Peter Lynchin tarkistuslistat tarinoiden tarkasteluun

Lynch seuraa tarinoita tehden salkkuunsa sekä kuuden kuukauden että kahden vuoden tarkistuksia. Et voi olettaa kehityksen jatkuvan samana pitkään. Yritykset ja niiden toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti. Lynchista sinun pitää vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Onko yritys houkuttelevasti hinnoiteltu suhteessa tuloksiin?
   
2. Mitä yritys on tekemässä kasvattaakseen tulostaan?
   
3. Miten yrityksen taloustilanne on kehittynyt?
   

Sijoittaja voi harkita lisäsijoituksia tarinan parantuessa. Hän voi vähentää sijoituksiaan tai myydä ne tarinan huonontuessa. Tarinan ollessa ennallaan rahojen siirtoa voi harkita houkuttelevampaan tarinaan. Lähteinä voi käyttää kvartaalituloksia, tilinpäätöstietoja, yritysten sijoittajasuhteista vastaavia osastoja tai lukea analyytikkojen raportteja. Jokaisen on luotava oma näkemyksensä. Muiden mielipiteisiin ei voi luottaa. Yritysten ymmärtäminen vähentää suurten häviöiden määrää.

Lynch on luonut tarkistuslistat tarinoiden selvittämiseen. Seuraavista luetteloista löytyy jokaiselle ryhmälle omansa:

Kaikki osakkeet

• P/E-luku: onko se korkea vai matala historiallisesti tai verrattuna muihin toimialan yrityksiin.
• Instituutiosijoittajien omistusosuus, mitä pienempi sen parempi.
• Ostaako yritys tai sen sisäpiiriläiset yrityksen osakkeita, molemmat hyviä.
• Historiallinen tuloksentekokyky ja sen suunta eli heittelevätkö tulokset.
• Onko yrityksen taloudellinen tilanne hyvä ja paljon sillä on käteistä.

Hitaat kasvajat

• Kuinka kauan yritys on maksanut osinkoa ja kasvatetaanko sitä vuosittain. Lynch varoittaa niistä hitaista kasvajista, jotka eivät maksa osinkoa.
• Mikä on ollut tulosten historiallinen ulosmaksuprosentti. Matala prosentti tarjoaa turvaa vaikeina aikoina.

Vakaat kasvajat

• Onko yritys luopunut liiketoiminnoistaan viime aikoina ja niiden vaikutus tuleviin tuloksiin.
• Pitkäaikaisen kasvuvauhdin tarkastelu ja mihin suuntaan kehitys on viime vuosina mennyt.
• Miten yritys on pärjännyt taantumissa.
• Tarkastele vakaiden kasvajien P/E-lukua ja vertaa vuosittaiseen tuloskasvuun muutamalta edelliseltä vuodelta. Voi tarkoittaa huonoa sijoitusta P/E-luvun ollessa selkeästi suurempi kuin kasvuvauhti.

Nopeat kasvajat

• Rikastuttaako omistajia tuote, jolla yrityksen on tarkoitus kasvattaa tulostaan eli kuinka paljon se kasvattaa tulevaisuudessa liikevaihtoa nykyiseen verrattuna.
• Mitkä ovat olleet liikevaihdon ja tuloksen kasvuvauhdit viime vuosina. Lynch pitää 20-25%:ia parhaimpana.
• Onko yrityksellä tilaa kasvaa ja nopeutuuko vai hidastuuko kasvu.
• Onko yrityksen P/E-luku lähellä sen kasvuvauhtia.
• Omistaako pieni määrä instituutioita sitä ja seuraako sitä pieni määrä analyytikkoja.

Sykliset yritykset

• Varastotasojen tarkastelu ja kysynnän ja tarjonnan suhteet. Tarkkaile tuleeko markkinoille uusia pelureita. Se voi olla vaaran merkki. Tarkkaile kasvaako varaston arvo myyntiä nopeammin. Tämä on toinen signaali ongelmista ja se koskee kaikkia ryhmiä.
• Pienenevän P/E-luvun syyt.
• Etulyöntiasemasi pysyvyys syklisen yrityksen tarkastelussa.
• Selvitä selviääkö syklinen yritys veloistaan mikäli se joutuu muutaman vuoden taantumaan. Pystyykö se hoitamaan lähivuosien velkansa joutuessaan vähäksi aikaa tappiolle.

Käänneyhtiöt

• Selviääkö yritys velkojien rynnäköltä. Kuinka paljon sillä on velkaa ja käteistä. Jos se on konkurssissa niin paljon sillä on omistajille jaettavaa omaisuutta.
• Mikä on velkojen rakenne. Tarviiko sen maksaa velkansa pois nopeasti vai hitaasti. Kuinka kauan se selviää tappiolla. Mikäli yrityksellä on tarpeeksi käteistä lyhytaikaisen velkansa poismaksamiseen keskittyy Lynch pitkäaikaisen velan maksukykyyn.
• Kuinka se kääntää toimintansa hyvään suuntaan. Onko se luopunut tai luopumassa tappiollisista liiketoimistaan. Onko yritys vähentänyt kustannuksiaan ja miten se vaikuttaa taloustilanteeseen.

Varallisuuspelit

• Mikä on varallisuuden arvo? Löytyykö yrityksestä piilovarallisuutta joka on arvostettu matalalle taseessa?
• Ottaako yritys uutta velkaa pienentäen varallisuuden arvoa
• Odottaako yritysvaltaaja tilaisuuttaan mikä muuttaisi myös omistajien hyötyä osakkeista

Tarinoita on monia ja niiden tutkimiseen menee aikaa. On turha kuvitella huipputulosten saavuttamiseen sormia napsauttamalla. Kyse ei ole niin mahdottomista työmääristä etteikö niitä amatöörikin pystyisi tekemään.

