Grahamin laadullinen analyysi
Laadullinen analyysi jäi
Grahamilla lapsipuolen osaan, mutta hän tutki siinä yrityksen
markkinaosuutta, sen fyysisiä, maantieteellisiä ja toiminnallisia
ominaispiirteitä, yritysjohtoa ja lopuksi yrityksen, sen
liiketoiminta-alan sekä yleisen talousilmapiirin odotuksia.
Analyysintekijä joutuu tutkimaan laatutekijöitä monista eri
tietolähteistä yrityksen julkaisemien tiedotteiden lisäksi. Usein
tietolähteet perustuvat mielipiteisiin. Yksittäisten lähteiden
käyttö voi tuottaa vääriä johtopäätöksiä. Grahamista
laadullinen analyysi on vähemmän hyödyllistä sen tekemisen
vaikeuden vuoksi. Laadullisesta analyysista tulee lisää mm.
Fisheristä, Buffettista ja Mungerista kertovissa luvuissa.
Edellämainitut yksilöt veivät sen uudelle tasolle.
Liiketoiminnan
toiminnallisia ominaispiirteitä ovat mm. pääomariippuvuus,
kilpailutilanne, sääntely, raaka-ainetarpeet, tarpeet
tuotekehitykseen, jne. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat
tuloksentekokykyyn. Edellämainitut tekijät vaihtelevat
liiketoiminnan ja yleisen taloustilanteen syklien mukaan.
Toiminnallisten ominaispiirteiden hahmottaminen tapahtuu osittain
numeroiden kautta.
Liiketoiminta-alaa
analysoimalla on vaikea löytää tietoa jota markkinoilla ei jo
olisi. Analyytikon pitää päättää mitkä alaa koskevista
tiedoista ovat hyödyllisiä. Hyödylliset tiedot ovat usein
markkinoiden tiedossa ja ne vaikuttavat myös osakkeiden
arvostukseen. Jokaisella alalla riittää pikkuisia yksityiskohtia,
joita voi tutkia. Hyötyjen saaminen näistä tutkimuksista on
vaikeaa. Grahamista parhaat hyödyt näistä tutkimuksista voi saada
aloilta, joissa on paljon muutoksia tapahtumassa. Suuret muutokset
tuottavat myös suurempia riskejä, joten analyytikon täytyy olla
kykenevä ymmärtämään muutoksia tai keskittyä toisiin aloihin.
Grahamista korkeat
tulosmarginaalit korjaantuvat ennen pitkää markkinoiden lisätessä
kilpailua paljon voittoa tuottavilla liiketoiminta-aloilla. Tässä
hänen laatuajattelunsa epäonnistui, koska hän ei sisäistänyt
pysyvän kilpailuedun käsitettä. Hän oletti markkinatalouden
korjaavan tuotot matalemmille tasoille ennen pitkää. Tuotteet,
kuten Coca Cola ovat säilyttäneet kilpailuetunsa vuosikymmeniä
eikä muutoksia ole näköpiirissä. Hänen mielestään myös suuret
markkinaosuudet korjaantuvat lisääntyneen kilpailun myötä.
Grahamista liiketoiminnan
tasaisuus on tärkein laadullinen tekijä. Tasaisuus tarkoittaa hyvää
muutoskestävyyttä. Se helpottaa liiketoiminnan tulevaisuuden
tuloksentekokyvyn arviointia. Liiketoiminnan tasaisuus ei tarkoita
suoraan yksittäisten tulosyksikköjen toimivan tulevaisuudessa
menneisyyden mukaan. Tasaisilla liiketoiminta-aloilla, kuten
elintarviketuotannossa voi yksittäisten yritysten tulokset ja
liikevaihdot heilahdella merkittävästi ylösalaisin. Suuren
markkinaosuuden hallitsijat ovat keskimäärin tasaisempia
tuloksentekijöitä kuin pienen.
Nouseva tuloskehitys on
suotuisa merkki. Menneisyyden tuloskehitys on vain oletus tulevasta.
Liiketoiminnalla on luontaiset syklinsä, joten ne pitää huomioida
arvioidessa tulevaisuutta. Liiketoimintaa tulee arvioida läpi koko
luontaisen syklin. Oli kyse menneisyyden tai tulevaisuuden
arvioinnista. Trendi voi olla jo menneisyyttä, kun analyytikko
huomaa sen. Yksikään analyysi ei voi perustua suoraan oletukseen
trendin jatkumisesta. Sitä voi käyttää vain lähtökohtana.
