Sunday, September 10, 2017

Huippusijoittajien yhtäläisyydet, riskienhallinta, muut

Riskienhallinta

Kirjan sijoittajien suhtautumisessa riskiin löytyy muitakin yhtäläisyyksiä kuin usko siihen, että suurin riski on ettei tiedä mitä on tekemässä. Hintaheilahteluja kaikki heistä pitävät riskinä, mutta suurin osa pitää sitä riskinä vain lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä suurin osa parhaista näkee hintaheilahtelut enemmän mahdollisuuksina. Suurin osa heistä pitää pitkää aikaväliä ainoana järkevänä sijoitushorisonttina. Poikkeuksia löytyy, kuten Dalio. Hintaheilahtelut ovat riski lyhyttä kauppaa tekeville tai heille, jotka sijoittavat lähivuosina tarvitsemiaan rahoja.

Pitkällä aikavälillä riski tulisi määritellä enimmäkseen mahdollisuutena hävitä rahansa tai saada riittämättömiä tuottoja sijoituksilleen. Riskiä on mahdotonta määritellä tarkasti luvuilla. Miksi monet rahoitusalan ammattilaiset määrittelevät riskin hintaheilahteluilla? Munger tarjoaa selityksiä. Hänestä useat ammattilaiset määrittelevät riskin heilahteluilla, koska se tuottaa heille selityksen, jonka he voivat tarjota asiakkailleen epäonnistuessaan. Toinen syy on hänestä se, että heilahtelut antavat asiakkaille vaikutelman, että riski voidaan määritellä numeroin oikeuttaen ammattilaiset suuriin palkkioihin. Akateemikot määrittelevät riskin hintaheilahteluilla, jotta heidän matematiikkansa olisi kaunista, vaikka se on kaukana todellisuudesta. Toinen syy on, että tämä määrittely voi johtaa rahakkaisiin sopimuksiin rahoitusalan yritysten kanssa.

Kirjan sijoittajat pyrkivät tekemään mahdollisimman kovia tuottoja mahdollisimman pienellä riskillä eli he haluavat ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Suurin osa heistä pyrkii suureen turvamarginaaliin. Sen koko riippuu sijoittajasta ja kohteesta. Ne kirjan sijoittajat, jotka ovat tehneet arvioita käyttämistään turvamarginaaleista käyttävät minimissään kolmasosaa. Suurin osa vähintään puolikasta. Suuremman turvamarginaalin käyttö tulee sitä vaikeammaksi mitä enemmän sijoittajalla on sijoitettavia varoja. Buffett on todennut sijoittamisen olevan nykyisillä rahasummilla vaikeampaa kuin muutamia vuosikymmeniä aiemmin pienillä summilla.

Muita

Kirjan sijoittajat ovat säästäväisiä. Tämä on tärkeintä sijoitusuran alkuvaiheessa, koska sijoitettavia varoja on vaikeampi kerätä. He eivät tuhlaa rahojaan vaan käyttävät vanhoja autoja, asuvat pitkään samassa asunnossa ja käyttävät samoja vaatteita. Osa heistä on saitureita, kuten Templeton. Monet näyttävät leppoisilta vanhoilta miehiltä, mutta ovat todellisuudessa kovia kaupantekijöitä. He eivät anna periksi vaan ovat valmiita tekemään suuria kauppoja sen enempää välittämättä kärsivätkö vastapuolet tappioita tai tuottavatko ne muita vaikeuksia vastapuolelle. He eivät sääli vastapuolta, vaikka yleisellä tasolla toimivatkin hyväntekijöinä.

Sijoitusuran aikana jokainen kokee suuria rahallisia menetyksiä. Munger on sanonut, että mikäli sijoittaja ei kestä 50%:n laskua sijoitussalkussaan kahdesta kolmeen kertaan elämänsä aikana menettämättä yöuniaan, ei hän voi sijoittaa senttiäkään osakkeisiin. Kirjan sijoittajat ottavat rauhallisesti kurssilaskut ja pyrkivät hyödyntämään niitä stressaamatta. Heillä ei ole vahvoja ideologisia näkemyksiä. Niiden pääongelma sijoittajalle on, että ne lamauttavat itsenäisen ajattelun, kun sitä eniten tarvitaan. Kirjan sijoittajien yksi tärkeimmistä tietolähteistä on yritysten kilpailijat ja niiden johtajat. Heiltä kysytään eniten mikä yritys on heidän kovin kilpailijansa ja miksi? Yhtäläisyyksiä on turha alkaa enemmän luettelemaan tai asiat menevät hiustenhalkomiseksi. Sijoittaja voi pärjätä ilman lähes kaikkia edellämainittuja ominaisuuksia. Kärsivällisyys ja itsenäinen ajattelu vievät pitkälle.

No comments:

Post a Comment