Peter Lynch tunne ja ymmärrä yrityksen tarina osa 2

Lynch vertaa yksittäisen yrityksen liikevaihdon kasvuvauhtia koko kansakunnan talouskasvuun. Tämä koskee kasvun perusteella luokiteltuja yrityksiä eli kolmea ensimmäistä kategoriaa. Hitaasti kasvavat yritykset kasvavat hieman bruttokansantuottetta nopeammin. Suurin osa hitaasti kasvavista yrityksistä ovat toimialoilla, joiden nopein kasvu on ohi. Yritykset ovat voineet kasvaa nopeasti aiemmin, mutta toimialan kasvumahdollisuudet ovat vähentyneet. Nämä yritykset eivät myös kasvata orgaanisesti tulostaan kauan liikevaihtoaan nopeammin. Lisäksi hitaasti kasvavat yritykset maksavat säännöllistä osinkoa. Sitä maksetaan yleensä suurin osa tehdystä tuloksesta, koska niiden on vaikea löytää järkeviä kohteita rahoille toimialoiltaan. Tällaisten yritysten tarinan tärkeimmät osat ovat seuraavat: 

”Hitaasti kasvava yritys X on kasvattanut tulostaan joka vuosi pidemmän ajan. Se tarjoaa houkuttelevan osinkoprosentin eikä ole koskaan jättänyt osinkoa maksamatta tai pienentänyt sitä. Se on kasvattanut osinkoaan niin hyvinä kuin huonoina aikoina, mukaanlukien viimeiset taantumat. Sen toimiala on Y, sillä on hyvä taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet kasvattaa tulostaan tulevaisuudessakin.”

Vakaat kasvajat ovat isompia yrityksiä, jotka kasvavat nopeammin kuin hitaat kasvajat. Hyvällä ajoituksella vakaat kasvajat voivat tehdä suuria tuottoja. Todennäköisesti niistä tulee keskinkertaista suurempia tuottoja ilman hyvää ostoaikaa, kun sijoittaja ei maksa niistä liikaa. Hän voi Lynchin mukaan odottaa vakaiden kasvajien nostavan vuosittain osakekohtaista tulostaan 10-12%:ia. Tätä lukemaa pidän optimistisena ja puhuisin mieluummin 6-10%:n vuosittaisesta tuloskasvusta mikäli puhutaan pidemmistä aikaväleistä, kuten vuosikymmenestä. 

Vakaiden kasvajien tarinoiden pääosissa ovat Lynchista P/E-luku, ovatko yrityksen osakkeet jo nousseet paljon viime aikoina ja mihin suuntaan yrityksen liikevaihdon ja tuloksen kasvuvauhdit menevät. Tarina voi näyttää seuraavalta: ”Yrityksen X P/E-luku on historiallisesti matala eikä osakekurssi ole liikkunut pariin vuoteen. Se on levittäytynyt uusille markkinoille ja sen tuotteet ovat siellä haluttuja. Liikevaihto on uusilla markkinoilla kasvanut reilusti kaksinumeroisilla prosenteilla viime aikoina.” 

Nopeat kasvajat ovat yksi Lynchin suosikkiryhmistä. Niitä ovat pienemmät uudet yritykset, jotka kasvattavat liikevaihtoaan 20-25%:a vuodessa. Nopeasti kasvava yritys ei aina ole nopeasti kasvavalla toimialalla vaan voi kasvattaa liikevaihtoaan muiden toimialan yritysten kustannuksella. Nopeasti kasvavat yritykset, jotka toimivat hitaalla toimialalla yleensä valtaavat jonkin ison toimialan erityisen osa-alueen. Toinen mahdollisuus on, että yritykset kehittävät ylivoimaisen tavan tietylle markkina-alueelle ja osaavat laajentaa saman tavan muillekin. Nopeasti kasvavat yritykset sisältävät suuria tappiomahdollisuuksia. Varsinkin liian nopeasti kasvavat ja liian huonolla taloudella varustetut yritykset. 

Pienillä ja nopeasti kasvavilla yrityksillä on mahdollisuus joutua konkurssiin kasvun hyytyessä. Suurempiin nopeasti kasvaviin yrityksiin sijoittavilla on suuri riski osakkeiden arvostuksen romahdukseen niiden kasvun pysähtyessä. Joskus kasvun rajat tulevat vastaan ja ne hyytyvät hitaasti kasvaviksi yrityksiksi. Lynch etsii nopeasti kasvavia yrityksiä, joiden taseet ovat kunnossa ja tuottavat merkittäviä voittoja. Hänestä tärkeimmät asiat, jotka sijoittajien täytyy nopeista kasvajista ymmärtää ovat milloin niiden kasvu loppuu ja kuinka paljon kasvusta kannattaa maksaa. Lynchilla on peukalosääntö tähän. Yrityksen on täytynyt kasvattaa voittojaan vuosittain suuremmalla prosentilla kuin sen P/E-luku on tällä hetkellä.

Nopeiden kasvajien tarina Lynchista näyttää suunnilleen seuraavalta: ”Yritys X aloitti paikasta Y. Siellä se kasvoi nopeasti ja teki voittoa hyvillä marginaaleilla. Yritys kopioi menestyksekkäästi liiketoimintansa paikkoihin Z ja W. Viime vuosina se kasvatti liikepaikkojaan kaksinumeroisella prosentilla. Voitot ovat kasvaneet koko ajan ja yritys suunnittelee kasvattavansa nopeasti liikepaikkojensa määrää jatkossakin. Yritys on löytänyt itselleen markkinaraon keskittyen toimialan A osaan B.”

Sykliset toimialat laajentuvat ja supistuvat jatkuvasti. Niillä toimivien yritysten myynti ja voitot tekevät edestakaista liikettä. Syklisten toimialojen yritykset ottavat todelliset kasvukiihdytyksensä taantumien mennessä ohi. Yleisen talouskasvun alkaessa hiipua syklisillä toimialoilla liiketoiminnan supistuminen näkyy hetkessä. Tulokset huononevat liikevaihtojen vähenemistä enemmän. Syklisyydestä kärsiviin yrityksiin sijoittamalla häviää hetkessä rahansa mikäli ei ymmärrä niitä. Lynchista syklisiin yrityksiin sijoittaminen on turhaa etulyöntiaseman puuttuessa.

Useimmiten pieniä P/E-lukuja voi pitää merkkinä siitä ettei maksa yrityksestä liikaa. Tämä ei koske syklisiä yrityksiä. Syklin huipun merkki on syklisten yritysten matalat P/E-luvut. Ymmärtämättömät sijoittajat roikkuvat niiden osakkeissa tulosten ollessa korkealla niiden liikevaihdon ollessa syklin huipulla. Viisaat sijoittajat myyvät osakkeet liian aikaisin. Hinnat laskevat nopeasti suurimman osan alkaessa myymään syklisten yritysten osakkeitaan. Syklisten yritysten osakkeiden ostaminen usean vuoden ennätystulosten jälkeen on tehokas menetelmä hävitä puolet rahoistaan nopeasti. Korkeat P/E:t voivat olla merkki siitä, että syklisten yritysten liiketoiminta on lähtemässä takaisin nousuun. Syklisiin osakkeisiin sijoittaminen on Lynchista pelaamista odotuksilla, joten niillä on hänestä vaikeampaa tehdä rahaa. 

