Warren Buffett, pysyvän kilpailuedun havaitseminen tilinpäätöstietojen avulla osa 1. Tuloslaskelma

Pysyvän kilpailuedun havaitseminen tilinpäätöstiedotteiden avulla

Edellämainitut vallihautojen lähteet ovat epämääräisesti havaittavissa. Niitä voi käyttää apuna pysyvän kilpailuedun yrityksiä etsiessä. Tilinpäätöstietoja pitää tarkastella vähintään viiden vuoden ajalta, mutta mielellään kymmeneltä vuodelta. Niistä pitää käydä läpi tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma. Luvuista täytyy vähentää kertaluonteiset erät, jotta niistä näkee jatkuvan liiketoiminnan todellisuuden.

Käyn tässä läpi kahden Helsingin pörssissä olevan yrityksen tilinpäätöstiedotteiden luvut, jotka Warren Buffett näkee tärkeimpinä mittareina etsiessään vihjeitä pysyvästä kilpailuedusta. Seuraavissa kappaleissa esiintyvät tarkistelut eivät kerro uskooko Buffett, että yrityksillä olisi pysyvä kilpailuetu. Ne kertovat minun tulkintani, jotka olen muodostanut lähteideni perusteella. En voi luvata, että Buffett on samaa mieltä. Luvut ovat vuosilta 2096-2015. Finanssilaitoksilla on omat sääntönsä. Ne ovat käsittelyni ulkopuolella mikäli en mainitse niistä erikseen. Käytän yrityksistä nimityksiä A ja B, jotta lukija ei muodosta turhia ennakkoluuloja. Ensimmäisenä mennään tuloslaskelmaan.

TULOSLASKELMA


Liikevaihto miljoonissa:
A: 3600, 4079, 4603, 4744, 4987, 5225, 6276, 6933, 7335, 8647

B: 2597, 3018, 3399, 2581, 2575, 3139, 3327, 3181, 3358, 3729

Liikevaihto ei suoraan kerro pysyvästä kilpailuedusta, mutta sitä verrataan moniin tiedotteista löytyviin lukuihin.

Bruttovoitot kertovat kuinka paljon yritys teki voittoa liikevaihdosta, kun siitä poistetaan raaka-ainekulut ja henkilökulut. Näihin lukuihin ei lasketa myynti- tai hallintokustannuksia, poistoja tai korkokuluja. Luvut on ilmoitettu miljoonissa:

A: 822, 943, 901, 1076, 1226, 1208, 1237, 1533,1642, 1923

% Liikevaihdosta: 22.8, 23.1, 19.6, 22.7, 24.6, 23.1, 19.7, 22.1, 22.4, 22.2 ka: 22.2

B: 554, 623, 637, 422, 523, 658, 634, 584, 635,787

% Liikevaihdosta: 21.3, 20.6, 18.7, 16.4, 20.3, 21.0, 19.1, 18.4, 18.9, 21.1 ka: 19.6

Bruttovoitotkaan eivät kerro suoraan mitään, mutta niitä voi käyttää avuksi vertaamalla niitä muihin yritysten kirjanpidosta löytyviin lukuihin. Keskiarvot kertovat enemmän. Alle 20%:n keskiarvo on indikaattori siitä, että toimiala kärsii kovasta kilpailusta. Molemmat yritykset ovat aloilla, jossa kilpailu on suhteellisen kovaa.

Myynti- ja hallintokulut

A: 494,593, 358, 320, 368, 349, 427, 489, 588, 674,

% bruttovoitoista: 60.1, 62.9, 39.7, 29.7, 30.0, 28.9, 34.5, 31.9, 35.9, 35.0, ka: 38.9%

B: 137, 176, 212, 179, 198, 203, 224, 202, 228, 264

% bruttovoitoista: 24.7, 28.3, 33.3, 42.4, 37.9, 30.9, 35.3, 34.6, 35.9, 33.5, ka: 33.7%

Myynti- ja hallintokulut eivät saisi heilahdella paljon verrattuna bruttotuloihin, mikäli yrityksellä on pysyvä kilpailuetu. Molemmillla yrityksillä heilahtelu on kohtuullista. Yrityksen A tilannetta heikentävät vuodet 2006 ja 2007, mutta muuten luvut ovat kohtuullisesti tasapainossa.

