Osakkeiden arvonmäärityksessä voi
käyttää useampaa tapaa. Buffett käyttää ainakin kahta. Hän
käyttää koko yrityksen arvoa määrittäessään kuinka paljon
yhdestä osakkeesta kannattaa maksaa. Hän jakaa koko arvon
osakemäärällä ja saa lopputuloksen. Eri yritykset vaativat eri
menetelmät. Seuraavissa kappaleissa käyn läpi menetelmät, joita
ei voi suoraan käyttää finanssilaitosten arvonmääritykseen. Ne
sopivat parhaiten yrityksiin, jotka tarjoavat tai myyvät muita
palveluita yrityksille, kuluttajille tai molemmille
edellämainituille.Käytän esimerkkeinä yrityksiä A ja B, joiden
tilinpäätöstietoja esitin luvussa missä etsin niistä pysyvän
kilpailuedun tunnusmerkkejä.
Arvonmäärityksessä täytyy ensiksi
määrittää diskonttokorko eli kuinka paljon sijoittajan saamien
kassavirtojen arvo alenee. Arvonalenemisen lisäksi sen
määrittämisessä käytetään riskilisää. Arvonalenemiseen
käytetään riskittömän sijoituksen reaalikorkoa. Buffettin
käyttämän diskonttokoron suuruudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta
kirjan Warren Buffett way toisessa painoksessa tekijä Robert
Hagström mainitsi, että Yhdysvaltojen 10-vuoden valtionlainojen
ollessa seitsemässä prosentissa Buffett käytti diskonttokorkona
kymmentä prosenttia. Tätä kirjoittaessa 10-vuotisten lainojen
prosentti on alle kolmen. Käytän arvonmäärityksessä
diskonttokorkona viittä prosenttia. Sinun tulee itse ratkaista
arvonmäärityksessäsi käyttämäsi prosentti. Aloitan
arvonmäärityksen yrityksestä A ja määritän arvon sekä oman
pääoman tuoton, että omistajan tuotoilla.
Seuraavat arvonmääritykset ovat vain
yhdet minusta todennäköiset vaihtoehdot Buffettin menetelmiä
käyttämällä. Todellisuudessa yrityksiä pitäisi tarkastella
käyttämällä useampaa mahdollista tulevaisuudennäkymää,
määritellen niille omat todennäköisyytensä. Laskutoimitukset
lasketaan muuten samoin.
Yritys A
Yritys A on vuosina 2006-1015
tuottanut omalle pääomalleen tuottoa keskimäärin 37.4% vuodessa.
Se on jakanut voitoistaan omistajille samoina vuosina keskimäärin
63.2%. Sen oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa 2575 miljoonaa euroa.
Tätä lukua käytän lähtöpisteenä laskiessani sen pääoman
arvoa vuoden 2025 lopussa. Alla olevassa taulukossa ovat minun
laskutoimituksien tulokset vuosille 2016-2025. Rivit vasemmalta
oikealle sisältävät seuraavat tiedot: Vuosi, oma pääoma
vuoden lopulla, vuodelta maksetut osingot, jäljelle jäänyt pääoma
ja osinkojen nykyarvo 2015 lopulla: Kaikki muut luvut
pyöristettyinä miljoonissa paitsi vuodet.
2016 3538 609 2929 580
2017 4025 692 3333 628
2018 4579 788 3791 680
2019 5209 896 4313 737
2020 5926 1019 4907 7992021 6742 1160 5582 865
2022 7670 1319 6350 938
2023 8725 1501 7224 1016
2024 9926 1708 8218 1101
2025 11292 1943 9350 1193
Tällä mallilla laskien tarvitsemme
koko arvon määrittämiseen vuoden 2025 oman pääoman nykyarvoa
9350 miljoonaa euroa ja kaikkien vuosina 2016-2025 maksettujen
osinkojen nykyarvoa 8356 miljoonaa euroa. Lopputulos = 9350/1.05^10 +
8356 = 14276 miljoonaa euroa.