Syklisten yritysten tarinoissa pääosissa ovat yleinen taloustilanne, varastot ja hinnat. Niiden tarina voi kuulostaa seuraavalta: ”Raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viimeiset kolme vuotta. Ne ovat kääntymässä nousuun. Varastotasot ovat alkaneet pienenemään ja yrityksen X kassavirta on kääntynyt positiiviseksi, koska se on vähentänyt henkilöstöään ja leikannut tuotantokapasiteettiaan. Uskon kassavirran kehityksen kulkevan samaan suuntaan lähivuodet.”

Lynchin käänneyhtiöt ovat lähellä konkurssia. Niiden liiketoiminta kutistuu kovaa vauhtia. Käänteessään onnistuvilla ja vaikeuksissa olleilla yrityksillä on yleensä voittoa tuottavia liiketoimintoja. Käänneyhtiöt joutuvat usein myymään osan liiketoiminnastaan maksaakseen velkojaan. Kannattamattomista liiketoiminnoista eroon pääseminen voi ratkaista onnistumisen. Parhaat käänneyhtiöiden osat pärjäävät itsenäisinä toimijoina paremmin ja niiden pörssilistautuminen tapahtuu emoyhtiöiden rahapulasta johtuen halvalla. Näiden mahdollisuuksien huomaaminen on tuottoisaa sijoittajan kannalta. Suurin osa käänneyhtiöistä ei onnistu parantamaan tilannettaan ja ne menevät konkurssiin. 

Käänneyhtiöiden tarinat kertovat asioista, joita ne ovat tehneet parantaakseen tilannettaan. Lisäksi ne kertovat näiden toimien onnistumisesta. Tarina voi kuulostaa seuraavalta: ”Yritys X on myynyt tappiolliset liiketoimintansa saaden niistä käteistä summan Y velkojenmaksuun. Se on vähentänyt velkojansa ja saa lainattua rahaa halvemmalla. Sen tappiot ovat pienentyneet ja se pääsee plussalle lähivuosina. Sen taloudellinen tilanne ei ole enää kriittinen.” 

Viimeisenä ovat varallisuuspelit. Ne ovat yrityksiä, joilla on enemmän varallisuutta kuin sijoittajat tietävät. Joskus niillä on suuret määrät käteistä, joskus kyse on kiinteistöistä. Joskus kyse voi olla tuotemerkeistä tai yrityksen nimestä. Kaikkea varallisuutta ei voi kirjanpitosääntöjen mukaan arvostaa täyteen hintaan. Piilovarallisuutta löytyy kaikkialta. Sen löytäminen vaatii yritysten, niiden omaisuuden ja liiketoiminnan tuntemista. Alihinnoitellun varallisuuden löytyessä sijoittaja tarvitsee kärsivällisyyttä, koska piilovarallisuuden oikeiden arvostustasojen löytämiseen voi mennä pitkään. 

Piilovarallisuuden löytyessä tarinan pitää kertoa mistä varallisuudesta on kyse, mikä on varallisuuden todellinen arvo per osake ja yrityksen pörssikurssi hetkellä, jolloin sijoittaja löytää piilovarallisuuden. Tarina on näyttää seuraavalta: ”Yrityksen X osakekurssi on nyt 10€, mutta sen kiinteistöjen arvo arvioni mukaan on 14€:a per osake. Yrityksellä ei ole juuri velkaa, sillä on 4€:a käteistä per osake ja se tekee tasaisesti tulosta ja se on ollut plussalla viimeiset 3 vuotta.”

Mikään ei ole ikuista. Yritykset muuttuvat ja sopeutuvat markkinamuutoksiin. Nopeista kasvajista voi tulla hitaasti kasvavia. Mikään yritys ei kasva nopeasti pitkällä aikavälillä. Hitaasti kasvavat yritykset voivat muuttua vakaiksi kasvajiksi niiden luotua uutta liiketoimintaa. Talousvaikeuksista kärsivien syklisten yritysten liiketoiminta voi romahtaa. Ne voivat muuttua vaikeuksista selvitessään käänneyhtiöiksi. Käänteen jälkeen ne voivat taas muuttua joko hitaiksi tai vakaiksi kasvajiksi. Vain se on selvää, että yritysten tarinoita pitää tarkastella tasaisin väliajoin.

Peter Lynch, Tunne ja ymmärrä yrityksen tarina osa 1

Tunne ja ymmärrä yrityksen tarina

Sijoitusideoista sinulla ei ole pulaa. Saat niitä keskustelupalstoilta, ystäviltä ja monilta muilta. Lynch sanoo, että sinun pitää ymmärtää yrityksen liiketoimintaa ja tehdä kotiläksysi sen suhteen. Lynch kuvaa tätä yrityksen tarinalla. Sen selvittämiseen ei mene ikuisuutta. Se ei ole hänestä vaikeaa, mutta se on välttämätöntä. Monet sijoittajat hukkaavat aikaansa säästääkseen kymmeniä senttejä lihan ostamisessa, mutta voivat ostaa tuhansilla euroilla osakkeita kuuman vihjeen perusteella. Ei ole vaikea laskea kumpi on kallimpaa. Sijoittajan pitää tutustua yritysten tarinoihin tasaisin väliajoin, koska ne muuttuvat. Sillä ei ole merkitystä omistaako yrityksen osakkeita vai onko ostamassa niitä. 

Tarinan pitää olla niin yksinkertainen, että sen voi selittää kahdessa minuutissa ja sen ymmärtää pieni lapsikin. Lynch aloittaa tarinan hahmottamisen yrityksen koosta. Koolla on se merkitys, että jättiläisten osakkeet harvoin aiheuttavat merkittäviä voittoja. Poikkeuksena on niiden nousu ahdingosta. Liiketoimintaan vaikuttavien tekijöiden ollessa samat, kannattaa sijoittaa pienempiin yrityksiin. Yrityksen kehittäessä uuden ja halutun tuotteen pitää sen mahdollisuuksia verrata kokoon. Uudet tuotteet voivat olla merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta mikäli niiden tuoma uusi liikevaihto on murto-osa koko liikevaihdosta.

