaihtuvuus on keskimäärin 140:ia mikä tuottaa 3/4-osa%:in piilokulun. Vanguardilla ei ole myöskään markkinointikuluja. Indeksirahastot ovat myös hyvin yksinkertaisia.

Miten pidätte yllä asiakaslähtöistä toimintaanne?

Välitän asiakkaistamme ja työskentelen yhdessä työntekijöidemme kanssa. Meillä ei ole tiloja vain johtajille, kuten ruokailupaikkaa erikseen. Emme välitä yrityksen koosta vaan teemme työtä, koska pidämme siitä. Haluan myös taistella asiakkaidemme ja työntekijöideni vuoksi.

Miten olette sopeutuneet suureen kasvuunne?

Yrityksessämme on paljon tiimityöntekijöitä, vaikka minä en ole sellainen. En ole hyvä hallinnoimaan ja koordinoimaan yrityksessämme, mutta onnekseni meillä on muita niiden asioiden hoitamiseen. Sijoituksiin ei tarvita kuin 300 työntekijää, vaikka meillä on kuusitoistatuhatta työntekijää. Puolet heistä työskentelee teknologian parissa. Meille tyytyväiset työntekijät ovat tärkeitä ja tarjoamme heille hyvät edut, kilpailukykyiset palkat ja kumppanuussuunnitelman.

Miten Vanguard suhtautuu aktivismiin?

Nykyään on paljon yrityksiä, joissa johtajat edustavat lähinnä itseään. Tehden fuusioita, jotta saavat suuremman yrityksen tai jopa mahdollisia kirjanpitokikkailuja varten. Nykyään osakerahastot omistavat 37%:ia USA:n markkinoiden osakkeista ja kaikki instituutiot eläkerahastot mukaanlukien jopa 55%:ia. Vanguard ei äänestä aktiivisesti, koska sillä on eturistiriita. Sillä on asiakkaina useiden yritysten eläkerahastot eikä niitä parane suututtaa äänestämällä niiden tahdon vastaisesti. Jonkun täytyy välittää osakkeenomistajista. Yrityksiä ei johdeta hyvin. Johtajat pyytävät liian suuria palkkioita ja muita ylimääräisiä etuja. He tekevät myös poliittisia lahjoituksia, jotka eivät ole omistajien etujen mukaisia. Lisäksi palkitaan lyhytaikaisista visioista, kuten kolmen vuoden kehityksestä unohtaen pitkän aikavälin.

Ajatuksesi nopeasta ultranopeasta kaupankäynnistä?

Pitkän aikavälin sijoittajalle sillä ei ole väliä. Pidän sitä typeränä, koska kulut nousevat liikaa. Aktiivisuus maksaa paljon enemmän kuin tekemättömyys. Indeksijoituksiin tarkoitettujen ETF:ien kaupankäynti on hullua.

Kerro älykkään Betan rahastoista!

Uudet kuumat tuotteet ja taikasanat saavat vereni kiehumaan. Ei ole olemassa älykästä betaa. Yksinkertaista tapaa sijoittaa ei kannata korvata monimutkaisella.

Miten näet tulevan inflaation kehittyvän?

Elämme matalan inflaation aikaa. Kuluttajat ja yritykset keskittyvät enemmän velkojenmaksuun kuin velanottoon.

Voiko muualta saada parempia tuottoja kuin USA:sta?

Muualle sijoittamisessa kustannukset ovat kalliimpia kuin tänne. Yritystemme liiketoiminnasta puolet tulee ulkomailta, joten se tarkoittaa, että kotipörssiin sijoittaessa sijoittaa myös ulkomaille. Täällä on paras suoja sijoittajille, joten senkin takia kannattaa sijoittaa tänne.

No comments:

Post a Comment