Seuraavaksi ovat vuorossa niin sanotut
omistajan voitot, jotka lasketaan seuraavalla tavalla
Myös omistajan voittoja tutkiessa
joudumme katsomaan menneeseen ja tekemään siitä johtopäätöksiä
miten omistajan tuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Koska omistajan
tuotot ovat olleet vuosina 2006 ja 2007 matalat ja vuosien 2014-2015
vauhti on ollut korkea niin arvioin omistajan voittojen mennyttä
kasvuvauhtia vuosien 2008-2014 välillä. Keskimääräinen
kasvuvauhti on ollut 11.2%:ia vuodessa. Omistajien voittojen
kasvattaminen alkaa tästä huolimatta vuoden 2015 voitoista eli 1060
miljoonasta. Myös omistajien voittoja laskiessa tulee huomioida
tulevien voittojen nykyarvo Alla olevassa taulukossa on mukana vuosi,
omistajan voitot ja niiden nykyarvo:
2016 1179 1123
2017 1311 1189
2018 1457 1259
2019 1621 1333
2020 1802 1412
2021 2004 1495
2022 2229 1584
2023 2478 1677
2024 2776 1789
2025 3109 1908
Laskemalla yhteen vuosien 2016-2025
ennustetut omistajien voittojen nykyarvot saamme yrityksen A arvoksi
14770 miljoonaa euroa. Voimme tällä haarukoinnilla olettaa
yrityksen A arvon olevan vaihteluvälillä 14276-14770 miljoonaa.
Laskutoimitukset tehdessäni markkina-arvo oli noin 22000 miljoonaa,
joten yritys on selkeästi yliarvostettu eikä sen osakkeita kannata
ostaa tällä hinnalla.
Yritys B on vuosina 2006-1015
tuottanut omalle pääomalleen tuottoa keskimäärin 10.0% vuodessa.
Se on jakanut voitoistaan omistajille osinkoina keskimäärin 44.6%.
Sen oma pääoma oli vuoden 2015 lopussa 1342 miljoonaa euroa. Tätä
lukua käytän lähtöpisteenä laskiessani sen pääoman arvoa
vuoden 2025 lopussa. Alla olevassa taulukossa ovat laskutoimituksien
tulokset vuosille 2016-2025. Rivit vasemmalta oikealle sisältävät
seuraavat tiedot: Vuosi, oma pääoma vuoden lopulla, vuodelta
maksetut osingot, jäljelle jäänyt pääoma ja osinkojen nykyarvo
2015 lopulla: Kaikki muut luvut pyöristettyinä miljoonissa
paitsi vuodet.
2016 1476 60 1416 57
2017 1558 63 1495 57
2018 1644 67 1577 58
2019 1735 70 1665 58
2020 1831 74 1757 582021 1933 78 1854 58
2022 2040 83 1957 59
2023 2153 87 2066 59
2024 2272 92 2180 59
2025 2398 97 2301 60
Tällä mallilla laskien tarvitsemme
koko arvon määrittämiseen vuoden 2025 oman pääoman nykyarvoa
9350 miljoonaa euroa ja kaikkien vuosina 2016-2025 maksettujen
osinkojen nykyarvoa 8356 miljoonaa euroa. Lopputulos = 2301/1.05^10
+583 = 1996 miljoonaa euroa.
Seuraavaksi on vuorossa niin sanotut
omistajan voitot, jotka lasketaan seuraavalla tavalla
Omistajan voitot = nettovoitot + poistot – jatkuvien toimintojen pääomamenot
Myös omistajan voittoja tutkiessa
joudumme katsomaan menneeseen ja tekemään siitä johtopäätöksiä
miten omistajan tuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Ennen eteenpäin
menemistä on todettava, että vuosina 2006-2015 omistajan voitot
ovat heiluneet edestakaisin. Niistä on vaikea löytää pidempiä
trendejä. Siksi en voi pitää tämän laskutavan käyttöä
järkevänä tässä tapauksessa. Näytän esimerkkilaskelmat
käyttämällä keskimääräistä vuosikasvua vuosien 2008-2015
välillä siitä huolimatta. Kehoitan suureen varovaisuuteen näin
epäsäännöllisten muutosten kanssa enkä muutenkaan suosittele
sijoittamista näin arvaamattomaan liiketoimintaan. Vuoden 2015
omistajan voitot olivat 140 miljoonaa euroa ja keskimääräisenä
kasvuvauhtina käytän 4.6%:ia.