Lisäksi Lynch panostaa yritysten tulevaisuuden tuloksentekokyvyn ymmärtämiseen. Hänestä sijoittajan pitää ymmärtää kuinka markkinat ovat hinnoitelleet osakkeet tuloksentekokykyyn verrattuna. Et voi määritellä tarkasti tulevaisuuden tuloksia, mutta sinun pitää pystyä ymmärtämään miten yritys aikoo kasvattaa tulostaan. Yrityksillä on viisi perustapaa: kulujen vähentäminen, hintojen nostaminen, laajentuminen uusille markkinoille, myydä enemmän tuotteita vanhoilla markkinoilla tai vanhojen toimintojen uudistaminen tai niistä luopuminen. Mikäli sinulla on etulyöntiasema niin sinun on helpompi selvittää mitä yritys tekee tapojen suhteen.

Mahdollisuudet lajitella yritykset eri ryhmiin ovat rajattomat. Jokainen sijoittaja voi käyttää omiaan. Yritysten tilanteet muuttuvat, joten ei kannata olettaa yrityksen pysyvän samassa kategoriassa. Lisäksi yritykset voivat kuulua useampiin ryhmiin. Kehitystä pitää tarkastella pidemmällä aikavälillä, kun niiden ryhmää määritellään. Kun laitat jokaisen yrityksen tiettyyn ryhmään niin odotuksesi niiden tuotoista muuttuvat realistisemmiksi. Lynch on jakanut osakkeet seuraavasti:

1. Hitaat kasvajat
2. Vakaat kasvajat
3. Nopeat kasvajat
4. Sykliset yritykset
5. Käänneyhtiöt
6. Varallisuuspelit

Peter Lynch, etulyöntiasema, piensijoittajien edut

Kaikilla on etulyöntiasemansa

Lynchin yksi tärkeimmistä periaatteista on se, että jokaisella on etulyöntiasema jonkin toimialan ymmärtämisessä. Lynchista on turha sijoittaa ilman etulyöntiasemaa. Yksi henkilö voi työskennellä teollisuuden alihankkijalla. Äkillinen kasvu alihankkijan kysynnässä saa herätettyä työntekijjän hälytyskellot toimialan suhteen ennen kuin yksikään pankkiiri tai analyytikko edes huomaa muutosta. Noin puolen vuoden etumatka voi kasvattaa tuottoja paljon. Parhaat mahdollisuudet etulyöntiaseman hyödyntämiseen löytyvät syklisiltä teollisuudenaloilta, joissa kysyntämuutokset ovat suuremmat kuin tasaisemmin kehittyvillä toimialoilla.

Toinen henkilö voi tuntea vähittäiskaupan. Tämä koskee erityisesti lupaavien pienten ja keskisuurten yritysten osakkeita. Hän huomaa todennäköisesti tiettyjen tuotteiden kysynnän kasvun nopeammin kuin yksikään rahoitusmarkkinoiden toimija. Tiedostavalla kuluttajalla on paikka tehdä rahaa. Suomessa tämä on hankalaa, koska harvat pienet yritykset listautuvat ja niiden markkinatkin ovat pienet.

Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteet ja lahjakkuudet, jotka auttavat heitä löytämään etulyöntiasemansa. Sijoittajan kannattaa opetella tuntemaan itsensä, jotta hän löytää ne. Ensimmäisenä kannattaa keskittyä omiin kiinnostuksen kohteisiin. Niistä on helpoin löytää etu. Ammatikseen tietyn alan osakkeita seuraavilla ei kaikilla ole samanlaista kiinnostusta. Lynchin suurin etulyöntiasema löytyi hänen toimiessa rahastomarkkinoilla. Fidelity ei ole koskaan ollut listautunut, mutta hänellä oli etulyöntiasema toimialan seuraamisessa. Tästä huolimatta hän tai hänen asiakkaansa eivät hyötyneet alan menestystarinoista. Hän epäonnistui teesinsä hyödyntämisessä.

Piensijoittajan etujen pitäisi riittää suursijoittajien voittamiseen

Lynchista piensijoittajan pitää suhtautua markkinatoimijoihin epäilyksellä. Hän huomaa ainakin ketä vastaan hän pelaa. Suurin osa osakkeista on suurten pelureiden hallinnassa. Kehitys on menossa vahvemmin tähän suuntaan. Lynchista tämä tarkoittaa sinulle mahdollisuuksia hyötyä suurten markkinatoimijoiden älyttömyyksistä, kuten lyhyestä sijoitushorisontista. Ammattisijoittajilla on useita kulttuurillisia, laillisia ja sosiaalisia esteitä menestyksessään.

Lynch pitää ihmeenä, että suuret markkinatoimijat ovat suurena ryhmänä pärjänneet niin hyvin kuin tähän asti. Jotkin toimijat ovat olleet erinomaisia, mutta ryhmänä suuret markkinatoimijat ovat keskinkertaisia. Seuraavat kappaleet kertovat Lynchin sanoin Wall Streetin toimijoista. En uskalla sanoa suomalaisesta toimintakulttuurista paljoa, mutta oletan niillä olevan yhtäläisyyksiä. Täällä tuskin mennään samanlaisiin äärimmäisyyksiin.

Lynchista piensijoittajat muuttuvat typeriksi vain kuuntelemalla suursijoittajia. Suursijoittajia ei kannata kuunnella mm. seuraavista syistä: he voivat olla väärässä, vaikka suursijoittaja olisi oikeassa niin et tiedä milloin hän muuttaa mielensä. Sinulla on parempia lähteitä kuin he. Unohda heidän vihjeensä, markkina-analyysinsa tai uutiskirjeensä. Lynch tunnustaa olleensa väärässä noin 40%:ia ajastaan. Hän kehoittaa sinua tekemään analyysisi itse. Se on ainoa tapa onnistua mikäli ei halua sijoittaa osakerahastoihin. Nekin pitää valita huolella.