Grahamista analyytikon pitää ottaa huomioon tulevaisuuden muutokset
huomioon, mutta lähinnä suojautua niiltä eikä yrittää hyötyä
niistä.
Grahamista taloudellinen
vahvuus ja pääomarakenne vaikuttavat sijoituskohteen laatuun.
Käteisvarojen merkittävä määrä ja kohtuullinen määrä velkaa
ovat laatutekijöitä. Velan kohtuullinen määrä tuottaa hyötyjä
vipuvoiman muodossa. Liiallisuuksiin vipuvoiman käytössä ei saa
mennä. Etenkään pankeilta ei saa ottaa suuria ja nopeasti
erääntyviä lainoja.
Johtajien kyvykkyyttä on
vaikea mitata ilman ennakko-oletuksia tai turvautumista
huhupuheisiin. Vain harvat tietävät todella millaiset johtajat
yrityksellä todella on. Parhaimmat todisteet analyytikko saa
vertailemalla yrityksen liiketoiminnan menestystä riittävän
pitkällä aikavälillä samalla alalla toimivaan yritykseen.
Olettaen, että molemmissa yrityksissä johto on toiminut riittävän
pitkään. Ilman vertailukohteita ei johtajien pätevyydestä pysty
helpolla tekemään johtopäätöksiä. Johdon vaikutusta on vaikea
mitata luvuilla. Analyytikon ei pidä yrittää tehdä tarkkoja
määrällisiä arvioita johdon tuottamista tuloksista.
Grahamista yrityksen
hallituksen jäsenet kuuluvat viiteen eri ryhmään: 1. Johtajat
voivat olla palkollisia, jotka haluavat pitää eduistaan kiinni. 2.
investointipankkiirit, joiden ensimmäinen päämäärä on kerätä
palkkioita yritykselleen. 3. tavalliset pankkiirit, jotka haluavat
pitää pankkiensa lainat juoksemassa. 4. Yksilöt, jotka harrastavat
liiketoimintaa yrityksen kanssa. 5. Harvat yksilöt, jotka
taistelevat osakkeenomistajien puolesta. Viimeisetkin ovat yleensä
muodostaneet ystävyyssuhteita muiden johtokunnan jäsenien kanssa ja
siten saaneet paikkansa johtokunnassa. Omistajan etuja ajavat
hallituksen jäsenet ovat siis Grahamista vähissä.
Yksi merkittävä johdon
laatutekijä on omistajien kohtelu. Sijoittajan tulee arvioida kuinka
hyvin johto kohtelee osakkeenomistajia. Liiketoiminnasta saadut
voitot kuuluvat omistajille. Johdon pitää maksimoida omistajien
etu pitkällä aikavälillä. Yhtenä laatua nostattavana tekijänä
Graham pitää osingonmaksua joka on jatkunut 20 peräkkäistä
vuotta. Johto ei saa hamstrata käteistä mikäli sille ei löydy
tuottavia sijoituskohteita. Se ei myöskään saa jakaa liikaa
osinkoja mikäli tuottavia sijoituskohteita on näköpiirissä. Johto
ei myöskään saa periä liian suuria palkkioita omistajien
kustannuksella. Näet edellisen kappaleen listasta, että harvojen
johtajien edut todella ovat samat kuin omistajan.
Johto ei saa laajentaa
liiketoimintaa omistajien kustannuksella. Yritysostojen teko pitää
suorittaa aina omistajien etua ajatellen. Laajentumisesta ei saa
maksaa liikaa, vaikka se johtoa houkuttelisikin. Yksi tärkeä
laatutekijä on se käyttääkö johto omia osakkeita yritysostojen
tekoon vai ei. Yritysjohto voi toki joskus käyttää omia osakkeita
kaupankäynnissä, mutta suurin osa kaupoista pitäisi maksaa
käteisellä. Myös osakkeenomistajien kohtelun voi hahmottaa osin
määrällisen analyysin kautta. Älä yritä vähentää huonoa
johtoa määrällisessä analyysissa. Unohda sijoituskohde, jossa on
huono johto toteaa Graham.
No comments:
Post a Comment