2017 153 139
2018 160 138
2019 168 138
2020 175 137
2021 183 137
2022 192 136
2023 201 136
2024 210 135
2025 219 135
Laskemalla yhteen vuosien 2016-2025
ennustetut omistajien voittojen nykyarvot saamme yrityksen B arvoksi
1371 miljoonaa euroa. Rehellisesti sanottuna tällä jälkimmäisellä
arvostustasolla ei oikeastaan tee mitään. Ensimmäisellä
laskutavalla arvo on noin kaksi miljardia. Laskutoimitukset
tehdessäni yrityksen B markkina-arvo oli noin 2.7 miljardia. Myös
tämä yritys on yliarvostettu, joten sitä ei kannata ostaa. Sen
todellista arvoa on myös vaikea arvioida, joten sekin puoltaa
näkemystä siitä ettei sitä kannata ostaa.
Nyt päästessäni loppuyhteenvetoon
voin kertoa, että yritys A on Kone ja yritys B on Cargotec.
Ensimmäiseksi haluan sanoa, että itselleen on helpointa valehdella.
Tämän voi tehdä useammalla tavalla laskiessa yritykselle arvoa.
Diskonttokoron laskiessa arvo kasvaa. Käyttämällä liian pientä
korkoa saa helposti liian suuren lopputuloksen. Omistajan voittoja
laskiessa oikean historiallisen tarkasteluvälin löytäminen ei ole
helppoa. Se käy mahdottomaksi, kun heilahtelu on suurta.
Epärealistisen pitkiä
tarkasteluvälejä tai suuria kasvuprosentteja käyttämällä pystyy
kuka tahansa perustelemaan minkä tahansa hinnan. Koneen arvon ja sen
pörssikurssin erotuksen on helppo huomata johtuvan sijoittajien
käyttämistä tarkasteluväleistä. Riittävän pitkälle mennessä
nykyinen pörssikurssi on perusteltu. Minusta se tarkoittaa myös,
että todennäköisyydet erehtymiseen kasvavat. Arvonmääritys
kannattaa tehdä tietämättä yrityksen markkina-arvoa tai sen
pörssikurssia. Siinä käytettävät luvut voivat vääristyä
sijoittajan ankkuroidessa laskutoimituksensa lopputuloksen niihin.
Laskutoimituksista saadut arvot ovat yhdet näkemykseni siitä paljon
Buffettin käyttämillä arvostustavoilla voisi koko yrityksistä
maksaa. Ne eivät kerro siitä paljon Buffett maksaisi niistä tai sitä sijoittaisiko hän niihin.
Et ole huomioinut ollenkaan P/B-luvun vaikutusta arvostukseen. Jos Kone tuottaa omalle pääomalle yli 30% vielä vuonna 2025, niin P/B-arvostus on aivan jotain muuta kuin 1. Tilanne vuonna 2025 on sellainen, että olet saanut osingot itsellesi ja voit myydä osakkeet P/B-arvostuksen mukaisesti hintaan, joka on yli oman pääoman. P/B pitäisi mielestäni huomioida.
ReplyDeleteToinen kommentti: kuten sanoit, niin diskonttokorolla on suuri vaikutus lopputulokseen. Olet käyttänyt arvoa 5%, joka on mielestäni todella pieni. Diskonttokorko tulisi vastata sijoittajan tuottovaatimusta; millä korolla pitää diskontata, jotta nykyinen sijoitus tuottaa vähintään tuottovaatimuksen verran. Pitkän aikavälin tuotto-odotus osakemarkkinoilla on ollut n. 9%. Nykyisessä korkotilanteessa on ehkä perusteltua käyttää matalampaakin diskonttokorkoa, mutta itse käytän 12% diskonttokorkoa turvamarginaalin saamiseksi analyysiini.
En ole huomioinut P/B-lukua ja siihen on oikeastaan sama selitys kuin owner earningsien laskentaan eli
DeleteWarren Buffettin ja Charlie Mungerin käyttämä määritelmä sijoittamisesta löytyy mm. Berkshiren sijoittakirjeistä vuodelta 2011. Se kuuluu seuraavasti: ”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.”
P/B-luku tulevaisuudessa ei yksinkertaisesti vaikuta tuon määritelmän nojalla tulevaisuuden kassavirtoihin. Se vaikuttaa todennäköisesti siihen minkä hinnan jotkut ovat osakkeesta valmiita maksamaan, mutta sitä ei voi käyttää arvonmäärityksessä.