Ammattilaiset ovat enimmäkseen samanlaisia ihmisiä. He lukevat samat lehdet, kuuntelevat samoja ekonomisteja ja saavat saman koulutuksen. Tämä johtaa samoihin tuloksiin, jotka ovat eri syistä johtuen keskinkertaisia. Lynch huomasi myöhemmin urallaan, että hän oli paremmin valmistautunut markkinatoimijaksi lukemalla historiaa ja filosofiaa kuin esimerkiksi tilastotieteiden opiskelijat. Hänestä sijoittaminen on lähempänä taidetta kuin tiedettä. Kaiken määrittäminen lukujen kautta tuottaa suuren haitan. Häntä eniten auttanut aine oli logiikka joka paljasti Wall Streetin järjettömyyden. Liian suuri osa Wall Streetin toimijoista miettii vastausta kysymykseen onko osake nousussa vai ei yrityksen tutkimisen sijaan.

Wall Streetilla menestystä mitataan kvartaaleittain. Harvat toimijat voivat ajatella pidemmälle. He voivat harvoin rentoutua, koska joutuvat stressaamaan ympäri vuoden menestyksestään. Heidän pomonsa ja asiakkaansa vaativat tuloksia joka kvartaalilta. Tämä näkyy analyytikkojen antaessa suositushintoja osakkeille. Ne annetaan yleensä seuraavan puolen vuoden ajanjaksolle, koska heidän asiakkaansa maksavat niistä. Jutellessani erään analyytikon kanssa ihmettelin etteivätkö he tee kassavirtalaskelmia pidemmälle ajalle? Hän totesi, että kyllä tekevät, mutta kaikki heidän asiakkaansa haluavat suositushintoja lyhyemmille ajanjaksoille.

Rahastonhoitajien työpaikat ovat yhtä tuuliset kuin jalkapallojoukkueiden valmentajilla. Tämä tarkoittaa, että toimijoiden on suojattava perskarvansa. Heille on tärkeämpää suojata selustansa ja pyrkiä hyväksyttyyn keskinkertaisuuteen ennemmin kuin erottautumiseen muista. Harvalla riittää rohkeutta ostaa muiden vieroksumia yrityksiä, koska he saavat epäonnistuessaan niin toimiessaan todennäköisesti potkut. Suurin osa rahastonhoitajista etsii syitä olla sijoittamatta yritykseen, jotta hän voi tarjota sopivan tekosyyn. Lynchista syyt ostamatta jättämiselle kuulostavat aina älykkäämmiltä kuin syyt ostaa. 

Pahiten Lynchista hyväksytty keskinkertaisuus näkyy eläkerahastoissa. Niissä mahdolliset sijoituskohteet tulevat hyväksytyiksi, kun tarpeeksi monet suuret toimijat ja analyytikot ovat laittaneet ne suositeltaviksi sijoituskohteiksi. Seurauksena on, että suurten toimijoiden sijoituskomiteat valitsevat kohteensa samoista yrityksistä. Lynchista komiteat tekevät harvoin järkeviä päätöksiä mikä johtaa maksimissaan keskinkertaisiin tuloksiin.

Yksi suurimmista salkunhoitajien ajantuhlaajista on omien toimien perustelu pomoille ja asiakkaille. Lynchin arvion mukaan neljännes työpäivästä valuu tähän tuloksenteossa hyödyttömään toimintaan. Pahimmassa tapauksessa salkunhoitaja joutuu myymään yrityksen osakkeet, koska hänen asiakkaidensa eivät ollessa eri mieltä sijoituksesta. Salkunhoitaja voi joutua pitämään osakkeet, jotka pitäisi myydä hänen asiakkaansa niin halutessa. Mitä isompi asiakas sitä todennäköisemmin häntä on pakko uskoa ja perustella useammin sijoituksiaan hänelle. 

Rahastojen säännöt ja sääntely voivat torpata salkunhoitajan mahdollisuudet sijoittaa houkuttelevaan, mutta erilaiseen kohteeseen. Jotkin salkunhoitajat eivät saa sijoittaa markkina-arvoltaan liian pieniin yritykseen, toiset taas eivät saa sijoittaa tietyille toimialoille, jne. Joskus kyse on vain SEC:in määräyksistä. Lisäksi monet salkunhoitajat kärsivät sijoitettavien varojen suuruudesta. 10 miljardin dollarin varoja on vaikeampi saada tuottamaan yhtä hyvin kuin 100 miljoonan. Yksityissijoittajilla on edellämainittujen tekijöiden vuoksi paremmat mahdollisuudet saada rahansa tuottamaan. Heillä on heikkoutensa, kuten suuremmat kaupankäyntikulut, huonommat mahdollisuudet päästä puhumaan yritysjohdon kanssa ja monien tilastojen hyödyntäminen on vaikeampaa.

Yksityissijoittaja on vastuussa itselleen lukuunottamatta ehkä puolisoaan. Piensijoittaja ei joudu käyttämään suurta osaa päivästään asiakkaille ja pomolle selittelyyn. Tämä etu häviää suurimman osan piensijoittajista joutuessa tekemään palkkatyötä samaan aikaan. Piensijoittaja voi päättää kuinka hajautettu salkku on tai kuinka usein tekee kauppaa. Suursijoittaja ei voi valita kumpaakaan. Hänellä pitää olla tietty hajautus ja kauppaa hän joutuu käymään suurimman osan ajasta. Piensijoittajalle riittää hajautus muutamaan osakkeeseen eikä hänen tarvitse käydä kauppaa montaa kertaa vuodessa. Hän voi odotella vuosia.

Peter Lynch ja kolme ehtoa osakesijoittajalle

Lynchistä osakesijoittajan pitää läpäistä kolme ehtoa

Lynch ei suosittele osakesijoittamista kaikille. Jokaisen sijoittajan pitää kysyä itseltään kolme kysymystä joihin pitää saada myönteinen vastaus:

1. Omistanko asunnon?
2. Tarvitsenko sijoitettavia rahoja lähiaikona elämiseen?
3. Sopivatko luonteenpiirteeni ja ominaisuuteni osakesijoittamiseen?

Lynch näkee asunnon sijoituksena. Hän uskoo, että ihmiset käyttävät keskimäärin enemmän harkintaa sen ostamiseen kuin osakkeiden. Siksi he häviävät vähemmän rahaa kuin osakesijoittamisessa. Hän uskoo oman asunnon ostamisen olevan järkevää, poikkeuksena hän mainitsee hienot asuinalueet ja huonolle maalle rakennetut talot. Hän pitää asunnon hankintaa hyvänä vaihtoehtona velkavivun vuoksi. Oman pääoman tuotto on suurempi, koska tarvittavat pääomat ovat pienemmät. Velkavipu on hänestä vaarattomampi kuin velan käyttämisessä osakkeiden ostossa. Jälkimmäisessä velkavipu voi pyyhkäistä kaiken mennessään, mutta asunto-omistajalle käy niin harvoin.