Tutkimus- ja kehityskulut miljoonissa

A: 50, 51, 58, 62, 71, 83, 86, 96, 103, 122

% bruttovoitoista: 6.1, 5.4, 6.4, 5.8, 6.9, 7.0, 6.3, 6.3, 6.3, ka: 6.2%

B: 31, 39, 44, 34, 35, 59, 72, 59, 69, 85,

% bruttovoitoista: 6.3, 6.6, 6.9, 8,1, 6.7, 9.0, 11.4, 10.1, 10.9, 10.8 , ka: 8.7%

Mikäli yrityksen kilpailuetu on riippuvainen teknologisesta kehityksestä, näkyy se tuotekehityskulujen korkeana suhteena bruttovoitoista. Molemmilla tarkasteltavilla yrityksillä ne vievät pienen osan, joten kummankaan kilpailuetu (mikäli sellainen löytyy) ei ole kiinni tuotekehityksestä.

Poistot

A: 58, 58, 65, 62, 64, 66, 86, 79, 84, 100

% bruttovoitoista: 7.1, 6.2, 7.2, 5.8, 5.2, 5.5, 7.0, 5.2, 5.1, 5.2, ka: 5.9%

B: 41, 60, 57, 59, 60, 63, 70, 77, 80, 76

% bruttovoitoista: 8.3, 10.1, 9.0, 13.9, 11.5, 9.6, 11.0, 13.2, 12.6, 9.7, ka: 10.9%

Pysyvän kilpailuedun omaavilla yrityksillä on keskimäärin matalammat poistoprosentit. Alle 10%:ia on hyvä lukema, joten yritys A selviää tästä tarkastelusta reippaasti läpi ja yritys B on hilkulla.

Voittomarginaali ennen veroja puhdistettuna kertaeristä

A: 10, 7.8, 12.3, 11.9, 14, 13.9, 13.2, 13.8, 14.1, 14.4 ka: 12.5%

B: 6.1, 8.9, 4.3, -1.0, 3.9, 6.1, 3.7, 2.5, 2.9, 5.0, ka: 4.2%

Buffett katsoo kahta asiaa voittomarginaaleista. Ensimmäisenä hän katsoo sen suuruutta. Loistoyrityksillä marginaali on suurempi kuin muilla. Sen pitäisi olla vähintään 10%:ia, jotta yrityksellä voisi olla pysyvä kilpailuetu. Tämän ehdon täyttää vain yritys A. Finanssilaitoksien marginaalit eivät saa olla Buffettista liian korkeita, koska se tarkoittaa suurempien riskien ottamista. Hälytyskellojen pitää soida mikäli niiden marginaalit ovat ylisuuret.

Lisäksi hän tarkastelee yrityksen voittomarginaalia muihin alan yrityksiin verrattuna. Yrityksellä pitää olla alan keskiarvoa suurempi voittomarginaali, jotta sillä on kilpailuetu.Yrityksen A toimialalla löytyy yksi selkeästi sitä parempi yritys. Sen marginaalit ovat vajaa 20%:ia ja se on alan selkeä ykkönen. Suunnilleen yrityksen A kokoisella toisella yrityksellä voittomarginaali on vaihdellut 10-12%:n välillä viimeisen viiden vuoden aikana. Seuraavaksi suurimman yrityksen marginaalit ovat olleet 11-12%:ia edellisten tilikausien aikana, joten yritys A on sitä edellä. Suurimmat alan yritykset löytyvät tästä ryhmästä.

Nettovoitot (milj €)

A: 234, 180, 418, 466, 536, 644, 611, 713, 774, 1054

B: 166, 138, 121, 7, 78, 149, 90, 55, 72, 143

Buffett etsii nettovoitoista ylöspäin näyttävää trendiä. Nettovoittojen ei tarvitse nousta joka vuosi, mutta suunnan pitää olla pitkällä aikavälillä selkeästi ylöspäin. Yritys A täyttää tämän ehdon. Yritys B ei täytä. Tässä on tulkinnan varaa, mutta kymmenessä vuodessa nettovoittojen kasvun pitäisi olla merkittävä. Buffett käyttää nettovoittoja myös vertaillen sitä mm. velkoihin.

Osakekohtainen tulos euroissa ilman kertaluontoisia eriä (EPS)

A: 0.93, 0.64, 0.83, 0.92, 1.04, 1.15, 1.23, 1.37, 1.47, 1.79

B: 2.60, 2.17, 1.91, 0.05, 1.21, 2.42, 1.45, 0.89, 1.11, 2.21

Buffett etsii syklinkestäviä yrityksiä, joiden osakekohtaiset tulokset kasvavat lähes poikkeuksetta vuosi vuodelta. Syklit vaikuttavat hieman, mutta suunnan pitäisi olla jatkuvasti ylöspäin. Poikkeusvuosia saa olla harvakseltaan. Yritys A täyttää nämä ehdot, vaikka vuonna 2007 tapahtuikin tulosnotkahdus. Muuten sen suunta on jatkuvasti ylöspäin. Yrityksen B osakekohtainen tulos heilahtelee liikaa, jotta sillä olisi pysyvä kilpailuetu.