Diskonttokorosta sen verran, että Buffettista se on arvonmäärityksen aikainen riskitön tuotto-odotus eli Yhdysvaltojen 10-vuotisten lainapapereiden korko mikä on vielä omaa arviotani paljon matalampi eli tällä hetkellä vähän yli kahden prosentin. Viisi prosenttia on sitä selkeästi korkeampi, koska Hagströmin Warren Buffett wayn mukaan Buffett käytti 10%:ia, kun korot olivat 7%:ia.
Arvonmääritys on valitettavasti aina epätarkka toimenpide, joten turvamarginaalin käyttö on oleellinen asia ostopäätöstä tehtäessä.
Kiitos palautteestasi. Se oli arvokasta. Valitettavasti kukaan muu kuin Warren Buffett ei voi tietää todellisuutta kuinka hän arvonmäärityksen todella tekee, joten olen joutunut tekemään oman arvioni mm. diskonttokorosta lähteideni perusteella. Olen pyrkinyt pitämään oletukseni minimissä ja jokaisen tulisi tehdä aina omat johtopäätöksensä. Sinä olet tehnyt omasi ja hyvä niin. Toivottavasti toimit samalla tavalla järkevästi jatkossakin.
DeleteTää ei ollukkaan ihan niin yksinkertaista kuin mitä ajattelin. P/B-arvostus ja ROE tulee tietyssä mielessä huomioitua vuosittaisten osinkojen ja opon kasvun mukana. Tämä johtuu siitä, että pääomalle oletetaan käytännössä arvostua P/B=1. Pitää miettiä vielä paremmalla ajalla, mutta uskon, että olet oikeassa.
DeleteHyviä tekstejä, jatka samaa rataa! Hyvää vappua :)
Voin olla suunnilleen oikeassa, mutta täsmällistä vastaustahan ei tässä voi saada. Kiitoksia palautteesta ja hyvää vappua!
DeletePS. toivottavati muistat kertoa mikäli tulet toiseen johtopäätökseen.
Niin ja vielä noista owner earningeista. Laskelma ei ota huomioon lukuja 2025 jälkeen. Miksei?
ReplyDeleteTähän selitys on yksinkertaisesti se, että lähteideni mukaan Buffett ei yksinkertaisesti ennusta kuin kymmenen vuotta eteenpäin omistajan saamien kassavirtojen kehitystä. Tähän kun lisää, että Buffettista sijoittamisen määritelmä kuuluu seuraavasti: ”Sijoittaminen tarkoittaa oman nykyisen ostovoiman siirtämistä muiden käyttöön, jotta voi todennäköisin syin odottaa saavansa suuremman ostovoiman tulevaisuudessa maksettujen verojen jälkeen.
DeleteTulevaisuuden ostovoiman laskemiseksi sinun pitää arvioida neljää asiaa:
1. Kuinka paljon yritys tuottaa sinulle rahaa sijoitusaikana?
2. Milloin sinä saat ne rahat?
3. Todennäköisyydet edellisille?
4. Kuinka paljon saatujen rahojen arvo alenee koko sijoitusajalla?
Toisin sanoen, Buffett arvioi edellämainittuja asioita seuraavalta kymmeneltä vuodelta. Hän ei käytä pidempää aikamäärettä, koska uskoo ettei pysty millään arvioimaan sitä pidemmälle. Se ei tarkoita sitä etteikö hän ottaisi niitä huomioon sijoituspäätöksissään vaan ne tuottavat turvamarginaalia mikäli osakkeen hinta on alle seuraavien kymmenen vuoden kassavirtojen arvon. Se miten hän näkee ne menee luokkaan "jos lehmällä olis pyörät se olis maitoauto." eikä minulla ole aavistustakaan siitä, joten olisi tyhmää kirjoittaa siitä saatikka johtaa muita harhaan. Tätä lukua pitää tosin editoida tarkemmin selityksin. Kiitos palautteestasi tältä osalta.
Aivan, niin tuohan on tapa ottaa turvamarginaali mukaan. Kiitos selvennyksestä!
Deleteps. tuo toinen kommentti tuli jostain syystä tuplana...
This comment has been removed by a blog administrator.
ReplyDelete