Osakkeet sisältävät suurempia riskejä, kun niitä omistaa lyhyen ajan. Lynch menee niin pitkälle, että hän sanoo tämän tekevän sijoittajista surkeita. Hinnat heiluvat lyhyillä ajanjaksoilla ihmisten mieltymysten mukaan. Pidemmillä ne ovat Lynchista ennustettavia, koska hänestä hinnat muuttuvat tuloksentekokyvyn mukaan. Uskon hänen olevan tässä suunnilleen oikeassa, mutta sataprosenttisesti hinnat eivät liiku pitkälläkään ajanjaksolla eli vuosikymmenestä ylöspäin tulosten mukaan. Mikäli tarvitset sijoitettavia rahoja lähivuosina niin unohda sijoittaminen osakkeisiin, koska voit hävitä rahasi.

Lynchilla on pitkä lista osakesijoittajan tarvitsemista luonteenpiirteistä. Niitä ovat hänestä kohtuullinen älykkyysosamäärä, kärsivällisyys, kivunsietokyky, peräänantamattomuus, halu tehdä itsenäistä tutkimusta, kyky myöntää omat virheensä, kyky tehdä päätöksiä epätäydellisellä tiedolla, kyky jättää yleinen paniikki huomioimatta ja kyky pystyä vastustamaan perstuntumaa.
Lynchista parhaiden sijoittajien älykkyysosamäärä ylittää tyhmimmän kymmenen prosenttia, mutta on alle älykkäimmän kolme prosenttia. Hänestä todelliset nerot rakastavat liikaa teoreettisia pohdintoja ja tulevat petetyiksi markkinoiden toimiessa yksinkertaisemmin. Sijoittaminen ei Lynchista vaadi monimutkaisia matemaattisia kaavoja. Nerot voivat olla taipuvaisia käyttämään niitä, jotta he pystyvät perustelemaan itselleen mikä on järkevää.

Kärsivällisyys on yksi tärkeimmistä osakesijoittajan ominaisuuksista. Monet pitävät itseään kärsivällisinä, kunnes he myyvät osakkeensa heti ensimmäisten huonojen uutisten seurauksena. He ovat myös valmiita lunastamaan pienet voitot. Suuri osa sijoittajista kuuluu tähän ryhmään. Sama koskee myös rahastosijoittajia. Lynchin Magellan rahaston tehdessä keskimääriin 29%:ia vuodessa sai keskimääräinen rahastoon sijoittaja vain 7%:ia vuosittaista tuottoa. Heilunta on kärsivällisen sijoittajan ystävä ja tavallisen sijoittajan vihollinen.

Sijoittaja tarvitsee kivunsietokykyä, koska hinnat heiluvat. Sellaista sijoittajaa ei löydy, jonka sijoitukset menisivät vain ylöspäin. Sijoittajat kärsivät tappioita. Lynchista sijoittajalle riittää, kun hän on oikeassa noin puolissa sijoituksistaan. Sijoittaja voi hävitä vain sata prosenttia, mutta voitot voivat olla suuremmat. Onnistuneetkin sijoitukset voivat käydä tappiolla, joten niitä on pakko sietää. Sijoittaja tarvitsee kivunsietokykyä myös siksi, että hänen täytyy olla valmis myöntämään omat virheensä pienentääkseen tappioitaan. Myöntäminen on pakko tehdä, kun sijoituskohteen taloudellisissa lähtökohdissa tapahtuu odottamattomia muutoksia väärään suuntaan. Virheiden myöntäminen aiheuttaa epämiellyttäviä väristyksiä, mutta ne täytyy kärsiä.

Mikään sijoittamisessa ei ole yhtä varmaa kuin epävarmuus. Jokainen sijoituspäätös on tehty epävarman tulevaisuuden alla. Sataprosenttisella varmuudella luvatut sijoitustuotot ovat aina valehtelua. Lähes sataprosenttiseen varmuuteen voi sijoittaja päästä yksittäistapauksissa, mutta prosentuaaliset tuotot ovat silloin pienet. Tämä koskee erityisesti osakearbitraasia. Sijoittajan pitää myös pystyä jättämään perstuntuman tuottamat johtopäätökset huomioimatta. Lynchista tämä koskee voittoja tuovien yritysten osakkeita, jotka ovat nousseet enemmän kuin sijoittaja osasi odottaa. Niitä ei hänestä pidä myydä mikäli yrityksen liiketoiminta ei ole muuttunut huonompaan suuntaan.

Peter Lynch

”Osake ei ole lottokuponki, vaan osuus yrityksestä”



Lynch on historian yksi parhaimmista salkunhoitajista. Hänen johdollaan Fidelityn Magellan -rahasto tuotti 1977-1990 vuosittain keskimäärin noin 29%:ia. Samalla ajanjaksolla S&P500 tuotti keskimäärin puolet siitä. Laskumarkkinat aloittivat Lynchin salkunhoitojakson. Vuodesta 1981 lähtien markkinat olivat nousussa lukuunottamatta 1987 tapahtunutta raakaa ja lyhytaikaista pörssiromahdusta. Mielenkiintoiseksi hänen saavutuksensa tekee se tosiseikka, että hänellä oli parhaimmillaan salkussaan 1400:n eri yrityksen osakkeita. Suurin osa rahoista oli pienessä osassa yrityksistä.

Lynchin yksi tärkeimmistä periaatteista osta tuntemiesi yritysten osakkeita tulkitaan tai vääristellään huonoksi ideaksi. Se ei tarkoita suoraan, että ostat niiden yritysten osakkeita, joiden asiakas olet. Se tarkoittaa, että voit löytää niistä mahdollisia sijoituskohteita. Tämän jälkeen sinun pitää tehdä kotiläksysi eli sinun pitää ymmärtää miten ne tekevät rahaa, minkälainen taloudellinen tilanne niillä on, voivatko ne kasvaa kannattavasti, jne. Mikäli et ymmärrä yrityksen liiketoimintaa kunnolla et voi sijoittaa siihen, vaikka olisitkin heidän asiakkaansa tai hallitsisit toimialan muita paremmin.

Lynch uskoo, että piensijoittajalla on monia etuja suuriin markkinatoimijoihin verrattuna ja hänen pitäisi pystyä hyödyntämään niitä voittaen markkinat. Piensijoittajat eivät joudu pelaamaan samoilla pelisäännöillä kuin suuremmat pelurit. Lynch ei tarkoita pienten pelureiden olevan viisaampia kuin suuremmat markkinatoimijat. Pienpelurit eivät pärjäisi suuremmille toimijoille niiden omassa pelissä, mutta heidän ei onneksi tarvitse sitä pelatakaan. Piensijoittajat pärjäävät hänestä yksinkertaisella matematiikalla ja osakesijoittamiseen sopivalla luonteella eikä siihen tarvita rahoituksen erityisosaamista.

Charlie Mungerin ajattelumallikehikko ja Apple, yhteenveto

Apple ja ajattelumallit

Apple on yksi maailman suurimmista yrityksistä ja sen menestyksen hahmottamiseen saa apuja ajattelumalleista. Menestystä joutuu hahmottamaan useamman tieteenalan kautta. Vaikuttavien ajattelumallien määrä on todellisuudessa vieläkin suurempi kuin mitä tulevissa kappaleissa kerron. Miljardien liiketoimintaa ei synny ilman Lollapalooza-vaikutusta. Se syntyy useamman mallin vaikuttaessa samaan suuntaan. Pelkästään Applen brändi on seurausta useamman psykologiset taipumuksen yhteisvaikutuksen summasta. Osa taipumuksista ja niiden yhdistelmistä vaikuttaa toisia enemmän. Apple on ensisijaisesti kuluttujatuotteita myyvä yritys mikä tarkoittaa, että sen menestyksen ymmärtämisen tärkeimmät tekijät ovat kuluttajien mielikuvat siitä, sen tuotteista ja palveluista. Sitä ei tarvitse yrittää ymmärtää sen perusteella ovatko sen tuotteet nyt teknisesti ylivertaisia. Se hetki oli silloin, kun kosketusnäyttöteknologia oli julkaistettu.

Tuotteista

Applella on yksinkertainen tuotevalikoima. Tuoteryhmiä sillä on muutama, joista tärkeimmät ovat iPhonet, iPadit ja Macit. Suurin osa tuotteista alkaa minä sanalla mikä hivelee omistajansa egoa. Ihmiset eivät pidä, kun muut korostavat itseään, mutta rakastavat itse sanaa minä. On vaikea löytää parempaa sanaa tuotenimeen. Tuotenimet ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Nimissä ei saa olla monia tavuja. Seitsemän kirjainta alkaa olla maksimi, jotta aivot rekisteröivät sen paremmin kuin pidemmät.

Tuotteiden hinnat ovat korkeat ja niiden pitää vastata hinnoista syntyviä odotuksia. Tuotteiden ja paketoinnin pitää näyttää kilpailijoita paremmilta. Designin pitää olla korkeaa luokkaa ja tuotteiden pitää näyttää hintavilta. Tähän auttava mm. metallivärit. Lisäksi mielikuvan osista pitää olla ensiluokkainen. Kuluttajien pitää yhdistää tuotteet korkeaan laatuun, joista he pitävät tai mitä he ihannoivat. Korkea hinta on yksi tapa korostaa mielikuvia, koska ihmiset arvostavat enemmän panostamiinsa asioihin. Se nostaa nautintoa omistaa ja käyttää tavaraa. Lisäksi se auttaa kuluttajaa korostamaan auktoriteettiaan. Luksus-imago parantaa hinnoittelukykyä mikä tarkoitaa korkeampia voittomarginaaleja, koska laatu yhdistetään korkeaan hintaan.

Mielikuvien luominen on todellisuutta tärkeämpää. Asiakkaiden psykologiset alitajuiset psykologiset taipumukset, kuten egon ylikorostuminen auttavat. Steve Jobs on yksi suurimmista auktoriteeteista luoville ihmisille vielä kuolemansakin jälkeen. Apple käytti hänen auktoriteettiaan hyväkseen uusien tuotteiden esittelyssä. Monien luovien ja ennen aikojaan kuolleiden ihmisten auktoriteetti kasvaa kuolemasta johtuen. Sitä onko Applelle enemmän hyötyä hänestä kuolleena vai elävänä ei kukaan pysty sanomaan. Jobsin ego ylikorostui hänen lentäessä ulos yrityksestään ennen Applen suurta menestystä, joten on mahdotonta sanoa olisiko niin käynyt uudestaan.

Applen tuotteet tulivat suositummiksi mm. ryhmäpaineen takia. Tuotteiden tullessa riittävän suosituiksi eli niiden saavuttaessa kriittisen massan syntyy itseään vahvistavia palautesilmukoita, jotka lisäävät tuotteiden haluttavuutta uusien asiakkaiden seuratessa toisiaan vain kuuluakseen joukkoon tai korostaakseen statustaan. Liikkeen jatkuvuuden laki vaikuttaa ostokäyttäytymiseen siten, että asiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen saa hänet ostamaan saman tuotteen yhä uudestaan. Lisäksi hän ostaa todennäköisemmin Applen toisenkin tuotteen.

Meidän pitää myös miettiä inversiota käyttämällä mitä Apple ei saa tuotteilleen tehdä, jotta ne myyvät jatkossakin. Applen brändi perustuu luksus-imagoon eli korkeaan laatuun tai sitä vastaavaan mielikuvaan. Yritys ei saa poiketa tästä. Se ei saa alkaa myymään tuotteita halvalla. Se ei saa myydä halvan näköisiä tai rumia tuotteita. Sen tulee pitää laitteiden käyttöliittymät ja designit mahdollisimman yksinkertaisina. Sen ei kannata ottaa minä-sanaa pois tuotenimistään. Se ei saa päästää muita toimijoita kopioimaan tuotemerkkejään tai luovuttaa halvalla pois teknologiapatenttejaan. Sen pitää taistella kopioita vastaan väsymättömästi.

Nimestä ja logosta

En tiedä tarkkoja perusteita miksi Jobs antoi yritykselle nimen Apple. Yksinkertaisuus toimii nimessä. Se on viisikirjaiminen ja kaksitavuinen. Mitä vähemmän tavuja tai kirjaimia sitä yksinkertaisempi on nimi. Suuret ihmisryhmät yhdistävät omenan kiellettyyn hedelmään mikä tarkoittaa niukkuus-periaatteen vaikuttavan. Nimeä ja sen niukkuutta vahvistaa myös yrityksen logo, jossa omenasta on otettu kielletty maistiainen. Applen pitää suojella tuotenimiä ja niiden osia aina tavaramerkkien ja patenttien kautta, kuten se tekeekin.

Tuotevalikoima on yksinkertainen. Sitä ohjaa Pareton laki joka sanoo, että pieni osa tuotteista tekee suuren osan liikevaihdosta ja tuloksesta. Iphonet tuottivat yli 60%:ia liikevaihdosta ja yli puolet voitoista. Tuotteiden kehittämisessä yritys on hyödyntänyt mm. autokatalyysia. Se on reaktio joka vahvistaa itse itseään ainakin yhden reaktiotuotteen avulla. Apple on käyttänyt autokatalyysia kopioimalla kosketusnäyttöliittyvän eri tuotteisiin. Tämä on säästänyt tuotekehityskustannuksissa. Samaa periaatetta Apple käyttää myös sovelluskaupassaan. Lisäksi se käyttää vipuvoimaa tuottamalla sovelluskauppa-alustan jota sovelluskehittäjät ovat käyttäneet sovellustensa myymiseen Applen ottaessa osansa jokaisesta myydystä sovelluksesta. Applen ei juuri tarvitse itse osallistua sovellusten myyntiin ylläpidon lisäksi.

Evoluutio ja suuruuden ekonomia

Markkinataloudessa pärjäävät parhaiten yritykset, jotka onnistuvat sopeutumaan jatkuviin muutoksiin. Apple ei ole poikkeus. Välillä evoluutio ottaa suuria harppauksia, kuten tietyt markkinatalouden toimialat. Matkapuhelimet olivat näppäimistöllä toimivia laitteita ennen kosketusnäyttöjä. Apple saavutti ensimmäisenä uuden teknologian omaksujien kriittisen massan eli pisteen, jossa käyttäjämäärät lähtevät kiihtyvään kasvuun. Tämä tuotti sille etulyöntiaseman muihin toimijoihin verrattuna.

Ensimmäisenä täysin uudella tekniikalla tähän pisteeseen pääsevä toimija saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja ja saa todennäköisesti suurimman markkinaosuuden. Apple ei ollut poikkeus. Se hyödynsi asemaansa hyödyntäen suuruuden ekonomiaa. Se pienensi yksikkökustannuksia, tuotti yritykselle näkyvyyttä mm. ryhmäpaineen seurauksena ja ihmiset yhdistivät tämän edelläkävijyyden laatuun. Jobsin auktoriteetti ja hänen tuote-esittelynsä auttoivat positiivisten mielikuvien luomisessa.

Suuruuden ekonomia ei toimi vain yrityksen hyväksi. Se tuottaa mm. turhaa byrokratiaa, tyytyväisyyttä, kuppikuntia ja reviiritaisteluita. Yrityksen toiminta monimutkaistuu ja suuruudesta voi tulla yrityksen tuhoava painajainen. Applen yksi tärkeimmistä arvoista oli ja on yksinkertaisuus. Ainakin Jobsin aikaan yritys pyrki välttämään turhia työntekijöitä, kokouksia ja turhaa hierarkiaa. Yksinkertaisuus näkyy mm. Applen lippulaivamyymälöissä, joissa tuotteet ovat pääosissa ja yksittäisille tuotteille on paljon tilaa. Vastakkaisena esimerkkinä suuruuden ekonomian vaikutuksista voi pitää Nokian matkapuhelinliiketoimintaa mikä kärsi tietojeni mukaan lähes kaikista edellämainituista huonoista puolista, kuten turhasta byrokratiasta ja tyytyväisyydestä. Radikaalit muutokset toimintaympäristössä tuhosivat pitkälle viedyn huippuunsa viritetyn koneiston, jonka suunnanmuutos ei ollut tarpeeksi nopea.

Apple ei saa antaa suuruuden ekonomian tuhota pyrkimystä yksinkertaisuuteen. Se ei saa kasvattaa byrokratiaa vaan sen pitää sotia sitä vastaan kaikin keinoin. Se tuhoaa yrityksen mikäli sille antaa mahdollisuuden. Se ei saa kasvattaa tuotevalikoimaansa liikaa. Muutaman tuoteryhmän pitää jatkossakin tuottaa suurin osa tuloksesta ja liikevaihdosta. Sen ei kannata vaihtaa nimeä tai muuttaa logoaan liikaa. Sen ei kannata jättää huomioimatta Jobsia markkinoinnissa. Apple ei saa myöskään palkita johtajiaan ylettömästi. Tämä aiheuttaa helposti ylimielisyyttä ja egojen korostumista.

Yhteenveto

Kahden erityislaatuisen henkilön yhdistelmä tuottaa paremman lopputuloksen kuin yksittäiset henkilöt erikseen pystyvät tuottamaan. Berkshire on tosiasian yksi ilmentymä. Ilman Buffettin ja Mungerin yhteistyötä olisi lopputulos ollut huonompi. Tästä huolimatta on helppo sanoa, että Munger on sijoittajana Buffettia huonompi. Hän on ensimmäinen henkilö joka kertoo asioiden olevan niin. Buffettista olisi tullut yksi maailman parhaimmista sijoittajista ilman Mungeriakin. Jälkimmäisen sijoitustuloksia on hieman vaikeampi arvioida. Todennäköisesti hänkin olisi ollut yksi parhaimmista ilman Buffettia.

Mungerin ajattelumallikehikko toimii muidenkin monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa kuin sijoittamisessa. Sen huono puoli on ettei se sovi kaikille. Sen hallitseminen vaatii vuosia ja niiden aikoina tehtyjä toistoja. Itse olen yrittänyt opetella sen käyttöä kahdesta kolmeen vuotta ja olen lähinnä oppipoika. Olen huomannut sen käyttökelpoisuuden ja siitä oppii päivittäin uusia piirteitä. Valitettavasti sen opettelemiseen ja mallien keskinäisten suhteiden ymmärtämiseen ei löydy montaa lähdettä. Jos haluat käyttää kehikkoa niin sinun täytyy itse opetella suurin osa malleista ja niiden kietoutumisesta toistensa ympärille. Sijoittamisessa ei ole välttämätöntä käyttää kaikkia malleja, mutta päätöksenteossa sinun täytyy huomioida ne psykologiset taipumuksesi, jotka johdattavat sinua järjestelmällisesti virheisiin.